Talousnäkymät 3/2024
Maailman ja Suomen talouden näkymät
Teollisuuden tilanne ei helpota Euroopassa – teknologiateollisuudessa Suomessa tilauskannat ohenivat edelleen
Julkaistu 8.8.2024
Kesä ei tuonut helpotusta heikon suhdanteen vaivaamaan teollisuuteen Euroopassa eikä liiemmin Suomessa. Suhdanteen kääntymisestä kohti parempaa ei edelleenkään ole havaittavissa selkeitä merkkejä. Joskaan tilanne ei ole myöskään enää mennyt selkeästi heikompaankaan. Optimistinen arvio tilanteesta on, että olemme nyt suhdanteen vaikeimmassa hetkessä ja kohta alkaa helpottamaan. Valitettavasti ilmassa on kuitenkin merkkejä siitä, että toipuminen voi olla toivottua kituliaampaa.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n heinäkuinen päivitys maailmantalouden kasvuennusteeseen piti kasvunäkymät käytännössä ennallaan aiempaan, huhtikuun ennusteeseen verrattuna. Kuluvan vuoden kasvuennuste on sama kuin aiemmin eli 3,2 prosenttia. Ensi vuoden ennustetta nostettiin kymmenyksellä 3,3 prosenttiin.
Euroopan kasvun ennakoidaan olevan yhä hyvin vaimeaa. Kuluvan vuoden kasvuennuste on 0,9 prosenttia ja ensi vuoden 1,5 prosenttia. Yhdysvaltoihin ennustetaan edelleen vahvaa kasvua: 2,6 prosenttia tälle vuodelle ja 1,9 prosenttia ensi vuodelle.
Kiinan kasvun ennustetaan vähitellen hidastuvan. Viime vuoden kasvu Kiinassa oli IMF:n mukaan 5,2 prosenttia. Tälle vuodelle ennustetaan 5,0 prosentin ja ensi vuodelle 4,5 prosentin kasvua. Myös Intian kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan. Vuosien 2023–2025 kasvuennusteet ovat: 8,2, 7,0 ja 6,5 prosenttia.
Euroopan teollisuuden tilanne erittäin hankala
Euroopan teollisuuden tilanteesta piirtyy tällä hetkellä erittäin pessimistinen kuva. Ainakaan heinäkuuhun mennessä nähtävissä ei ole minkäänlaisia merkkejä odotetusta käänteestä parempaan, vaan tilanne on itse asiassa mennyt pikemmin kohti huonompaa. Teollisuuden ostopäällikköindeksi viittaa tilanteen jatkuneen hyvin huonona kesän aikana. Uusien tilausten virta oli heinäkuussa erittäin heikko. Myös tilauskannat ohentuvat jatkuvasti heikon kysynnän jatkuessa. Samoin henkilöstömäärä on jatkanut laskua.
Eurooppalaista teollisuutta vaivaa ostopäällikköindeksien perusteella myös merkittävä kannattavuushaaste: yritysten kustannukset kasvavat ripeää vauhtia, mutta tuotteiden myyntihintoja ei pystytä nostamaan samassa tahdissa. Tieto on tietysti lohdullinen inflaation taittumisen näkökulmasta, mutta yritysten kannattavuudelle tilanne on hyvin vaikea.
Teollisuuden tilanne on erityisen huolestuttava suurimmissa teollisuusmaissa Saksassa ja Ranskassa. Suurista maista tilanne teollisuudessa on hieman parempi mm. Espanjassa ja Isossa-Britanniassa.
Myös Yhdysvalloissa teollisuuden tilanne on ostopäällikköindeksien perusteella kääntynyt kesällä hieman aiempaa heikommaksi. Hienoisesta heikkenemisestä huolimatta tilanne on selvästi parempi kuin Euroopassa. Yhdysvalloissa teollisuustuotanto onkin tänä vuonna ollut kasvussa, kun Euroopassa tuotanto supistuu.
Suomalaisen teollisuuden näkökulmasta Euroopan teollisuuden heikkous on huolestuttava uutinen. Toivottua ja odotettua kysynnän piristymistä ei käytössä olevan tiedon perusteella ole nähtävissä ainakaan vielä heinäkuussa.
Odotettu koronlasku nähtiin kesäkuussa – seuraavaa odotetaan jo
Euroopan keskuspankki EKP:n lähes varmana pidetty ensimmäinen koronlasku nähtiin kesäkuussa. Markkinat pettyivät, kun EKP ei viestinyt selkeämmin, milloin ja missä rytmissä koronlaskuja jatketaan. Koronlasku oli käytännössä jo hinnoiteltu markkinakorkoihin, eivätkä euriborkorot juuri liikahtaneet päätöksen jälkeen. Sittemmin euriborkorot ovat laskeneet noin 0,2 prosenttiyksikköä 12 kuukauden koron ollessa nyt hieman alle 3,5 prosentin tuntumassa.
Kuten aiemmin jo todettiin, ei korkopäätös näy oikeastaan vielä mitenkään talouden indikaattoreissa. Joko vaikutusta ei ole tai ainakin sitä saadaan odottaa pitkälle kuluvan vuoden loppuun.
EKP:n seuraava kokous pidetään syyskuussa. Lienee jonkin verran todennäköisempää, että syyskuun kokouksessa tehdään päätös koronlaskusta, mutta mitenkään varma asiasta ei tällä kertaa voi olla.
EKP on kieltämättä hyvin haastavan tilanteen edessä. Inflaatio ei ole vielä tavoitteessa, ja erityisesti palkkainflaatio luo paineita keskuspankin suuntaan. Toisaalta eurooppalaisen teollisuuden heikon tilanteen vuoksi olisi erittäin perusteltua viestiä selkeästi laskevasta korkourasta.
Erityisen perusteltua selkeästi laskeva korkoura olisi nimenomaan Suomen kansantalouden, inflaation ja teollisuuden näkökulmasta. Siinä missä yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos euroalueella oli heinäkuussa vielä 2,6 prosenttia, oli nousu Suomessa enää 0,6 prosenttia eli reilusti alle inflaatiotavoitteen. Inflaatio oli Suomessa koko euroalueen hitainta. Hyvä puoli alhaisessa inflaatiossa on suomalaisille se, että ostovoima vahvistuu nyt nopeasti. Huono puoli on se, että vallitseva korkotaso on tällä hetkellä selvästi liian korkea Suomelle.
Inflaatio ja ohjauskorot USA:ssa, euromaissa ja Suomessa (Talousnäkymät elokuu 2024)
Ostopäällikköindeksi, Yhdysvallat ja euroalue (Talousnäkymät elokuu 2024)
Koko elinkeinoelämän (teollisuus+palvelut) ostopäällikköindeksi, yli 50 pisteen arvo indikoi kasvua.
Suomalaisessa teollisuudessa tilanne jatkui heikkona – odotukset tulevasta paranivat jälleen hieman
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuore suhdannebarometri kertoo tilanteen olleen heinäkuussa suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa edelleen hyvin vaikea. Huomattava osa vastaajista kertoi, että yrityksen tilanne on edelleen normaalia heikompi. Sen sijaan ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen niukka enemmistö vastaajista arvioi tilanteen paranevan tulevaisuudessa.
Tilanne jatkui kesällä siis samankaltaisena kuin vuoden alkupuoliskolla: nykytilanne arvioidaan erityisen heikoksi, mutta odotuksissa – ehkä toiveissa – on, että tilanne lähtisi vähitellen helpottamaan.
Yleensä yritysten odotusten paraneminen on ennakoinut varsin hyvin myös suhdanteen paranemista. Arvioissa on kuitenkin syytä olla varovainen, sillä yritysten näkemyksiin heijastunevat voimakkaasti odotukset koronlaskuista ja niiden kysyntää piristävästä vaikutuksesta.
Suhdannebarometrin mukaan vielä heinäkuussa ylivoimaisesti suurin kasvun este oli riittämätön kysyntä.
Parempia aikoja odotellessa
Suomalaisessa teollisuudessa ja teknologiateollisuudessa on eletty viime vuosi hyvin haastavissa merkeissä. Suhdanne on ollut pitkään heikko, mutta yrityksillä on hyvin hankalasta tilanteesta huolimatta säilynyt varsin hyvä luottamus siihen, että tilanne alkaisi vähitellen helpottaa.
Ensimmäinen koronlasku on nyt nähty ja seuraavaa odotellaan. Teknologiateollisuudessa yritysten väliset erot olivat toisen vuosineljänneksen tilauskertymissä varsin suuria. Osalla yrityksistä tilauskertymissä on nähtävissä ainakin hetkellistä toipumista, kun taas osalla tilaukset olivat edelleen hyvin alhaisella tasolla. Kokonaisuutena markkinatilanne jatkui hankalana. Siitä kertoo mm. edelleen selvästi negatiivisena pysynyt tarjouspyyntöjen saldoluku.
Kaikkinensa selvää merkkiä suhdanteen kääntymisestä ei ole vielä nähtävissä. Tästä huolimatta odotamme edelleen, että suhdanne lähtisi talvea kohden vähitellen paranemaan. On kuitenkin aiempaa todennäköisempää, että toipumisesta tulee kituliasta ja suhdannekäänne olemaan hitaanpuoleinen. Yrityksissä on hyvä varautua siihen, että heikko kysyntä tulee vaivaamaan vielä melko pitkään.
Ostopäällikköindeksi, teollisuus ja palvelualat (Talousnäkymät elokuu 2024)
Koko elinkeinoelämän (teollisuus+palvelut) ostopäällikköindeksi, yli 50 pisteen arvo indikoi kasvua.
Teollisuustuotanto, Suomi, Saksa, USA ja EU27 (Talousnäkymät elokuu 2024)
Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, 2019=100
Teollisuuden suhdannetilanne ja suhdannenäkymät (Talousnäkymät elokuu 2024)
Teollisuuden suhdannetilanne, saldoluku
Teollisuustuotannon määrä Suomessa (Talousnäkymät elokuu 2024)
Indeksi, 2010=100. Teknologiateollisuus ei sisällä tietotekniikka-alaa eikä suunnittelu- ja konsultointialaa. Kausipuhdistetut teollisuustuotannon volyymi-indeksit.
Teknologiateollisuus Suomessa
Kysyntä edelleen heikolla tasolla – tilauskannat ohentuivat vauhdilla
Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto laski Suomessa vuonna 2023 noin kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Liikevaihto laski elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa. Liikevaihto oli kasvussa kone- ja metallituoteteollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttialalla sekä tietotekniikka-alalla. Vuonna 2023 liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan noin 103 miljardia euroa. Liikevaihdon käänsi viime vuonna laskuun tuottajahintojen aleneminen. Tuotantomäärät olivat vuonna 2023 teknologiateollisuudessa keskimäärin samalla tasolla kuin vuonna 2022, vaikka kääntyivät loppuvuonna selkeään laskuun.
Kuluvan vuoden tammi–huhtikuussa teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Teknologiateollisuuden teollisten toimialojen (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus) yhteenlaskettu tuotannon määrä (liikevaihto deflatoituna tuottajahintojen muutoksella) oli kuluvan vuoden tammi–toukokuussa seitsemän prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.
Saatujen uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa prosentin pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 15 prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.
Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli heinäkuussa -15. Heinäkuun aikana kerätty tieto viestii siitä, että kokonaiskysyntätilanne markkinoilla jatkui heikkona koko kesän ajan. Jopa hieman yllättäen saldoluku heikkeni kevääseen nähden. Odotuksissa oli, että tarjouspyyntöjä olisi jo kesän aikana alkanut tulemaan aiempaa enemmän.
Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kolme prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa ja 12 prosenttia pienempi kuin vuoden 2023 kesäkuussa. Tilauskannan arvo on supistunut jatkuvasti nyt jo puolitoista vuotta.
Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan laskevan seuraavan puolen vuoden aikana.
Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli kesäkuun lopussa 0,3 prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa noin 335 000. Teknologiateollisuuden henkilöstötiedustelun perusteella kesäkuun lopussa oli lomautusjärjestelyiden piirissä noin 13 000 henkilöä. Kesätyöläisiä teknologiayrityksissä työskenteli kesän 2024 aikana noin 18 000.
Uuden henkilöstön rekrytoinnit olivat hieman tavanomaista alemmalla tasolla huhti-kesäkuussa. Rekrytointeja oli yhteensä noin 9 500. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset Suomessa (Talousnäkymät elokuu 2024)
Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin. Viimeisin tieto huhti–kesäkuu 2024.
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset Suomessa, uusimman kvartaalin muutosprosentit (Talousnäkymät elokuu 2024)
Teknologiateollisuuden tilauskanta Suomessa (Talousnäkymät elokuu 2024)
Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin. Viimeisin tieto 30.6.2024.
Teknologiateollisuuden tilauskanta Suomessa, uusimman kvartaalin muutosprosentit (Talousnäkymät elokuu 2024)
Teknologiateollisuuden yritysten saamat tarjouspyynnöt Suomessa, saldoluku (Talousnäkymät elokuu 2024)
Negatiivinen saldoluku viittaa kysynnän heikentymiseen kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen nähden.
Teknologiateollisuuden henkilöstömäärän kehitys Suomessa ja rekrytointien määrät (Talousnäkymät elokuu 2024)
Teknologiateollisuuden näkymät päätoimialoilla
TALOUSNÄKYMÄT 3 | 2024
Tiedot perustuvat tilanteeseen 8.8.2024
Pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 304 2220
Ekonomisti Hanne Mikkonen, puh. 044 0296 152
Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja
tuottajahintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi
Talousnäkymien vanhemmat raportit löydät täältä >>
Seuraava talousnäkymät raportti julkaistaan 8.11.2024 klo 11.00.
1 800
Jäsenyritystä
100
Mrd. Liikevaihto 2023
335 t.
Henkilöä töissä
5
Päätoimialaa