Näin EU:n tekoälysääntely vaikuttaa teknologiateollisuuteen – kansallisessa toimeenpanossa ei varaa harha-askeliin
Tekoälyn sääntelytarpeet puhuttavat maailmalla. EU:sta tuli elokuussa voimaan astuneen tekoälyasetuksen myötä ensimmäinen merkittävä markkina, joka asettaa tekoälyn kehittäjille ja käyttäjille kokonaisvaltaisen ja sitovan säännöstön.
EU:n säädöksen tavoitteena on suojata terveyttä, turvallisuutta ja perusoikeuksia tekoälyn haitoilta. Se asettaa järjestelmien ja mallien vaatimukset riskiperusteisesti: mitä suurempi riski, sitä tuntuvammat vaateet. Asetuksen tarkoituksena on lisäksi estää tekoälysääntelyn sirpaloituminen Euroopan sisämarkkinoilla.
Yritysten on aloitettava valmistautuminen nyt, sillä asetuksen säännökset astuvat voimaan vaiheittain parin-kolmen vuoden aikana. Ensimmäisenä on selvitettävä, kuuluuko yritys asetuksen piiriin. Tämän tueksi olemme Teknologiateollisuus ry:ssä tuottaneet säädöksestä yleistajuisen koonnin, verkkotietoiskun sekä videon.
Julkaisemme lisäksi kumppaniemme kanssa selainpohjaisen työkalun, jonka avulla voi tutustua säädökseen ja tuottaa personoidun koosteen yritystä koskettavista velvoitteista. Työkalu on yritysten käytössä maksutta vuoden 2025 ajan.
Kansallisessa toimeenpanossa edettävä ripeästi ja yhteistyössä
Tekoälysäädöksen kansallisen täytäntöönpanon valmistelu on käynnissä. Suomi on digitalisaation kärkimaa Euroopassa, ja täällä toimii myös tekoälyalan johtavia yrityksiä. Asetuksen vaikutukset ovat näin ollen meillä luultavasti suhteessa suurempia kuin monissa muissa EU-maissa, eikä toimeenpanossa ole varaa harha-askeliin.
Ensivaiheessa säädetään markkinavalvonnasta ja seuraamusmaksuista. Koska tekoälyasetus toimii sekä tuotesektorikohtaisena sääntelynä että horisontaalisena, eri alojen yli ulottuvana sääntelynä, on todennäköistä, että markkinavalvonta hajautetaan usealle viranomaiselle.
Valvontaviranomaisten yhteistyön on oltava tiivistä ja virkakunnalla käytössään riittävästi osaamista tekoälyteknologioista. On tärkeää arvioida valvontamallin toimivuutta kokemusten kerryttyä. Tarkastelua on tehtävä myös suhteessa muihin EU:n uusien digi- ja datasäädösten tuomiin valvonta- ja viranomaistehtäviin.
Jotta toimeenpano onnistuu, on yritysten ja muiden toimijoiden tultava tietoiseksi uudesta sääntelystä. Jäsenmaalla onkin velvollisuus järjestää tiedotusta, koulutusta ja ohjeistusta. Tuemme Teknologiateollisuus ry:ssä tätä työtä käytössämme olevin keinoin.
Lisäksi asetus velvoittaa jäsenmaata perustamaan sääntelyn testiympäristön, tuttavallisemmin hiekkalaatikon, joka auttaa kehittäjiä varmistamaan tekoälyratkaisujensa vaatimuksenmukaisuuden ja helpottaa näin pääsyä markkinoille. Suomen hiekkalaatikon valmistelussa on edettävä ripeästi julkisen ja yksityisen voimat yhdistäen.
