Suomen kädenjälki näkyy jopa tuulivoiman suurvallassa – Valmetin energiaratkaisut auttavat Tanskaa irtautumaan hiilestä
Valmetilla on itsestäänselvää, mitä hiilikädenjälki tarkoittaa, koska Valmetin tuotteilla ja palveluilla sen globaalit asiakkaat tekevät resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Valmetin toimittamilla ratkaisuilla on suuri merkitys jopa tuulivoimastaan tunnetun Tanskan päästövähennystavoitteille.
Osaapa Kai Janhunen kiteyttää tämän helposti, siis tämän ”kädenjäljen”. Hiilijalanjälki on jo suurimmalle osalle tuttu termi, mutta viime aikoina on ryhdytty puhumaan kädenjäljestä.
”Meidän tuotteillamme ja palveluillamme asiakkaat tekevät resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Niillä on ilmastotoimissa iso merkitys, koska meidän tuotteillamme sellu-, paperi- ja energia-asiakkaillemme tuotteet ja tuotannot ovat ympäristöystävällisiä”, Valmetilla energialiiketoimintayksikön johtajana työskentelevä Janhunen kertoo.
Tällä hetkellä tilanne on aivan uusi.
”Janhunen antaa haastattelua keskellä pahenevaa koronakriisiä.”
”Menemme Valmetilla terveys ja turvallisuus edellä ja pidämme samalla liiketoimintaa pystyssä. Tilanne muuttuu nopeasti. Meillä on kymmeniä kohteita ja eri kansallisuuksia ympäri maailmaa, ja joka maa asettaa omille kansalaisilleen omia, erilaisia ohjeita. Meidän on vain katsottava, että kaikki ovat turvassa ja keskityttävä liiketoiminnan jatkumiseen”, hän toteaa.
- Valmet on maailman johtava teknologian, automaation ja palveluiden toimittaja sekä kehittäjä. Sen asiakkaat ovat sellu-, paperi- ja energiateollisuuden yrityksiä.
- Valmetin teknologian avulla yritykset voivat valmistaa uusiutuvista raaka-aineista muun muassa sellua, paperia, kartonkia ja pehmopaperia tai hiilineutraalia energiaa. Ratkaisuilla käytetään tavanomaista vähemmän energiaa, vettä ja raaka-aineita.
- Valmetin tuotteissa biomassaa ovat esimerkiksi puupohjainen biomassa, kierrätyspaperi, maataloustuotannon jäämät kuten sokeriruokojäte sekä jätteestä energiaksi -ratkaisut lämmön ja energian tuotantoon.
- Valmetilla työskentelee yli 13 000 ammattilaista ympäri maailmaa.
- Valmetin liikevaihto vuonna 2019 oli noin 3,5 miljardia euroa. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Espoossa.
Valmetin missiona on tehdä kestäviä ratkaisuja uusiutuvista raaka-aineista ja olla kiertotalouden edelläkävijä.
”Kestävä kehitys on meille olennainen osa liiketoimintaa, se on yrityksen peruskivi. Energia-ala, jota itse edustan, nojaa tietenkin hyvin vahvasti uusiutuviin ja jätepohjaisiin polttoaineisiin ja raaka-aineisiin”, Janhunen kertoo.
Iso merkitys Tanskan päästövähennystavoitteille
Valmetilla on parhaillaan Kööpenhaminassa 150 miljoonan euron projekti, jossa se toimittaa sähköä ja lämpöä tuottavalle Hofor Energiproduktionille biomassaa käyttävän polttoainekentän ja voimakattilan. Kattila on maailman suurin toiminnassa oleva uusiutuvan energian CFB-kattila.
CFB-kattiloissa pystytään säätelemään polttamista siinä kulloinkin käytettävissä olevan polttoaineen perusteella niin tarkkaan, että päästöt saadaan minimoitua ja niistä saatava hyötysuhde paranee. Uuden voimalan avulla tanskalaisyhtiö voi käyttää sähkön- ja lämmöntuotannossaan hiilen sijasta biomassaa, ja se toimii 100-prosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla.
Tanska on tunnettu tuulivoimaloistaan, mutta se on ollut hyvin riippuvainen hiilestä. Nyt Tanskan hallitus tavoittelee leikkaavansa maan hiilidioksidipäästöjä 1990-luvun päästötasosta 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
”Toimittamamme laitos on osa Kööpenhaminan kaupungin hiilineutraaliutta, ja sillä on suuri merkitys kaupungin päästövähennystavoitteisiin pääsyssä”, Janhunen kehuu.
Lisäksi Valmet toimitti vastikään biomassaa käyttävän kattilan ja automaatiojärjestelmän Ørstedille Tanskan Kalundborgiin. Ørsted on maailman johtavia bioenergiaan ja tuulivoimaan keskittyviä energiakonserneja. Se kehittää, rakentaa ja operoi offshore-tuulivoimaloita, tuottaa sähköä ja lämpöä sekä toimittaa ja myy energiaa tukkumyyjille, yrityksille ja yksityisasiakkaille.
