ReOrbit on avaruuden korvat ja suu – ”Avaruusteollisuudesta voi syntyä seuraava Nokia tai Kone”
Suomalainen avaruusteknologiayhtiö ReOrbit haluaa tarjota eurooppalaisen vaihtoehdon avaruusalan jäteille. Yhtiön tavoitteena on kasvaa satojen tai tuhansien satelliittien valmistajaksi. ”Teknologia ja kyky kehittää sitä ovat Suomen tärkein luonnonvara”, sanoo ReOrbitin toimitusjohtaja Sethu Saveda Suvanam.
Helsinkiläinen ReOrbit valmistaa satelliitteja sekä kehittää ohjelmistoja ja verkkoteknologiaa, joiden avulla satelliitit voivat kommunikoida keskenään, käsitellä tietoa avaruudessa ja muodostaa turvallisia tietoliikenneverkkoja. Asiakkaat saavat järjestelmät ja niiden kautta kulkevan tiedon omaan hallintaansa.
- Kehittää myös satelliittiverkkoja ja avaruudessa toimivia datakeskuksia puolustuksen, viranomaisten ja siviilien tarpeisiin.
- Perustettu Ruotsissa vuonna 2019. Toiminta siirrettiin Suomeen vuonna 2020.
- Pääkonttori Helsingissä.
- Työllistää yli sata henkeä.
- Vuonna 2025 liikevaihto oli 1,2 miljoonaa euroa ja liiketappio 12,3 miljoonaa euroa.
Yli sata henkeä työllistävä ReOrbit on voimakkaassa kasvu- ja tuotekehitysvaiheessa, minkä vuoksi toiminta on vielä tappiollista. Vuonna 2025 yhtiön liikevaihto oli 1,2 miljoonaa euroa ja liiketappio 12,3 miljoonaa. Tulevaisuuden näkymiä vahvistavat 45 miljoonan euron rahoituskierros ja 150 miljoonan euron satelliittisopimus, jonka tuotot kertyvät hankkeen edetessä.
ReOrbitin toimitusjohtaja ja toinen perustaja Sethu Saveda Suvanam kertoo, miten tutkimuksesta on rakennettu kansainvälistä liiketoimintaa ja mitä Suomessa toimivan avaruusteknologiayhtiön kasvu vaatii.
Miten ReOrbit sai alkunsa, ja millaista roolia yhtiö tavoittelee avaruusteknologiassa?
– Avaruudesta tulee yhä tärkeämpi osa meidän kaikkien elämää, mutta satelliittien kehitys on jäänyt jälkeen. Useimmat valmistajat rakentavat järjestelmiensä keskeiset osat itse – SpaceX erityisesti – ja satelliitit ovat räätälöityjä ja laitteistokeskeisiä.
– Aloimme vuonna 2019 toisen perustajamme Mina Rajabin kanssa pohtia, miten satelliitteja voisi kehittää. Vertaan nykyisiä satelliitteja lankapuhelimiin: ne toimivat pisteestä pisteeseen eivätkä viesti edes lähimpien satelliittien kanssa. Voisimmeko rakentaa satelliitteja, joissa ohjelmistot ja yhteydet olisivat yhtä keskeisiä kuin nykyisissä älypuhelimissa?
– Hankimme satelliittiin tulevat osat ulkopuolelta ja yhdistämme ne. Näin säästämme kehitysaikaa, voimme käyttää kulloinkin parasta saatavilla olevaa teknologiaa ja pienennämme satelliitin kokonaiskustannuksia.
”Suomen ja Euroopan on tärkeää rakentaa omaa osaamistaan ja vähentää riippuvuutta muista. Suomessa on jo vahvaa ydinosaamista.”
Miten alkuperäisestä ideasta ja teknologian kehittämisestä edettiin kaupallisen tuotteen ja liiketoiminnan rakentamiseen?
– Minulla oli taustaa sekä avaruusteknologian tutkimuksesta että monimutkaisten järjestelmien myynnistä. Mina taas tunsi startup-yrityksen käytännön toiminnan. Hänen operatiivinen osaamisensa ja minun insinööritaustani täydensivät toisiaan.
– Hahmottelimme tuotetta ensin paperilla ja kävimme potentiaalisten asiakkaiden kanssa läpi kymmenkunta kehityskierrosta. En halunnut rakentaa tuotetta ennen kuin meillä olisi varmuus, että voisimme myydä sen. Lopulta löysimme kriittisen viestinnän alalta ensimmäisen maksavan asiakkaamme.
Mitkä ovat olleet ReOrbitin tärkeimmät käännekohdat tähän saakka?