Teollisuuden sovelluskohteet usein vähäriskisiä
Miten tekoälyasetus vaikuttaa yrityksiin? Yksinkertaista vastausta ei ole. Kyse on täysin uudesta sääntelystä, joka kohdistuu nopeasti kehittyvään teknologiaperheeseen. Asetukseen kytketyt EU:n tuoteturvasäädökset, joiden tuoteryhmiin sovelletaan tietyin ehdoin suuririskisten tekoälyjärjestelmien vaatimuksia, vaikeuttavat entisestään vaikutusten haarukointia. Voimme kuitenkin esittää arvioita:
- Tuotantoprosessien tekoälyjärjestelmät. Teollisuuden näkökulmasta näyttäisi siltä, että tuotantoprosesseihin liittyvät tekoälyjärjestelmät (esim. suunnittelutyökalut, prosessioptimointi, ennakoiva huolto tai laadunvarmistus) eivät ole suuririskisiä. Tästä huolimatta yrityksen on syytä aina varmistaa käyttämiensä järjestelmien riskiluokka yhdessä toimittajiensa kanssa.
- Turvakomponentit. Mikäli teollisuusyritys hyödyntää tekoälyjärjestelmää tuoteturvasäännellyn tuotteensa turvakomponenttina, saatetaan järjestelmä luokitella suuririskiseksi. Tällöin sen on oltava vaatimustenmukainen. Kokemukset asetuksen ja sektorisäädösten yhteensovittamisesta ovat vielä ohkaisia, ja tulkintojen muodostuminen ottaa aikansa. Epävarmuuksilta ei siten voida välttyä.
- Yleiskäyttöiset tekoälymallit. Yleiskäyttöiseen tekoälymalliin tekoälyjärjestelmänsä integroivien teollisuusyrityksen on puolestaan varmistettava toimittajansa kanssa mallin riskiluokka ja vaatimustenmukaisuus. Mikäli yritys hienosäätää toisen toimijan markkinoille saattamaa yleiskäyttöistä tekoälymallia, tulee yrityksestä mallin tarjoaja, johon sovelletaan tekoälysäädöksen velvoitteita.
- HR-järjestelmät. Yritysten on myös tärkeää tiedostaa, että rekrytoinnin ja henkilöstöhallinnon tekoälyjärjestelmät saattavat olla käyttötapauksiltaan suuririskisiä. Tällöin on varmistuttava siitä, että käytetyt järjestelmät ovat vaatimustenmukaisia.
Tekoälyn kehittäjäyrityksille vaikutukset merkittäviä
Asetuksen tuntuvimmat vaikutukset kohdistuvat tekoälyjärjestelmiä kehittäviin ja markkinoille saattaviin IT-alan yrityksiin. Näiden on varmistettava asiakkaansa kanssa, mikä on järjestelmän käyttötapaus ja siihen perustuva riskiluokitus, ja varmistettava tarvittaessa järjestelmän vaatimuksenmukaisuus. Koska merkittävä osa kielletyistä ja suuririskistä sovelluskohteista koskee julkisen vallan käyttöä, on viranomaiskenttää palvelevien kehittäjien oltava erityisen hereillä.
Asetuksen synnyttävä hallinnollinen taakka on oletettavasti suhteessa raskaampi pienille innovatiivisille tekoälykehittäjille. Eurooppalaiset startupit ja kasvuyritykset saattavatkin löytää itsensä byrokratian tähden takamatkalta suhteessa kevyemmän sääntelyn markkinoilta ponnistaviin kilpailijoihin. Toivoa sopii, ettei tekoälyosaamisen ja -investointien virta Euroopasta ulospäin kiihdy sääntelyn takia.
Poissulkea ei voi myöskään sitä, että EU:n ulkopuolelle sijoittuneet tekoälyjärjestelmien ja yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat viivyttävät tekoälytuotteidensa tuomista Euroopan markkinoille tekoälyasetuksen ja muun sääntelyn tähden. Tietyt edistykselliset tuotteet saattavat jäädä pysyvästi eurooppalaisteen kehittäjien ulottumattomiin. Tämä kaventaisi teollisuusyritysten sekä julkisen sektorin mahdollisuuksia hyödyntää viimeisimpiä sovelluksia, minkä seurauksena tekoälyn hyödyt leviäisivät Euroopassa tarpeettoman hitaasti.
Jää nähtäväksi, ovatko EU:n tekoälyregulaation ajoitus ja sisältö kohdillaan ja seuraavatko muut eurooppalaisten esimerkkiä. Toivottavaa on, että Euroopasta vietäisiin juridiikan lisäksi tulevaisuudessa enemmän myös muunlaisia innovaatioita.
Lisätietoja
