Teknologiateollisuuden viestit EU:n toimintakaudelle 2024–2029
Euroopan unionin alue on Suomen tärkein vientimarkkina: 56 prosenttia tavaraviennistämme suuntautuu EU:hun. Tulevalla kaudella EU:n tärkein tehtävä on taata eurooppalaisille yrityksille ennakoitava ja kannustava investointiympäristö energia- ja materiaalitehokkaisiin ratkaisuihin, jotka rakentavat koko maanosan kilpailukykyä.
Teknologiateollisuuden arvonlisä Suomen taloudelle on 63 miljardia euroa. Toimialan yritykset vastaavat yli 50 prosentista Suomen viennistä, ja olemme edelläkävijöitä uuden teknologian kehittämisessä ja soveltamisessa, digitalisaation hyödyntämisessä ja vihreässä siirtymässä. EU:n tulevalla toimintakaudella tulee huolehtia siitä, että myös EU kasvaa edelläkävijäksi kestävissä investoinneissa ja vastuullisessa taloudessa.
Tämä edellyttää seuraavien tavoitteiden toteutumista:
Toteutetaan sisämarkkinan korjaussarja
Sisämarkkina on EU:n merkittävin vahvuus ja mahdollisuus. Koronapandemian jälkeen EU:ssa alkanut valtiontukikilpailu rapauttaa sisämarkkinan toimintaa ja vääristää kilpailua. Sisämarkkinan potentiaali data- ja kiertotaloudessa pitää vapauttaa.
- Valmistellaan sitova suunnitelma valtiontukien alasajolle viiden vuoden kuluessa. Kohteiden on oltava EU:ta uudistavia ja vaikuttavia, ja näitä varten tarvitaan selkeät kriteerit.
- Komission tulee kerätä ja jakaa tieto kaikista valtiontuilla käynnistettävistä hankkeista, jotta uudistukset voidaan toteuttaa EU:n parhailla ratkaisuilla.
- Kehitetään EU:hun kiertotalouden sisämarkkina, joka perustuu digitaalisen tuotepassin tuote- ja ekosuunnitteludatalle ja tehokkaalle lajittelulle.
- Skaalataan pohjoismainen reaaliaikatalous EU:hun: kehitetään standardit kokonaan sähköiselle maksu- ja taloustiedolle ja yritysten hankintasanomille. Digitalisoidaan veroraportointi yritysten hallinnollisen taakan pienentämiseksi siten, että helpotetaan myös pienten yritysten pääsyä sisämarkkinoille.
- Yhtenäistetään EU:n tietosuoja-asetuksen valvontaa ja kehitetään yritysten toimintaa helpottavia toimintatapoja, jotta riskiperusteisuus toteutuu ja henkilötiedon käsittely on ennakoitavaa. Modernisoidaan tietosuoja-asetuksen kriittiset kohdat.
- Pidättäydytään yritysten kuormitusta lisäävästä uudesta sääntelystä ja keskitytään hyväksytyn sääntelyn täytäntöönpanoon.
EU säilyy suunnannäyttäjänä kestävässä ja vastuullisessa taloudessa
EU on toiminut suunnannäyttäjänä sitoville ja vaikuttaville päästövähennyksille. Jo päätetyistä tavoitteista on pidettävä kiinni ja unionin on jatkettava samalla ja ennakoitavalla linjalla. Painon tulee olla päästövähennyksissä, päästökaupan kehittämisessä ja puhtaiden innovaatioiden edistämisessä. Ohjauskeinoja on syytä uudistaa innovaatioiden ja investointien vauhdittamiseksi. Vihreä siirtymä tapahtuu yrityksissä – politiikan on kannustettava vihreisiin investointeihin.
- Otetaan käyttöön teknologisiin yksityiskohtiin ulottuvan sääntelyn sijaan Suomessa toimiviksi osoittautuneita, yksinkertaisempia ja tavoitteiltaan sitovia ohjauskeinoja, kuten energiatehokkuussopimukset, sitoumukset ja kompensaatiot. Painotetaan teknologianeutraaliutta ja puhtaiden innovaatioiden roolia päästövähennyksien saavuttamisessa.
- Lisätään luonnon monimuotoisuus vahvasti EU:n vihreän siirtymän agendalle. Keinoina kvantifiointi, sertifiointi ja kompensaatio.
- Pidetään kiinni EU:n markkinaehtoisesta sähkömarkkinasta ja parannetaan sen kriisinkestävyyttä.
- Sähkömarkkinamallin on kannustettava investointeihin puhtaaseen, joustavaan ja älykkääseen energiajärjestelmään, siten että eri maiden kansalliset ratkaisut ovat yhteensopivia sekä parantavat sähkömarkkinan toimivuutta ja lisäävät päästöttömän energian tuotantoa koko Euroopassa.
Investoidaan eurooppalaisten tulevaisuuteen
EU:n laajentumiskeskustelun konkretisoiduttua unionin taloutta ja rahoituksen kohteita on tarkasteltava uudelleen. Huomattavasti nykyistä suurempi osa EU:n varoista on sijoitettava innovaatioihin ja ihmisiin. Vahva tutkimus on EU:n vahvuus. Innovaatioiden nopeampaa kaupallistamista on kehitettävä vahvistamalla yritysvetoista tutkimusta. Osaajapulaa on helpotettava luomalla osaamisen ja osaamisdatan sisämarkkinat.
