Sähkön saatavuus on turvattava, mutta vastuuta ei voi sälyttää yhdelle toimialalle
Puhtaan sähkön saatavuus kilpailukykyiseen hintaan on edellytys Suomen kestävälle kasvulle. Sen takaamiseen tarvitaan selkeä visio ja eri toimialoja tasapuolisesti kohtelevat pelisäännöt.
Kansanedustaja Heikki Vestman (kok) esitteli tuoreeltaan lakialoitteen, joka asettaisi uusille datakeskuksille hyvin yksityiskohtaisia sähköverkkoon liittämisen ehtoja. Aloitteen taustalla on ymmärrettävä huoli sähkön saatavuudesta ja hinnasta. Datakeskusteollisuus ei kuitenkaan yksin aiheuta eikä pysty ratkaisemaan sähköjärjestelmämme haasteita. Lisäksi toimialoja epätasapuolisesti kohtelevat säännöt ja ennakoimattomasti muuttuva toimintaympäristö voivat pahimmillaan hyydyttää kipeästi kaivattuja investointeja.
Elinkeinoelämän yhteinen näkemys on, että Suomi tarvitsee talouskasvuun puhdasta sähköä käyttäviä investointeja eri sektoreilta. Kohtuuhintaisen, puhtaan energian saatavuus on näiden investointien perusta.
Puhdas sähkö onkin vahva kestävän kasvun moottori. Suomella on potentiaalia kasvattaa puhtaan sähkön tuotantoa merkittävästi esimerkiksi vähäpäästöisen metallinjalostuksen tai datateollisuuden tarpeisiin. Tämä antaa tärkeän etulyöntiaseman moneen kilpakumppaniin nähden. Samalla Suomi voi myös kasvattaa hiilikädenjälkeään eli edistää päästövähennyksien saavuttamista globaalisti.
Johtaako sähkön kulutuksen kasvu automaattisesti hintojen nousuun? Kysymystä on tarkasteltu mm. kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuoreessa Key Questions on Energy and AI -raportissa. Selkeää yhteyttä kasvaneen kulutuksen ja hintojen nousun välillä ei raportin mukaan ole havaittavissa.
Haasteina kulutuspiikit ja verkkokapasiteetti
Samaan aikaan on totta, että sähköjärjestelmän sujuvaan kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota: hidasteet tai esteet uuden tuotannon ja verkkokapasiteetin käyttöönotolle voivat muodostua pullonkaulaksi sähköön nojaaville investoinneille.
Puhtaan sähköntuotannon hankkeita on mahdollista saada käyntiin nopeastikin. Suomessa oli vuoden alussa valmiiksi luvitettuja ja rakentamisen aloittamista odottavia maatuulivoimahankkeita yli 3 500 megawatin edestä. Määrä vastaa noin kolmasosaa nykyisestä tuulivoimakapasiteetista, jolla tuotettiin 26 prosenttia sähköstä.
Haasteita aiheuttavat tehon riittävyys erityisesti kulutuspiikkien ja poikkeustilanteiden aikana sekä verkkokapasiteetin riittävyys. Tehon osalta monet maat Euroopassaovat saman haasteen edessä, datakeskusinvestointien määrästä riippumatta. Verkon osalta taas fossiilisten korvaaminen puhtaalla sähköllä edellyttää kapasiteetin kasvattamista merkittävästi nykyisestä.
Haasteista huolimatta Suomi ei ole Irlannin tiellä. Esimerkiksi ennusteet datakeskusten osuudesta sähkönkulutuksessa ovat paljon maltillisempia: siinä missä datakeskusteollisuus arvioi osuuden olevan Suomessa vuonna 2030 noin 7–8 prosenttia, Irlannissa osuus oli 22 prosenttia jo vuonna 2024.
Mallia päästökaupasta?
Sähköjärjestelmän haasteita ei ratkota asettamalla yksityiskohtaisia vaatimuksia tietyille aloille tai toimijoille, vaan keinojen tulee olla markkinaehtoisia, teknologianeutraaleja ja tasapuolisia. Näin löydetään kustannustehokkaampia toimia sekä luodaan järjestelmää, joka kestää yllättäviäkin muutoksia kuten uusien teknologioiden yleistymistä.
Oppia kannattaisi ottaa esimerkiksi päästökaupasta, jonka piirissä laaja joukko toimijoita voi kukin valita liiketoimintaansa sopivimmat keinot yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
On myös tärkeää katsoa isoa kuvaa eli sähköjärjestelmää kokonaisuutena. Tuotannon kasvattamisen lisäksi siirto- ja jakeluverkon pullonkauloja on pyrittävä välttämään kustannustehokkain investoinnein ja yhteisin pelisäännöin. Fyysisten investointien lisäksi on syytä huomioida muut, verkkokapasiteetin tarvetta vähentävät ratkaisut, kuten digitaaliset järjestelmät, verkkokapasiteetin tarkempi arviointi ja joustavat liityntäsopimukset.
Samaan aikaan verkkokapasiteetin kasvattamiseen ja teollisuuden uudistumiseen tähtäävien hankkeiden luvitus- ja viranomaisprosessien nopeuttaminen olisi tärkeä keino edistää nopeaa yhteiskunnan sähköistymistä.
Yleisesti tarkkojen vaatimuksien sijaan olisi tärkeää luoda yhdessä visio ja pelisäännöt sähköjärjestelmän kehittämiseksi. Niiden tulisi kestää niin teknologiaan kuin talouden kehitykseen liittyvää epävarmuutta ja mahdollistaa kustannustehokas ja sujuva siirtymä puhtaan sähkön aikakaudelle. Teknologiateollisuus osallistuu mielellään tähän työhön.
Lisätietoja
Heliste Petteri
Asiantuntija, kestävä kehitys – Kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryEnergia ja ilmasto
Teknologiateollisuus haluaa pitää kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yritysten mahdollisuuksia puhtaan teknologian investointeihin tulee parantaa pitkäjänteisellä energia-, ilmasto- ja teollisuuspolitiikalla. Suomen teknologiateollisuuden yritysten kilpailuvalttina on edullinen, päästötön ja kaikissa tilanteissa toimitusvarma energiajärjestelmä.
- Varmistetaan puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus älykkään energiajärjestelmän avulla sekä yrityksille että kotitalouksille. Sähköistyvässä yhteiskunnassa ei tule rajata päästötöntä energiankäyttöä.
- Luodaan suotuisa investointiympäristö. Suomessa on varmistettava vakaa ja ennustettava toimintaympäristö uuden teknologian investoinneille. EU:n sisäiset, haitalliset valtiontuet tulee ajaa alas seuraavan komission aikana. Kotimaassa hankkeiden lupamenettelyiden on oltava sujuvia. EU-tasolla on luotava uusia, markkinaehtoisia ohjauskeinoja vaihtoehtona yksityiskohtaiselle sääntelylle.
- Kasvatetaan teknologiateollisuuden suurta kädenjälkeä. Suomalaisten teknologiayritysten kehittämillä ja toimittamilla teknologioilla ja palveluilla on merkittävä globaali kädenjälkivaikutus. Toimialan vähähiilisyystiekartan avulla tuodaan näkyvyyttä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen mahdollisuuksista.