– Ensimmäinen oli siirtyminen Suomeen vuonna 2020. Perustimme yhtiön Ruotsissa vuonna 2019. Liiketoimintamme on viestinnän, syväteknologian ja puolustuksen leikkauspisteessä. Suomessa ymmärretään tämän teknologian merkitys ja sijoittamisen pitkät aikajänteet.
– Toinen suuri käännekohta oli viime vuoden 45 miljoonan euron A-sarjan rahoituskierros. Halusimme kerätä rahoituksen Pohjoismaista ja säilyttää omistuksen pohjoismaisena. Jotkut sijoittajat pitivät tavoitetta hulluna ja sanoivat, ettei täällä ole niin paljon pääomaa. Kierros osoitti, että pääomaa on. Tarvitaan tahtoa ja rohkea visio.
Pullonkaulana skaalaaminen tuhansiin satelliitteihin
Mikä teille on ollut vaikeinta teknologiayrityksen rakentamisessa ja kasvattamisessa juuri Suomessa?
– Skaalaaminen. Teknologian kehittämisessä olemme melko hyvässä asemassa, ja laukaisemme ensimmäisen satelliittimme hyvin pian. Olemme myös keränneet paljon rahoitusta. Suurin pulma on kyky monistaa toimintamme mittakaavaan, jossa rakennamme satoja tai tuhansia satelliitteja.
– Suomessa on paljon televiestinnän osaajia, mutta satelliittien rakentamiseen tarvittavia insinöörejä on vähän. Heitä täytyy rekrytoida ulkomailta.
Mikä on auttanut ReOrbitia etenemään, mitä Suomi on tehnyt oikein?
– Olemme onnistuneet saamaan vahvoja osaajia muun muassa Nokialta, Euroopan avaruusjärjestöstä, NASAsta ja Airbusilta. Olemme myös löytäneet tuotteellemme markkinan oikeaan aikaan: maailma ja eri toimijat tarvitsevat omassa hallinnassa olevia kriittisiä viestintäyhteyksiä.
– Suomen poliittinen johto tukee kehitystä. Presidentti Alexander Stubb on asemoinut Suomea kvanttiteknologian ja avaruusalan maaksi ja edistänyt suomalaista teknologiaa maailmalla. Se hyödyttää ReOrbitin lisäksi ICEYEn, Kuva Spacen ja IQM:n kaltaisia yhtiöitä. Teknologia ja kyky kehittää sitä ovat mielestäni Suomen tärkein luonnonvara.
Millainen merkitys julkisella rahoituksella on ollut ReOrbitin kehityksessä? Entä kuinka tärkeitä ovat kumppanuudet muiden yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa?
– Business Finland on ollut merkittävä tukijamme. Saimme aivan hiljattain T&K-lainaa rakenteilla olevan kiertoratadatakeskuksemme kehitysvaiheiden nopeuttamiseen. Pian laukaistava ensimmäinen satelliittimme on Euroopan avaruusjärjestö ESAn rahoittama hanke. Julkinen rahoitus ei yksin selitä kasvuamme, mutta se on ollut yksi kriittisistä tekijöistä.
– Toimintamme rakentuu paljolti kumppaniemme osaamisen varaan. Seisomme heidän harteillaan ja voimme kasvaa vain heidän avullaan.
Avaruusteollisuus tarvitsisi 100–150 uutta osaajaa vuosittain
Kuinka tärkeitä Suomen teknologiaosaaminen sekä tutkimus- ja innovaatioympäristö ovat olleet ReOrbitin kehitykselle? Onko Suomessa tarvittavaa osaamista kasvunne kannalta, missä ovat vahvuudet ja puutteet?
– Suomi on meille viestintäteknologian kannalta ihanteellinen maa. Täällä on vahvaa ohjelmistoihin, datakeskuksiin ja matkaviestinverkkoihin liittyvää osaamista. Hyödymme tästä paljon, kun rakennamme viestintäjärjestelmiä ja kiertoradalla sijaitsevia datakeskuksia.
”Tarvitsemme politiikkaa, joka auttaa yrityksiä kasvamaan nopeasti. Ulkomailta rekrytoimiseen liittyy omat käytännön vaikeutensa.”
– Satelliittien rakentamiseen tarvittavia osaajia on sen sijaan vähän. Aalto-yliopistossa on hyvä avaruusteknologian koulutusohjelma, josta valmistuu 20–30 opiskelijaa vuodessa. Suomen avaruusteollisuus tarvitsisi kuitenkin 100–150 uutta työntekijää vuosittain. Osaajavaje on siis suuri.
