Verouudistusten viesti: Älkää tulko Suomeen!
Maan hallitus yrittää raivokkaasti saada voimaan viimeisiä hallitusohjelmaan kirjattuja verohankkeita. Valtiovarainministeriön jo valmiiksi notkuvalla pöydällä on valmisteltavana taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto sekä arvonnousuvero, joka tunnetaan myös exit-verona ja maastapoistumisverona.
Yhteistä ehdotuksille on, että niiden myötä Suomeen tulevien työntekijöiden ja Suomesta lähtevien yksityishenkilöiden − vaikkapa start−up-yrittäjien − kaksinkertaisen verotuksen riski moninkertaistuu. Jo valmiiksi korkean ansiotuloverotuksen lisäksi siis.
”Lainsäädännön arviointineuvosto: Mitä ongelmaa taloudellisen työnantajan käsitteellä ratkotaan?”
Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttönotto tarkoittaisi, että suomalaisyritykselle tulisivat työnantajavelvollisuudet Suomeen tilapäisesti tulevista työntekijöistä: ennakonpidätys, raportointi, verontilitys. Tämä koskisi kaikenkokoisia yrityksiä.
Vastaavasti ulkomailta tänne tullut työntekijä olisi verovelvollinen Suomessa tehdystä lyhytaikaisestakin työstä, jos se on tehty suomalaisyrityksen hyväksi ja ohjauksen alla. Käytännössä työntekijän vastuulle jäisi hakea kaksinkertaisen veron hyvitystä. Ei varsinaisesti houkuttele tulemaan Suomeen!
Taloudellisen työnantajan käsitettä ei tule ottaa käyttöön Suomessa, varsinkaan konsernitilanteita ja lyhytaikaisia asennus- ja kokoonpanotöitä koskien. Esitys on kohtuuton ja aiheuttaa moninkertaisia hallinnollisia kuluja, kaksinkertaista verotusta työntekijälle sekä heikentää Suomen maabrändiä.
Heinäkuun lopussa Lainsäädännön arviointineuvosto antoi varsin kriittisen lausuntonsa, jossa se mm. kyseenalaistaa lain tarpeellisuuden. Hankkeen kuvaus ministeriön www-sivuilla löytyy puolestaan tästä osoitteesta.
”Arvonnousuvero: Älä tule Suomeen tekemään mitään tuottavaa!”
Toinen valitettava ehdotus on arvonnousuvero. Jos ihminen muuttaa pois Suomesta, irtaimen omaisuuden arvonnousu luettaisiin muuttoa edeltävän verovuoden pääomatuloksi. Pyynnöstä verotusta saisi EU- ja ETA-alueella lykätä omaisuuden myyntiin saakka. Verotus napsahtaisi vielä 8 vuoden ajan muutosta.
Sääntelyä ei sovellettaisi, jos arvonnousutulon alaisen omaisuuden arvo on alle 500 000 euroa tai omaisuuden laskennallisen luovutusvoiton määrä vähemmän kuin 100 000 euroa. Verotuksessa käytettävä verokanta olisi tulon määrästä 30 % tai 34 %.
Valtiovarainministeriö teki selvityksen arvonnousuverosta 2020. Sen mukaan veromalliin liittyy niin paljon haasteita ja ongelmia, ettei sitä ole järkevää ottaa käyttöön. Uudistus olisi monimutkainen ja kohdistuisi vain pieneen joukkoon veronmaksajia. Veromallia voitaisiin VM:n mukaan kritisoida siitä, että se aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn, kiinnostavuuteen sijoituskohteena sekä maahan- ja maastamuuttoon.
Tästä huolimatta hallitus nyt ajaa arvonnousuveroa kuin käärmettä pyssyyn. Lakiehdotus lähti lausuntokierrokselle elokuun toisella viikolla, ja sen määräaika on 12.9.2022.
Nyt voisi olla sopiva hetki ottaa yhteys päättäjiin ja kertoa, miten isoja vaikutuksia näillä näennäisen pienillä ja pienen verotuoton lakimuutoksilla on yrityksille. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään työntekijää, yrittäjää tai sijoitusta.
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.