- Kohdennetaan EU:n varoista huomattavasti nykyistä suurempi osa tutkimukseen ja kehitykseen. Tutkimus- ja kehitysmenojen tavoite on nostettava 3,5 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta.
- Ainoiden kriteerien kaikessa EU:n varoilla tuettavassa kehitystoiminnassa on oltava vaikuttavuus ja erinomaisuus.
- Eurooppa tarvitsee osaamisen ja osaamisdatan sisämarkkinat. Pääsyä koulutustarjontaan tulee EU:ssa avata ja osaamisdatan (opintosuoritukset, tutkintotodistukset) tulee liikkua Euroopassa vapaasti ja kitkatta.
Vahvistetaan Euroopan teknologista kilpailukykyä
Euroopan strateginen kilpailukyky perustuu eurooppalaisten yritysten kykyyn kehittää ja ottaa käyttöön uusia teknologioita. EU:n on panostettava teknologiseen syväosaamiseen ja luotava edellytykset yrityksille skaalata tähän perustuvia tuotteita ja palveluita. Viime vuosien aikana on valmisteltu joukko yrityksiin vaikuttavia digi- ja datasäädöksiä. Seuraavalla kaudella EU-päättäjien ja jäsenvaltioiden on keskityttävä näiden sääntöjen toteuttamiseen.
- Lisätään panostuksia keskeisten digitaalisten teknologioiden kuten tekoälyn, kvanttilaskennan ja hajautetun tietojenkäsittelyn tutkimukselle, kehitykselle ja käyttöönotolle Horisontti Eurooppa- ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmien kautta.
- Lisätään EU:n strategista kilpailukykyä puolijohteissa ja mikroelektroniikassa panostamalla eurooppalaisiin vahvuuksiin ja kasvattamalla Euroopan tuotanto- ja innovaatiokapasiteettia valituissa kriittisissä sirujen segmenteissä.
- Pidetään kiinni EU:n johtoasemasta 6G-mobiiliteknologian kehityksessä.
EU:n on varauduttava tulevaan kehittämällä vahvuuksiaan
Komissio on viime vuosina irtaantunut teknologianeutraalista sääntelystä pyrkiessään vähentämään Euroopan riippuvuutta kolmansista maista strategisissa teknologioissa. Euroopan iskunkestävyyttä on kehitettävä Euroopan vahvuuksista käsin, keskittyen huomisen teknologioihin.
- EU:n on tehostettava omien mineraaliensa kestävää hyödyntämistä huolehtimalla sujuvasta luvituksesta ja investoinneista.
- Tutkimuksella ja innovaatioilla ja korvaavien materiaalien kehittämisellä on oltava merkittävä sija riippuvuuksien vähentämisessä.
- EU:n on tehostettava kiertotalouden toimintaa vähentääkseen riippuvuutta kolmansista maista tuotavista neitseellisistä raaka-aineista.
- EU:n tulee tiivistää yhteistyötä samanmielisten valtioiden kanssa ja solmia enemmän molempia osapuolia hyödyttäviä kauppasopimuksia.
EU:sta on kehitettävä paremman sääntelyn supervalta
Erityisesti digitaalisessa kehityksessä EU:lle on jäänyt sääntelijän rooli. Sääntelyä on tehty puheenjohtaja Ursula Von der Leyenin komission aikana ennennäkemätön määrä. Sääntely ei ole kuitenkaan onnistunut vauhdittamaan eurooppalaista kilpailukykyä toivotulla tavalla. EU:n on pyrittävä aina ensisijaisesti löytämään päästökaupan kaltaisia, markkinamekanismiin perustuvia ohjauskeinoja ja pyrittävä aina luomaan yhtenäistä, eurooppalaista markkinaa. Erityisesti rajat ylittävissä datavirroissa ja verotuksessa on pyrittävä löytämään yhteistyössä OECD:n kanssa toimivia, kansainvälisiä malleja.
- Komission on luotava yhtenäinen prosessi olemassa olevan sääntelyn arviointiin. Voimassa olevan sääntelyn sisältö on arvioitava tarkoin ennen yhtään uutta ehdotusta.
- Komission on luotava yhtenäinen ja sitova prosessi esitysten vaikutusten arvioinnille. Osana tätä prosessia sääntelyvaihtoehtoja on tutkittava sääntelyhiekkalaatikoissa ennen kuin lopullinen valinta tehdään ja esitys annetaan.
- Sääntelyesitykset on valmisteltava komission omana työnä sääntelyjärjestelmän yhtenäisyyden ja sääntelyn minimoinnin varmistamiseksi.
- Käytäntöä delegoitujen säädösten käyttämiselle on tiukennettava. Vain tekniset yksityiskohdat voidaan jättää delegoiduilla säädöksillä vahvistettaviksi.
Lisätietoa EU-vaaleista:
Lisätiedot:
