Harmaantuvan Euroopan on keksittävä itsensä uudelleen
Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala, jonka tavaraviennistä 54 prosenttia suuntautuu Euroopan sisämarkkinoille. EU-vaaleissa onkin kyse myös tärkeimmän vientimarkkinamme tulevaisuudesta ja suomalaisista työpaikoista.
Järjestimme Brysselissä helmikuun puolivälissä vaalitilaisuuden, jonka avauspuheenvuorossa Suomen ensimmäinen komissaari Erkki Liikanen nosti EU:n haasteiksi osaajien saatavuuden, väestön harmaantumisen ja taantuvan sisäisen kilpailun. Lupaavina tekijöinä hän piti osaajien monimuotoistumista ja vihreän siirtymän tarjoamia mahdollisuuksia.
Liikasen mukaan EU:n on nyt onnistuttava kahdessa asiassa: energiamarkkinoiden uudistamisessa ja korkeaan teknologiaan pohjautuvassa vihreässä siirtymässä.
Toisen hyvän kuvauksen EU:n tulevaisuuden haasteista on antanut EU:n kilpailukykyä selvittävä Mario Draghi: Euroopan menestys on takavuosina perustunut kolmelle pilarille – halpaan venäläiseen energiaan, kannattavaan vientiin Kiinaan ja sotilaalliseen suojeluun USA:sta. Nämä pilarit ovat jo tulleet tai ovat tulossa tiensä päähän.
EU-vaaleissa valitaan päättäjiä, joiden tehtävänä on rakentaa uudenlaista Eurooppaa, joka menestyy näiden haasteiden keskellä. Tulevan viisivuotiskauden aikana Euroopan on panostettava paitsi kilpailukykyyn, myös turvallisuuteen.
Maailman kolmen johtavan talousmahdin kilpailussa Euroopalla on hyvän elämän valttikortit kädessään. Tämän aseman säilyttämiseksi Euroopan on pystyttävä pitämään kiinni kunnianhimostaan ja samalla keksittävä uusia ohjauskeinoja. Kilpailukyky ei synny raskaasta sääntelystä tai kilpailun rajoittamisesta.
Eurooppalaisten menestystarinoiden resepti on perustunut komission yhteistyöhön teollisuuden kanssa, harkittuun ja hyvin kohdistettuun sääntelyyn, avoimiin standardeihin ja kykyyn tuottaa yhdessä ratkaisuja, jotka muu maailma haluaa omaksua.
Eurooppa on toiminut globaalina pioneerina vihreässä siirtymässä, ja nyt siirtymä on pystyttävä kääntämään toimivaksi taloudelliseksi agendaksi. Tässä on hyödynnettävä sellaisia ohjauskeinoja, jotka kannustavat innovoimaan ja investoimaan.
Puhtaita investointeja täytyy kirittää myös julkisella rahalla. Suomalaisten yritysten etu on se, että kiritys tapahtuu ennemmin eurooppalaisilla ratkaisuilla kuin kansallisilla valtiontuilla.
Brysselin vaalitilaisuudessamme esillä olleet yritykset nostivat ratkaisuiksi Euroopalle kolme i:tä: innovaatiot, investoinnit ja (sujuvan) implementoinnin sekä yhden o:n eli osaajat.
Yritykset osuvat hyvin Euroopan haasteeseen: tarvitsemme ennätyksellisen määrän investointeja puhtaisiin teknologioihin ja energiaan, jotka perustuvat eurooppalaisille innovaatioille sekä osaavia tekijöitä tämän toteuttamiseen. Nämä ovat erinomaiset ohjenuorat tulevalle komissiolle.
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.