– Ulkomailta rekrytoimiseen liittyy omat käytännön vaikeutensa. Hieman kevyemmin sanottuna Suomen sää ei aina auta. Kun yritämme palkata ihmisiä joulukuussa ja he näkevät säätiedotuksessa 15 astetta pakkasta, osa toteaa, ettei muuta tänne.
ReOrbit on toiminut alusta lähtien maailmanlaajuisilla markkinoilla. Mitä kansainvälisen teknologiayrityksen rakentaminen Suomessa käytännössä edellyttää?
– On uskallettava tavoitella suuria ja edettävä johdonmukaisesti tavoitetta kohti. Kilpailemme kansainvälisillä markkinoilla yhdysvaltalaisten, brittien ja saksalaisten kanssa. Heidän ajattelutapansa poikkeaa pohjoismaisesta. Suomessa tyydymme joskus siihen, mitä meillä jo on, mutta ilman korkeita tavoitteita emme voi kilpailla maailmanlaajuisesti.
– Tarvitsemme myös pitkäjänteistä ja huolellista insinöörityötä. Se on Suomen vahvuus. Meidän täytyy yhdistää tämä kyky suuriin tavoitteisiin ja olla asettamatta kasvulle ylärajaa.
Voisiko Suomen tai Euroopan julkisella sektorilla olla nykyistä suurempi rooli uusien teknologioiden ensimmäisenä asiakkaana? Kuinka tärkeitä ensimmäiset suuret asiakkaat ja referenssit ovat avaruusalalla?
– Ne ovat erittäin tärkeitä, koska ilman niitä on vaikea rakentaa uskottavuutta. Liiketoimintamme liittyy suurelta osin puolustukseen. Tavallisesti ostaja haluaa nähdä puolustusalan referenssejä ja kotimaamme tukea. Meille Euroopan avaruusjärjestö ESAn hankkeet ovat tässä tärkeitä.
Voisiko julkisella sektorilla olla vielä suurempi rooli ReOrbitin kaltaisten yritysten tukemisessa?
– Tärkeää on ennen kaikkea kasvua tukeva politiikka. Yksi meille merkittävimmistä toimista on ollut avainhenkilöiden verohuojennus. Se voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta sen ansiosta olemme saaneet kuusi johtotason osaajaa muuttamaan Suomeen Yhdysvalloista ja muualta Euroopasta. Heidän joukossaan on esimerkiksi Amazonilla ja NASAlla työskennelleitä ihmisiä.
– Nämä ihmiset tuovat tänne osaamista ja auttavat meitä kehittämään ja myymään tuotteitamme. Kun myyntimme kasvaa, Suomeen tulee vientituloja ja voimme palkata lisää työntekijöitä. Siksi tarvitsemme politiikkaa, joka auttaa yrityksiä kasvamaan nopeasti.
Kuinka hyvin Suomi kilpailee muiden maiden kanssa, kun avaruus- ja syväteknologiayhtiöt päättävät investoinneistaan ja toimintansa skaalaamisesta?
– Näin hiljattain tilastoja, joiden mukaan Suomi on saanut kymmenen viime vuoden aikana Euroopan neljänneksi eniten ulkomaisia investointeja avaruusalalle. Asukasta kohti laskettuna Suomi oli Euroopan ykkönen.
– Suomi on vahva myös kvanttiteknologiassa ja kyberturvallisuudessa. Puolustuksen uusi toimintaympäristö muodostuu yhä enemmän avaruuden, kvanttiteknologian ja kyberturvallisuuden yhdistelmästä. Meille on etua siitä, että näitä aloja on kehitetty täällä jo noin kymmenen vuoden ajan. ICEYEn, ReOrbitin ja IQM:n viimeaikainen menestys on pitkän työn tulosta.
Avaruusteknologiasta tulee perusinfrastruktuuria
Avaruusteknologia nähdään yhä useammin kriittisenä teknologiana. Miksi Suomelle on tärkeää, että sillä on omaa osaamista ja teknologista kyvykkyyttä tällä alalla?
– Avaruudesta on tulossa samanlaista perusinfrastruktuuria kuin aiemmin teistä, rautateistä ja lentoliikenteestä. Tämä on tärkeää huomioida yleisen turvallisuuden kannalta: esimerkiksi kriittinen viestintä, etälääketiede, koulutus ja rahoituspalvelut ovat jo osittain riippuvaisia avaruusinfrastruktuurista.
”ReOrbit kehittää kiertoradalla sijaitsevia datakeskuksia ja viestintää, ICEYE on maanhavainnoinnin kärjessä ja Kuva Spacen kaltaiset yritykset ovat nousemassa. Suomen etu on, että täällä on näiden yritysten ansiosta eri teknologioista muodostuva kokonaisuus.”
