Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Uutiset Muutoksia verotukseen 2023

Muutoksia verotukseen 2023

12.12.2022 - Uutiset

Yhden asian voi ennustaa varmuudella sumuisinakin aikoina: verolainsäädäntö muuttuu. Vuoden 2023 osalta yhtä merkittävää kuin voimaan tulevat verolait on se, mitä verolakeja ei tule voimaan.

Teknologiateollisuus on onnistunut kertomaan päättäjille, miten arvaamattomia vaikutuksia olisivat aiheuttaneet muun muassa taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto, arvonnousuvero, kiinteistöveron kohtuuttomat korotukset ja maakuntavero.

Kiinteistöverotuksen uudistus lykättiin seuraavalle hallituskaudelle. Muiden edellä mainittujen ehdotusten valmistelu lopetettiin. Yhä vahvistamatta olevista laeista odotetuin on yrityksen omaan T&K-toimintaan ja ostopalveluihin kohdistuva T&K-verokannustin. Näyttäisi siltä, että laki ehditään vahvistaa tänä vuonna ja tulee voimaan 1.1.2023 alkaen.

Alla keskeisiä veromuutoksia.

1. YRITYKSEN VEROTUS

YRITYKSEN OMAAN T&K-TOIMINTAAN JA OSTOPALVELUIHIN KOHDISTUVA UUSI T&K-VEROVÄHENNYS VAHVISTETTIIN

(LA 69/2022 vp) 

Lakialoite T&K-toiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa vahvistettiin aivan vuoden 2022 lopussa, ja laki tulee voimaan 2023 alusta alkaen. Hallitus ehti jo kertaalleen vetää pöydältä aiemmin lausuntokierroksella olleen esitysluonnoksensa (ks. valtioneuvoston julkistama tiedote 17.11.2022 valmistelun lopettamisesta), mutta parlamentaarinen työryhmä antoi uuden lakialoitteen muutama päivä edellisen ehdotuksen hyllyttämisen jälkeen.

Teknologiateollisuus on ajanut voimakkaasti yrityksen omaa TKI-toimintaa kannustavaa verokannustinta. Artikkelissamme lisää aiheesta. Alla tiivistetysti kommenttimme.

Esitetty lisävähennys on yhdistelmävähennys eli niin kutsuttu hybridimalli, muodostuen yleisestä lisävähennyksestä (perusosa), joka perustuu T&K-menojen kokonaismäärään, ja ylimääräisestä lisävähennyksestä (inkrementaalinen osa), joka perustuu T&K-menojen lisäykseen verrattuna edelliseen verovuoteen. Ylimääräisen lisävähennyksen määrää on kasvatettu aiemmasta lakiehdotuksesta 45 prosenttiin (aiemmin 35 prosenttia). Yleisen lisävähennyksen vuosikohtainen alaraja on 5 000 euroa ja yläraja 500 000 euroa. Myös ylimääräisen lisävähennyksen yläraja on 500 000 euroa.

Verohallinnon T&K-verovähennystä koskevaa ohjeluonnosta odotellaan kommenteille alkuvuoden 2023 aikana. Järjestämme kevään aikana infotilaisuuden jäsenyrityksillemme, jossa käydään läpi käytännön ohjeita T&K-verovähennyksen hakemiseen.  

MYÖS T&K-YHTEISTYÖHANKKEIDEN T&K-VEROVÄHENNYS JATKUU 2027 SAAKKA

Vuoden 2021 alusta voimassa ollut ylimääräinen T&K-verovähennys yritysten tutkimus- ja kehitysyhteistyöhankkeista Suomessa tai muualla EU/ETA-alueella sijaitsevien tutkimusorganisaatioiden kanssa jatkaa voimassaoloaan. Vuoden 2022 alusta ylimääräistä T&K-verovähennystä korotettiin 150 prosenttiin. Vähennys on voimassa 1.1.2022 – 31.12.2027. Vähennys tehdään tutkimusorganisaation esittämän laskun perusteella. Vähennyskelpoisten kustannusten vuosikohtainen alaraja on 10 000 euroa ja yläraja 1 000 000 euroa.

KONEIDEN JA LAITTEIDEN NOPEUTETTUJEN POISTOJEN MALLIA JATKETAAN VUOTEEN 2025 

PEITELTY OSINKO KOKONAAN VEROTETTAVAA ANSIOTULOA

(HE 227/2022 vp)

Yritykset ovat voineet vuoden 2020 alusta tehdä kone- ja laiteinvestoinneista korotettuja poistoja. Lain voimassaoloa päätettiin pidennettäväksi kahdella vuodella niin, että soveltamisalaan kuuluvat kalenterivuosien 2020 – 2025 käyttöönotetut uudet koneet ja laitteet.

Samassa käsittelyssä muutettiin tuloverolakia niin, että verotusmenettelylain 29 §:ssä tarkoitettu peitelty osinko on veronalaista ansiotuloa.

