Pelkkä velkajarru ei riitä: Suomi tarvitsee uskottavan suunnitelman kasvusta
Olemme keskustelleet jo yli puolen vuoden ajan puolueiden edustajien kanssa siitä, millaisia tavoitteita teknologiateollisuudelle on seuraavalle vaalikaudelle. Vastaanotto on ollut positiivinen. Konkreettisille, kestävää kasvua tukeville politiikkatoimille on selvästi tilausta yli puoluerajojen.
Vaalikeskustelu pyörii tällä hetkellä ymmärrettävästi paljon julkisen talouden hyvin hankalan tilanteen ympärillä. Seuraava hallitus joutuu tekemään vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamiseksi. Samaan aikaan meidän pitäisi kuitenkin pystyä keskustelemaan myös siitä, millaista Suomea haluamme rakentaa ja millaisessa maassa haluamme tulevaisuudessa elää.
En usko äänestäjienkään innostuvan vaaleista, joissa kilpaillaan vain siitä, kuka esittää kovimman leikkaus- ja veronkorotuslistan. Toki tarvitaan myös uskottava suunnitelma julkisen talouden tasapainottamiseksi, mutta Suomen seuraavan hallituksen yhteinen tulevaisuuskuva ei voi olla pelkkä velkajarru. Tarvitsemme puolueilta kannustavan kokonaiskuvan sekä konkreettisia ajatuksia siitä, mistä kasvu, investoinnit, uudet työpaikat ja hyvinvointi syntyvät.
Konkreettisia toimia vientivetoiseen kasvuun
Tarjoamme Teknologiateollisuuden ehdotuksen Suomelle tiistaina 8.9.2026, kun julkaisemme viisi ratkaisuamme vientivetoisen kasvun vauhdittamiseksi.
Näiden viiden kokonaisuuden takana on suuri määrä konkreettisia politiikkatoimia, joita esitämme toteutettavaksi seuraavalla vaalikaudella.
Suomella on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet kasvaa teknologisen murroksen voittajaksi. Meillä on korkeaa teknologista osaamista, vahvoja yrityksiä, puhdasta energiaa, toimiva yhteiskunta ja valtava määrä suunnitteilla olevia teollisia investointeja. Mahdollisuudet eivät kuitenkaan muutu kasvuksi itsestään. Se edellyttää tietoisia valintoja.
Tarvittavia toimenpiteitä on useita eikä politiikassa ole olemassa yhtä hopealuotia, joten nostan tässä esiin muutaman merkittävän ehdotuksen kaikilta viideltä kasvuratkaisun osa-alueelta.
- Teknologiapolitiikan johtaminen tarvitsee hallituksessa selkeän omistajan. Siksi Suomeen tarvitaan teknologia- ja digiministeri sekä teknologiapolitiikasta vastaava ministeriö. Kun teknologia on yhä keskeisempi kysymys kasvun, kilpailukyvyn ja turvallisuuden kannalta, sitä pitää myös johtaa sen mukaisesti.
- Osaamistasomme ja koulutusjärjestelmämme on saatava kuntoon. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja pitää lisätä erityisesti siellä, missä nuoria jää eniten ilman opiskelupaikkaa, ja suunnata paikat ensisijaisesti ensimmäistä tutkintoaan suorittaville. Samalla on pidettävä kiinni koulutuksen laadusta. Se edellyttää myös korkeakouluilta nykyistä selkeämpää työnjakoa, erikoistumista ja yhteistyötä.
- Lisätään työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa ja tehdään työhön johtavan maahanmuuton väylistä aidosti toimivia. Otetaan käyttöön esimerkiksi pisteytykseen perustuva maahanmuuton väylä, jolla Suomeen voidaan houkutella aktiivisesti osaajia aloille, joilla heitä tarvitaan.
- T&K-rahoituslaki pitää muuttaa TKI-rahoituslaiksi siten, että kasvavaa julkista rahoitusta voidaan suunnata tutkimuksen ja kehittämisen lisäksi vahvemmin innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. Rahoitusta pitää myös uskaltaa kohdentaa korkean kunnianhimon kasvuhankkeisiin ja Suomen kannalta strategisesti tärkeisiin kohteisiin, kuten kriittisiin teknologioihin, turvallisuuteen ja vihreän siirtymän ratkaisuihin.
- Suomen pitää pärjätä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa investoinneista. Siksi seuraavan hallituksen pitää tehdä kasvua tukevien investointien houkuttelemisesta yksi keskeisistä tavoitteistaan. Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön investointien määrään perustuva lisävähennys yhteisöverotuksessa.
- Turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeiden investointien toteutumista pitää vauhdittaa yhtä määrätietoisesti kuin vihreän siirtymän investointeja: luodaan Suomeen strategisen investoinnin status ja laajennetaan investointien etusijamenettely koskemaan esimerkiksi puolijohteita, tekoäly- ja datainfrastruktuuria, puolustus- ja kaksikäyttöteknologioita sekä huoltovarmuuden kannalta kriittisiä investointeja. Strateginen investointi tarkoittaisi kansallisesti tärkeäksi määriteltyä investointia.
- Työpaikkatasolla tulee lisätä sopimusvapautta ja mahdollisuuksia sopia työehdoista. Yritykset ja niiden tilanteet ovat erilaisia, joten esimerkiksi työajoista, korvauksista, vuosilomista ja palkkauksesta pitäisi saada sopia nykyistä enemmän siellä, missä yrityksen ja henkilöstön tarpeet tunnetaan parhaiten.
Näillä konkreettisilla politiikkatoimilla voidaan päästä kohti tavoittelemaamme tulevaisuuskuvaa Suomesta: maahan, joka rakentaa kasvunsa korkean osaamisen ja teknologian kivijalan päälle, houkuttelee investointeja ja osaajia, synnyttää uusia innovaatioita ja vie kestäviä ratkaisujaan maailmalle. Maahan, jossa vihreä siirtymä ja turvallisuuden vahvistaminen nähdään myös mahdollisuuksina uudistaa teollisuutta ja rakentaa uutta kasvua. Maahan, joka toimii aktiivisesti EU:ssa ja muilla kansainvälisillä areenoilla eikä sulkeudu itseensä. Ja ennen kaikkea maahan, jossa talouden kasvu luo pohjaa hyvinvoinnille ja jossa ihmisten on hyvä elää.
Vaikeita julkisen talouden päätöksiä ei voi jättää tekemättä. Väestön ikääntyessä, valtion velkaannuttua ja puolustusmenojen kasvaessa meidän on pystyttävä nykyistä paremmin priorisoimaan, mihin yhteisiä varoja käytetään. Tätä priorisointia kutsutaan politiikaksi. Juuri siksi tarvitsemme myös keskustelua siitä, mitä haluamme saada aikaan niillä resursseilla, joita meillä on.
Teknologiateollisuuden ehdotukset tarjoavat puolueille aineksia tulevaisuuspohdintoihin ja konkreettisia ratkaisuja seuraavan hallituksen ohjelmaan. Kyse on lopulta siitä, haluammeko vain sopeutua teknologiseen murrokseen, väestön ikääntymiseen ja muuttuneeseen turvallisuusympäristöön vai käytämmekö muutosta Suomen kasvun ja uudistumisen välineenä. Valinnan pitäisi olla aika selvä.
Lisätietoja
Ranki Anna
Johtaja, yhteiskuntasuhteet – Yhteiskuntasuhteet Teknologiateollisuus ryInvestoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.