– Avaruutta tarvitaan myös maailmanlaajuisen turvallisuuden ylläpitämisessä. Sen avulla seurataan säätä, ruokaturvaa ja meriliikennettä. Yksi ulottuvuus on valtioiden oman turvallisuuden ja suvereniteetin puolustaminen. Siksi Suomen ja Euroopan on tärkeää rakentaa omaa osaamistaan ja vähentää riippuvuutta muista. Suomessa on jo vahvaa ydinosaamista. Uskon, että seuraava Nokia tai Kone voi syntyä suomalaisesta avaruusteollisuudesta.
– Yhdistämme kiertoradalla sijaitsevat datakeskukset viestintään. Se antaa ReOrbitille ja Euroopalle mahdollisuuden tarjota vaihtoehdon SpaceX:lle ja Starlinkille.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiristynyt geopoliittinen kilpailu ovat tehneet satelliittien merkityksen näkyväksi. Miten avaruusteknologian rooli on muuttunut turvallisuudessa?
– Sotaa Ukrainassa on suurelta osin käyty avaruudesta. Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022, moni arvioi sen etenevän Ukrainassa nopeasti suuren sotilas- ja panssarivaunumääränsä ansiosta. Sota on osoittanut, kuinka paljon teknologian tehokas käyttö voi tasoittaa voimasuhteita.
– Satelliitit mahdollistavat kohteiden seuraamisen ja viestinnän ympäri vuorokauden. ReOrbit täydentää tässä maanhavainnointisatelliittien valmistajien, kuten ICEYEn ja Kuva Spacen, tuotteita: me olemme avaruuden korvat ja suu, havainnointisatelliitti on sen silmä. Kun käytössä on sekä viestintä- että maanhavainnointisatelliitteja, avaruudesta voidaan kuulla, puhua ja nähdä.
Onko avaruusteknologiassa alueita, joilla Suomi voisi rakentaa omaleimaista kyvykkyyttä, jolla olisi myös kansainvälistä strategista merkitystä?
– Olemme jo rakentaneet sellaista. ReOrbit kehittää kiertoradalla sijaitsevia datakeskuksia ja viestintää, ICEYE on maanhavainnoinnin kärjessä ja Kuva Spacen kaltaiset yritykset ovat nousemassa.
– Suomen etu on, että täällä on näiden yritysten ansiosta eri teknologioista muodostuva kokonaisuus. Vastaavaa ei löydy muualta Pohjoismaista eikä kovin monesta Euroopan maasta. Meillä on siis hyvin erikoistunutta osaamista, jota monilla muilla mailla ei ole.
Sethu Saveda Suvanamin kolme toivetta päättäjille
- Avaruusala tunnetuksi ja nuoret mukaan. Alan kasvusta ja mahdollisuuksista pitää kertoa laajasti, jotta nuoret ja opiskelijat innostuvat avaruusalan koulutuksesta. Nyt on aika investoida seuraavien kymmenen vuoden osaamiseen.
- Startup-yrityksille paremmat edellytykset kasvaa. Suomen pitää vahvistaa kilpailukykyään yritysten toimintaympäristönä. Startup-yrityksissä on suuri kasvupotentiaali, ja politiikan pitää auttaa niitä toimimaan ketterämmin ja kasvamaan nopeammin. Suomen kasvu rakentuu teollisuuden kasvulle.
- Lisää kotimaisia satelliitteja käyttöön. Suomen pitäisi investoida nykyistä enemmän suomalaisten satelliittien ostamiseen.
Teksti: Mikko Viljanen
Kuvat: Liisa Takala (satelliittikuva: ReOrbit)
Innovaatiot
Yrityksissä tehtävää tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaa tulee tukea rahoittamalla kasvuun tähtääviä hankkeita ja kehittämällä yhteistyötä sekä suomalaisten että EU-tutkimustoimijoiden kanssa. Hyvin toimivat rahoitusmallit ja eri tahojen kumppanuudet kannustavat yrityksiä luomaan uusia vientituotteita ja hyvinvointia.
- Lisätään T&K-rahoituksen määrää ja vaikuttavuutta. Suunnataan julkista rahoitusta erityisesti yritysten T&K-toimintaan, jotta se vauhdittaa myös yksityisiä investointeja ja innovaatioiden kaupallistamista.
- Vahvistetaan yhteistyötä ja kansainvälistä rahoitusta. Edistetään yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuuksia sekä kasvatetaan EU-rahoituksen kotiuttamista.
- Hyödynnetään hankintoja ja osaamista innovaatioiden ajureina. Suunnataan julkiset hankinnat tukemaan innovaatioita ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus lisäämällä korkeakoulutettujen määrää ja tutkimusyhteistyötä.