ALUSTAOPERAATTOREILLE VEROTUKSEN TIEDONANTOVELVOLLISUUS (DAC7)

(HE 225/2022 VP)

Digitaalisen alustatalouden toimijoille on vahvistettu laki tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla. Lailla saatetaan voimaan EU:n DAC7-direktiivi. Alustaoperaattoreille säädetään velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle tietoja alustalla toimivien henkilöiden ja yritysten saamista myynti- ja vuokratuloista, jotta EU:n jäsenmaat voivat verottaa näitä digitaalisilla alustoilla toteutettavia myynti- ja vuokraustapahtumia. Laki tulee voimaan 1.1.2023.

KORKOVÄHENNYSOIKEUTTA RAJOITETAAN JÄLLEEN, INFRAHANKKEILLE POIKKEUS

(HE 202/2022 vp)

Elinkeinoverolain 18 b § muutetaan korkovähennysrajoitussäännöksen tasevertailuun perustuvan poikkeuksen osalta. Poikkeuksen soveltamiseen vaikuttaa jatkossa myös suoritettujen korkojen määrä eikä tasevapautusta sovelleta, mikäli konsernista merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille maksettujen korkojen määrä on vähintään 20 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle suoritetuista koroista. Laki tulee voimaan 1.1.2023.

Samassa yhteydessä julkiset infrastruktuurihankkeet ulotettiin tasevapautuspoikkeuksen piiriin. Tällöin julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta toteuttava osittain tai kokonaan yksityisomisteinen yhteisö saa eräin edellytyksin vähentää muutoin vähennyskelvottomia nettokorkomenoja. Tätä poikkeusta sovelletaan takautuvasti vuodelta 2019 toimitettavasta verotuksesta alkaen. 

VEROLAKIEHDOTUKSET, JOIDEN VALMISTELUA EI JATKETA TÄLLÄ HALLITUSKAUDELLA

Seuraavien verolakien valmistelu päätettiin lopettaa hallituskaudella.

  1. Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto

Hallituksen esityksessä ehdotettiin tuloverolakia muutettavaksi niin, että Suomeen kohdistuvista työskentelyjaksoista ulkomaisen työntekijän verotettavana palkkana pidettäisiin tuloa, joka on saatu ulkomaiselta työnantajalta Suomessa tehdystä työstä.

Lue lisää artikkelistamme, miksi työmatkaveronakin tunnettu laki, sekä alla mainittu arvonnousuvero olisivat aiheuttaneet järjettömiä vaikutuksia jäsenyrityksillemme ja koko Suomelle.

  1. Arvonnousuvero

Tunnetaan myös nimellä maastapoistumisvero ja exit-vero. Suomelle olisi muodostunut verotusoikeus Suomessa asuessa kertyneisiin myyntivoittoihin, vaikka omaisuus luovutettaisiin vasta ulkomaille muuton jälkeen. Irtaimen omaisuuden arvonnousu luettaisiin muuttoa edeltävän verovuoden pääomatuloksi.

  1. Maakuntavero
  2. Ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saatujen voittojen verotuksen laajentaminen

Seuraavien lakiehdotusten valmistelu on siirretty ensi hallituskaudelle:   

  1. Kiinteistöveron arvostamisen uudistus

Valmistellussa lakiehdotuksen myötä yrityksille olisi aiheutunut kohtuuttomia korotuksia kiinteistöverotukseen. Lue lisää uutisestamme ja lausunnostamme.  

  1. Julkinen maakohtainen raportointi (public CBCR)

2. KESTÄVÄ VEROTUS

MUUTOKSIA ENERGIAVEROTUKSEEN

(HE 152/2022 vp)

Teollisuuden sähkövero laskettiin EU-minimiin 2021 alusta. Samassa yhteydessä päätettiin, että energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusmalli poistetaan. Tämän palautusmallin leikkaaminen jatkuu 2023. Veronpalautus poistuu asteittain 2021 – 2024.

Myös biokaasun verotukseen tulee muutoksia. Biokaasuun kohdistuu jatkossa valmistevero liikennekäytössä (energiasisältövero, hiilidioksidivero ja huoltovarmuusmaksu). Kestävästi tuotettu biokaasu olisi hiilidioksidiverotonta, jolloin sen vero olisi vajaa puolet maakaasun verosta. Lämmityksessä ja työkonekäytössä biokaasun käyttö on edelleen verotonta.

Lämmityksessä ja työkoneissa käytettävän kestävän biokaasun verotukea pienennetään. Verottomuus poistuu ja biokaasusta tulee valmisteverollista. Verohallinnon taulukko uusista veroprosenteista. Kuitenkin kestävän lämmitysbiokaasun energiasisältöveron määrä tulee olemaan energiaverodirektiivin vähimmäisverotason mukainen eli 1,20 euroa/MwH. Hiilidioksidivero määräytyy energiaveromallin mukaisesti. Suurin osa biokaasusta olisi hiilidioksidiverotonta.

