Sirusäädös vauhdittaa puolijohdeteollisuuden investointeja EU:ssa – Suomen hyödynnettävä rahoitusmahdollisuudet
Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen EU:n sirusäädöksestä. Säädös pyrkii vahvistamaan puolijohteiden suunnittelu- ja valmistuskapasiteettia Euroopassa ja näin varmistamaan puolijohdetuotteiden saatavuutta myös poikkeusoloissa. Säädös avaa lisäksi rahoitusta alan tutkimus- ja kehittämistoiminnalle, pilottilinjoille ja osaamiskeskuksille.
”Sirusäädös on erittäin tervetullut. Euroopan on vahvistettava asemaansa puolijohteiden nopeasti kasvavilla markkinoilla. Erityisesti Yhdysvallat ja Kiina panostavat tällä hetkellä merkittävällä tavalla puolijohdeteollisuuteen. Pandemia ja geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ovat tuoneet esiin, kuinka keskeinen osa taloutta mikrosirut ovat”, sanoo Teknologiateollisuus ry:n puolijohdetoimialaryhmän puheenjohtaja ja Murata Electronics Oy:n toimitusjohtaja Tomy Runne.
”Sirusäädöksen tavoitteena on nostaa Euroopan unionin puolijohteiden maailmanlaajuinen markkinaosuus vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.”
Sirusäädöksen tavoitteena on nostaa Euroopan unionin puolijohteiden maailmanlaajuinen markkinaosuus vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä merkitsisi nykyisen osuuden kaksinkertaistamista. Säädös pyrkii saattamaan liikkeelle 43 miljardin euron investoinnit puolijohteiden tuotekehitykseen ja valmistukseen.
Globaalin puolijohdemarkkinan ennustetaan kasvavan nykyisestä reilusta 500 miljardista eurosta noin biljoonaan euroon kuluvan vuosikymmenen aikana.
Pilottilinja vahvistamaan kotimaisen puolijohdeteollisuuden kilpailukykyä
Suomalainen puolijohdeala työllistää tällä hetkellä noin 5 000 ihmistä ja on arvoltaan liki kaksi miljardia euroa. Yritykset ja tutkimuslaitokset toimivat laajasti alan arvoketjun eri osissa.
Alan vahvuuksista ja tulevaisuuden panostusalueista tärkeimpiä ovat puolijohdekomponentit, materiaali- ja laitevalmistus, kvanttiteknologia, fotoniikka ja piirisuunnittelu.
Kotimaisen osaamisen kovasta tasosta kertoo se, että monikansalliset yritykset ovat ostaneet alan suomalaistoimijoita sekä perustaneet suunnittelutoimistoja Suomeen.
”Suomen pitää kasvattaa puolijohdealaa strategisesti. Suomalaisilla puolijohdealan yrityksillä on kykyä ja halua olla mukana vahvistamassa Euroopan teknologista omavaraisuutta. Mahdollisuuksiamme tavoittaa sirusäädöksen hyödyt ja markkinan kehitys voidaan vielä parantaa merkittävästi”, muistuttaa Runne.
”Suomen pitää kasvattaa puolijohdealaa strategisesti.”
Teknologiateollisuuden toimialaryhmä esittää ratkaisuksi puolijohde- ja kvanttiteknologian pilottilinja- ja osaamiskeskuskokonaisuutta, johon voitaisiin hyödyntää EU:n sirusäädöksen rahoitusta. Samalla olisi vahvistettava alan T&K-toiminnan rahoitusta.
”Näihin toimiin olisi varattava alkavalle hallituskaudelle myös kansallista rahoitusta. Asiasta pitäisi sopia jo hallitusohjelmassa, sillä sirusäädöksen rahoitushaut avautuvat mahdollisesti jo tänä vuonna. Nyt on vahvistettava alan kasvun ja osaamisen edellytyksiä”, kehottaa Runne.
Pilottilinja- ja osaamiskeskuskokonaisuus lisäisi alan houkuttelevuutta ja loisi pohjaa uusille investoinneille. Sen avulla toteutettaisiin myös sirusäädöksen tavoitteita kriittisten teknologioiden riippumattomuudesta.
Pilotointi-infrastruktuuri tukisi erityisesti pk-yritysten kasvua mahdollistamalla prosessien skaalaamisen prototyypeistä ja piensarjatuotannosta kohti kaupallista valmistusta. Suomen vahvuutena olisivat nopeat siirtymät innovaatioista pilotointiin.
Puolijohteet ovat perusta digitalisaatiolle
”Ilman puolijohteita ei ole digitalisaatiota. Puhelimet, autot ja muut käyttämämme verkottuneet laitteet sisältävät huikean määrän mikroelektroniikkaa eli prosessoreita, muistisiruja ja antureita”, sanoo johtava asiantuntija Joonas Mikkilä Teknologiateollisuus ry:stä. Mikrosirujen tuotanto aina suunnittelusta valmistukseen edellyttää huippuunsa viritettyä osaamista ja mittavia investointeja.
”Puolijohteet ovat malliesimerkki yhteiskunnan perustoimintojen kannalta kriittisestä teknologiasta.”
Puolijohteiden toimitusketjut ovat erittäin mutkikkaita ja hajautuvat ympäri maailman. Kaikkein kehittyneimpien sirujen valmistus on keskittynyt vain muutamalle toimijalle, joista tärkein eli TSMC operoi Taiwanissa. Puolijohteiden tarjonta on näistä syistä altis erilaisille häiriötekijöille.
”Sirutoimitusten järkkyminen näkyy nopeasti niin teollisuusyritysten kuin kuluttajien arjessa. Puolijohteet ovat malliesimerkki yhteiskunnan perustoimintojen kannalta kriittisestä teknologiasta. Siten kyse on myös huoltovarmuudesta”, muistuttaa Mikkilä.
Lisää aiheesta:
Lisätietoja:
Mikkilä Joonas
Johtava asiantuntija, digitalisaatio – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ryInvestoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.