Terveisiä EU-tason tunteikkaille päättäjille
Valmetin kattiloissa käytettävä biomassa on pääasiassa puupohjaista biomassaa sekä maatalouden ja teollisuuden sivuvirtoja ja jätettä, kuten sellu- ja paperiteollisuudesta ylijäävää lietettä ja kuorta. Niitä voidaan käyttää energiana sen sijaan, että ne läjitettäisiin jätteeksi.
”Biomassaa on käytetty meillä Suomessa jo pitkään, ja kaiken järjen mukaan sen pitäisi voida olla jatkossakin uusiutuvan energian ja hiilineutraalin energian lähde. Moni kunta on investoinut pois hiilestä ja fossiilista, ja biomassa on tärkeä lämmityksen lähde. Se on aina metsäjätettä eikä rankapuuta”, Janhunen huomauttaa.
Janhusta huolestuttaa ajoittain EU-tasolla käytävä keskustelu bioenergian roolista ilmastonmuutoksessa.
”Joskus tuntuu, että Keski-Euroopassa näkemys metsätaloudesta ja metsien hoidosta sekä siihen liittyvästä bioenergian mahdollisuuksista ei ole ihan sama kuin meillä Suomessa. Toivon, että siellä hyväksytään ja tunnustetaan ne kestävyyskriteerit, jotka täällä on ihan perustellusti asetettu. Keski-Euroopassa keskustelu tuntuu joskus tunneperäiseltä”, hän kertoo.
Janhunen huomauttaa, että kun fossiilista energiaa korvataan uusiutuvalla ja hiilineutraalilla energialla, ei yhtälöstä kannattaisi pudottaa pois hyviä elementtejä.
”Me tarvitsemme tuulet, auringon, bioenergiat ja jätteet energiaksi – koko arsenaalin. Eikä kyse ole vain hiilidioksidipäästöistä.”
Puhtaaseen energiantuotantoon kuuluu myös pöly-, rikkioksidi- ja typenoksidipäästöjen minimointi. Nämä saavutetaan hyvällä polttotekniikalla ja erilaisilla savukaasujen puhdistusmenetelmillä. Lisäksi energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi savukaasujen lämmöntalteenotolla.
”Meille on tärkeää, että energia tehdään hyvin korkealla hyötysuhteella eli meidän tuotteilla käytetään raaka-aineesta kaikki saatavilla oleva energia mahdollisimman hyvin hyödyksi”, Janhunen sanoo.
Asiakkaiden ilmastovaatimukset ovat kasvaneet
Asiakkaiden vaatimukset ovat Janhusen mukaan kasvaneet niin imago-, regulaatio- kuin ympäristösyistä.
”Tuotteista halutaan tietää alkuperä, elinkaaren pituus, huollettavuus, etäohjaus/digitaalisuus. Esimerkiksi sellun ja paperin tuotannossa asiakkaat haluavat omilla tuotantolaitoksillaan vähentää päästöjä tai päästä kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista. Tämähän on globaalisti vahva megatrendi.”
Janhusen mukaan Kiinassakin on valonpilkahduksia.
”Kiinassa on tiettyjä alueita, jotka ovat kehittyneet päästöjen vähentäjinä Eurooppaa nopeammin.”
”Kasvavilla markkinoilla voidaan tulla jonkin verran perässä Euroopan kehitystä, mutta esimerkiksi Kiinassa on tiettyjä alueita, jotka ovat kehittyneet päästöjen vähentäjinä Eurooppaa nopeammin. Siellä on nähty paljon päästöjen vähentämistä ja osittain Eurooppaa tiukempia päästörajoja. Kiinassa muutos on hyvin nopeaa, koska siellä on hyvin vahva valtion ohjaus. Kun asioihin halutaan muutoksia, valtio tekee muutokset.”
Jantunen nostaa esiin myös Intian.
”Intia on kehityksessä jäljessä, mutta siellä on selkeästi tahtotilaa, että asioille pitäisi tehdä jotakin. Yhdet menevät edellä ja toiset jäljessä, mutta kyllä hiilineutraalius on globaalisti yhteinen asia.”
Suomen menestyksen perusta on yhä insinööriosaamisessa
Valmetin tuotanto on kiinni ennen kaikkea insinööripääomasta kuten suunnittelusta, projektinhallinnasta, alihankinnasta ja konsultoinnista. Osaajia tarvitaan myös konepajoissa, joissa Valmet valmistaa teknologian.
”Insinööriosaaminenhan se on suomalaisen tarinan perusta ja on sitä vastedeskin. Kun me kilpailemme globaaleilla markkinoilla, meillä pitää olla korkeaa osaamista, jotta voimme olla high end -toimija ja tuottaa keihäänkärkenä huipputason ratkaisuja.”
Janhunen ei ole energiasektorilla törmännyt pahaan osaajapulaan.
”Kaikkiin tehtäviin ei välttämättä löydy suoraan valmiita tekijöitä, mutta kasvatamme ja kehitämme potentiaalisia nuoria työn ohella tuleviksi huippuosaajiksi. Ei meillä tietenkään lain tuomaa vastuuta ole, mutta tietysti koen, että yrityksellä on tehtävä ja vastuu kehittää työntekijöitään.”
Kirjoittaja: Marjo Ollikainen