Sähköpolttoaineiden verotukseen on tulossa selvennyksiä (liikenne-, lämmitys- ja työkonekäytössä). Näillä tarkoitetaan muuta kuin biologista alkuperää olevia nestemäisiä tai kaasumaisia uusiutuvia polttoaineita. Vero muodostuu sähköpolttoaineen ominaisuuksien perustella kuten muissakin energiatuotteissa: energiasisältö- ja hiilidioksidivero sekä huoltovarmuusmaksu.

Tärkeää on, että vedyn verotukseen ei ole tulossa muutoksia vaan se säilyy edelleen verottomana.

UUSI KAIVOMINERAALIVERO VOIMAAN 2024

(HE 281/2022 vp)

Suomessa louhittuihin kaivosmineraaleihin kohdistuva uusi vero on valiokuntakäsittelyssä. Vero olisi luonteeltaan rojaltityyppinen, laskentatavaltaan kaavamainen suoritus. Soveltamisalaan kuuluvat kaivoslaissa tarkoitetut kaivosmineraalit, verovelvollinen on kaivosmineraalin louhinut kaivosyhtiö.

Metallimalmien vero olisi 0,6 prosenttia metallimalmin sisältämän metallin verotusarvosta, perustuen kansainvälisiin markkinahintoihin. Muiden kaivosmineraalien vero olisi 0,2 euroa tonnilta louhittua kaivosmineraalia. Kaivosten sijaintikunta saa uuden veron tuotosta 60 prosenttia ja valtio 40 prosenttia. Kaivosmineraaliveron vuosittaisen verotuoton arvioidaan olevan noin 25 miljoonaa euroa.

JÄTEVEROA KOROTETAAN

(HE 185/2022 VP)

Jäteveroa korotetaan 70 eurosta 80 euroon tonnilta kaatopaikalle toimitettavaa jätettä. Samalla veropohjaa laajennetaan niin, että jäteveron piiriin luetaan vuodesta 2023 alkaen kipsijäte ja vuodesta 2027 alkaen viherlipeäsakka. Vuotuisen verotuoton arvioidaan yhteensä nousevan 8 miljoonalla eurolla. Laki tulee voimaan 1.1.2023.

WINDFALL-VERO

Sähköalan väliaikaista voittoveroa koskeva hallituksen esitysluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle. Määräaika lausunnoille on 12.12.2022. Lakiehdotuksen taustalla on Euroopan neuvoston asetus energiahätätoimista. Tavoitteena on verottaa sähkön hinnan noususta aiheutuneita sähköalan yritysten voittojen kasvua väliaikaisella verolla.

Veron suuruus olisi 33 prosenttia yrityksen sähköliiketoiminnan tuloksesta siltä osin kuin se ylittää sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle lasketun viiden prosentin tuoton. Verotuotto valtiolle riippuu sähkön hintakehityksestä ja kotimaisen sähköntuotannon määrästä vuonna 2023 ja on siksi vaikeasti ennustettavissa. Arvioiden mukaan tuotto voi olla jopa yli miljardi euroa.

3. ANSIOTULOVEROTUS JA ENNAKONPIDÄTYS

SOTE-UUDISTUS EI KIRISTÄ ANSIOTULOVEROTUSTA

SoTe-uudistus laskee kunnallisveroprosentteja merkittävästi (12,64 prosenttiyksikköä), mutta valtionverotusta kiristetään vastaavasti. Yksittäisen veronmaksajan verotuksen ei tulisi kiristyä millään tulotasolla, mutta joillakin tulotasoilla verotus voi keventyä hienoisesti. Esimerkiksi Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola on kirjoittanut aiheesta tarkemmin blogissaan.

VEROHELPOTUKSIA ENERGIAN HINNANNOUSUSTA KÄRSIVILLE YKSITYISHENKILÖILLE

(HE 204/2022 ja 234/2022 vp)

Yksityishenkilöille on tulossa voimaan kahdenlaista tukimallia energian hinnannousua tasoittamaan:

4. ARVONLISÄVEROTUS

MYÖS ARVONLISÄVEROTUKSEEN KEVENNYKSIÄ ENERGIAN HINTOJEN NOUSUSTA JOHTUEN

(HE 194/2022 vp) 

Sähkö alennetaan väliaikaisesti 10 prosentin arvonlisäverokannan piiriin. Alennus ei koske sähkön siirtohintaan ja sähköveroon kohdistuvaa arvonlisäveroa. Alennus on voimassa 1.12.2022 – 30.4.2023 välisenä aikana.

Henkilökuljetukset siirretään tilapäisesti arvonlisäverotuksessa nollaverokantaan. Alennus koskee kotimaan sisäisiä juna-, bussi-, taksi-, lentokone- ja laivakuljetuksia ja on voimassa 1.1.2023 – 30.4.2023.

5. UUSIA JA PÄIVITETTYJÄ VEROHALLINNON OHJEITA

Valmisteverotus:

Arvonlisäverotus:

Yritysjärjestelyt:

Ennakonpidätys:

// T&K-verovähennystä koskeva osuus uutisesta on päivitetty 4.1.2023 //

Lisätietoja: