Siirry sisältöön

Yritysten toimintaympäristön ja verotuksen on oltava ennakoitavissa

Yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä on pidettävä jatkuvasti huolta, jotta Suomi houkuttelee yrityksiä ja korkean arvonlisäyksen toimintoja. Kilpailukyky ja arvonmuodostus vaativat suuria aineellisia, aineettomia ja henkilöstöinvestointeja, ja niihin voidaan vaikuttaa verokeinoin.

Päivitetty 12.09.2024 klo 14:23

Kilpailemme globaalissa maailmassa muiden maiden kanssa mm. investointien ja pääomien sekä osaajien houkuttelussa ja erilaisten tuotteiden ja palveluiden myynnissä.

Suomen yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä on pidettävä jatkuvasti huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisäyksen toimintoja. Yritysten toimintaympäristön ja verotuksen tulee olla ennakoitavissa.

Yrittäjyyden ja omistajuuden edellytyksiä on kehitettävä säännöllisesti. Ne luovat hyvinvointia ja vaurautta koko yhteiskuntaan. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden tulisi edistää yrittäjyyttä ja suomalaista omistajuutta.

Verotuksen vaihtoehtoja ja vaikutuksia tulee arvioida kilpailukyvyn, ostovoiman, kustannusten, oikeudenmukaisuuden, ilmaston ja ympäristön sekä valtion verokertymän kannalta.

Investointien tukeminen

Kilpailukyky ja arvonmuodostus vaativat suuria aineellisia, aineettomia ja henkilöstöinvestointeja, joihin kaikkiin voidaan vaikuttaa myös verokeinoin.

Aineettomat investoinnit:

  • Yritykset kokevat vuoden 2023 alusta käyttöön otetun pysyvän, yrityksen omaan toimintaan ja ostopalveluihin kohdistuvan T&K-verovähennyksen kannustavaksi ja toimivaksi, erityisesti PK- ja midcap- yritysten T&K-innovaatiopanostuksia lisääväksi. T&K-verokannustinmalliin kuuluu myös 2024 alusta T&K-toiminnan lisäykseen perustuva ylimääräinen lisävähennys.
  • T&K-verokannustimen vaikutuksia on hyvä arvioida kokemusten karttuessa hallituskauden loppupuolella ja tämän pohjalta tehdä tarvittaessa parannuksia verokannustimeen.
  • Vuoden 2021 alusta voimaan tuli T&K-verokannustin yritysten tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhankkeisiin korkeakoulujen, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tämän voimassaoloa tulee jatkaa myös 2027 jälkeen tai saattaa pysyväksi.

Aineelliset investoinnit:

  • Hallitus linjasi kehysriihessä uudesta, suurten kestävien investointien verokannustimesta. EU:ssa valtiontukikilpailun jatkuessa on kannatettavaa, että Suomi tekee voitavansa houkutellakseen suuria kestäviä investointeja myös Suomeen. Asetettujen kriisipuitteiden aikarajat ovat hyvin haastavat suurille investoinneille. Poliittisia linjauksia varsinkin aikarajoista ja määritelmistä tulee tehdä pikaisesti.
  • T&K-toiminnan tulosten pitää olla skaalattavissa ja muutettavissa tuotannoksi ja myynniksi. Tuotannon sijainti Suomessa tukee myös TKI-toiminnan pysymistä täällä. Suomessa 2025 loppuun saakka voimassa oleva koneiden ja laitteiden nopeutettu poisto-oikeus tulee laajentaa pysyväksi vapaaksi poisto-oikeudeksi ja laajentaa se koskemaan käytettynä hankittuja koneita ja laitteita.

Henkilöstöinvestoinnit: Tarvitaan kannusteita työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen.

Toimintaympäristö kuntoon

Säilytetään sukupolvenvaihdoksen nykyinen veromalli:

  • Pidetään ennallaan yritysten toiminnan jatkuvuudelle ja kehittymiselle tärkeä sukupolvenvaihdosten veromalli. Pidennetään lisäksi perintöveron maksuaikaa kymmeneen vuoteen tilanteissa, joissa tosiasiallinen hallintaoikeus perittyyn omaisuuteen siirtyy vasta myöhemmin.

Estetään kohtuuttomuudet kiinteistöverotuksen uudistuksessa:

  • Kiinteistöveron uudistaminen on tarpeellista, mutta kiinteistöveron muutos ei saa aiheuttaa kohtuutonta veronkorotusta kenellekään.

Lue täältä artikkelimme ja lausuntomme kiinteistöveron uudistamisesta:

Ympäristöverotus: Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin

Lisätiedot: