Sanna Malinen: ”Tekoäly ei ole vain tulevaisuuden teknologia, vaan sitä koskevia päätöksiä on tehtävä nyt”
Marraskuussa Teknologiateollisuuden teknologiajohtajana aloittaneen Sanna Malisen vastuulla ovat teknologia- ja osaamispolitiikka. Pitkään datan ja tekoälyn parissa työskennellyt Malinen avaa tässä haastattelussa, miten Suomen yritykset voivat hyödyntää tekoälyä nykyistä rohkeammin ja nopeammin.
”Kriittisiin teknologioihin panostaminen on Suomelle elinehto, sillä nämä teknologiat määrittävät sekä taloudellista kilpailukykyämme että yhteiskuntamme iskunkestävyyttä. Suomen tulee pyrkiä kehityksen etulinjaan”, Sanna Malinen sanoo.
Miltä suomalaisyritysten tekoälyn hyödyntäminen tällä hetkellä näyttää?
– Tekoälyosaamisen hyödyntäminen ja tekoälyn käyttöönotto ovat laajentuneet Suomessa viime vuosina yhä useammalle toimialalle. Meillä on paljon hyviä kokeiluja ja pilotointia, mutta laajamittainen liiketoimintaan skaalaaminen on vielä kesken.
– Edelläkävijämaihin verrattuna jäämme vielä jälkeen myös investointien mittakaavassa ja kaupallistamisen nopeudessa.
Mihin suuntaan uskot tekoälyn kehityksen vievän teollisuutta seuraavien viiden vuoden aikana?
– Tekoälyllä on mahdollisuus muuttaa teollisuutta perusteellisesti. Kyse ei ole vain yksittäisten prosessien tehostamisesta, vaan kokonaan uusista toimintamalleista: voimme esimerkiksi nähdä yhä autonomisempia ja itseoppivampia tuotantojärjestelmiä, joissa tekoälyagentit ohjaavat prosesseja, optimoivat resurssien käyttöä ja tekevät päätöksiä.
– Pilvipohjaiset tekoälyratkaisut, konenäkö ja 5G/6G-yhteydet mahdollistavat esimerkiksi etäohjauksen ja virtuaalisen valvonnan nopean yleistymisen. Asiantuntijat voivat seurata ja ohjata tuotantolaitoksia ja prosesseja etänä.
”Tekoäly kytkeytyy myös kestävyyteen ja energiatehokkuuteen.”
– Tuotekehityksessä uusia tuotteita ja komponentteja voidaan testata virtuaalisesti erilaisissa olosuhteissa ennen fyysisiä prototyyppejä. Tämä lyhentää kehityssykliä ja vähentää materiaalihukkaa.
– Jos tuotantolinjoja ohjataan datan avulla älykkäämmin, energiankulutusta ja päästöjä voidaan pienentää.
Mitä suomalaisyritysten tulisi oppia muualta maailmasta, jotta pysymme tekoälykilvassa mukana?
– Tärkein oppi voisi olla rohkeus soveltaa tekoälyä ja digitalisaation mahdollisuuksia yhä useammin myös liiketoiminnan ytimeen pelkkien tukiprosessien tehostamisen sijaan. Kansainvälisissä edelläkävijäyrityksissä tekoäly nähdään strategisena voimavarana, joka voi muokata koko arvoketjua. Nämä yritykset uskaltavat tehdä isoja kokeiluja ja hyväksyvät sen, että kaikki projektit eivät onnistu. Euroopassa lähestymme monesti asioita varovaisemmin.
– Toinen oppi liittyy nopeuteen ja ketteryyteen. Kansainvälisillä suunnannäyttäjillä on AI-kärkiryhmiä, joilla on valtuudet testata uusia ratkaisuja nopeasti ilman raskasta päätöksentekoprosessia.
”Globaaleilla markkinoilla tekoälyratkaisuja otetaan käyttöön viikoissa, ei vuosissa.”
– Kolmanneksi meidän tulisi lisätä osaamisen jatkuvaa kehittämistä yli toimintojen. Tekoäly ja digitalisaatio eivät ole vain IT-organisaatioiden tai datatiimien asia, vaan vaikutukset ulottuvat yrityksen toimintoihin laaja-alaisesti. Parhaissa yrityksissä tekoälyratkaisuihin liittyvä ymmärrys kuuluu kaikille, muutos on liiketoimintajohdettua ja sitä tuetaan systemaattisesti.
– Lopuksi haluan todeta, että vaikka tekoäly muiden kriittisten teknologioiden tavoin mahdollistaa erittäin paljon, täytyy datavetoisen talouden sopia demokraattisen yhteiskunnan arvopohjaan. Uskonkin, että meillä mahdollisuus erottua maailmalla yhdistämällä korkea laatu, eettisyys ja vastuullisuus.
Suomalainen tekoälytutkimus on kansainvälisesti arvostettua. Miten tätä huipputason osaamista saataisiin tehokkaammin siirrettyä yrityksiin?
– On totta, että Suomessa tehdään huipputason tekoälytutkimusta. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusryhmät ovat mukana useissa kansainvälisissä hankkeissa ja julkaisujen laatu on korkea.
– Huipputason osaamista voi siirtää tehokkaammin yrityksiin rakentamalla vahvempia ja pitkäjänteisempiä yhteistyömalleja tutkimuslaitosten ja yritysten välille.
”Tarvitsemme enemmän yhteisiä kehitysohjelmia, joissa tutkimus ja liiketoiminta kulkevat aidosti rinnakkain.”
– Siirtymän kynnystä voisi vielä madaltaa puolin ja toisin. Suomessa tutkimusta arvostetaan, mutta kaupallistamiseen liittyy varovaisuutta. Tutkimustulosten vieminen markkinoille tulisikin nähdä nykyistä laajemmin osana yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ei vastakohtana akateemiselle kunnianhimolle.
– Toisaalta myös yrityksissä tarvitaan tutkimusymmärrystä ja valmiutta vastaanottaa uutta tietoa. Teknologioiden hyödyntäminen ei ole vain teknisiä kysymyksiä, vaan tarvitaan enemmän osaajia, jotka ymmärtävät sekä liiketoimintaa että tutkimustulosten hyödyntämistä.
Tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja. Miten yksilö voi parhaiten pysyä kehityksessä mukana? Mitä työnantajat voivat tehdä osaamisen kasvattamiseksi?
– Teknologinen kehitys on kautta aikojen muuttanut arjen ja työn tekemisen tapoja. Muutoskestävyys on valtava vahvuus niin yksilöille, yrityksille kuin yhteiskunnallekin.
–Yksilötasolla tämä voi tarkoittaa avointa ja uteliasta suhtautumista uusia asioita kohtaan. Tekoälykehitys voi osaltaan tarjota mahdollisuuden ammattitaidon uudistamiseen ja laajentamiseen.
”Sen sijaan, että ajattelisimme tekoälyä korvaajana, voimme nähdä sen uudenlaisena yhteistyökumppanina.”
– Työnantajien roolina on mahdollistaa työn murroksen onnistunut läpivienti omassa yrityksessä. Parhaat organisaatiot panostavatkin muutosjohtamiseen, uusien teknologioiden ja digikyvykkyyksien laaja-alaiseen käyttöönottoon sekä tukevat eri roolien oppimista arjessa.
Teknologiateollisuus ja AI Finland ovat olleet perustamassa yhteispohjoismaista New Nordics AI -tekoälykeskusta. Mitä etua tällaisesta yhteistyöstä on Suomelle ja suomalaisyrityksille?
– New Nordics AI tuo yhteen Pohjoismaiden ja Baltian ekosysteemit ja avaa sitä kautta uuden mittakaavan vaikuttamis- ja yhteistyömahdollisuuksia.
– Pienessä maassa yksittäiset hankkeet voivat jäädä pieniksi ja hajanaisiksi, mutta yhdessä Pohjoismaat voivat kilpailla aivan eri tasolla esimerkiksi EU:n ja globaalien tekoälyinvestointien kohteena. Kun osaamista ja resursseja yhdistetään, saamme aikaan sekä vahvempia innovaatioalustoja että näkyvämmän aseman kansainvälisissä verkostoissa.
”New Nordics AI vahvistaa Pohjoismaiden profiilia vastuullisen ja eettisen tekoälyn edelläkävijöinä.”
– Pohjoismailla on yhteinen arvopohja, jossa painotetaan luottamusta, läpinäkyvyyttä ja ihmislähtöisyyttä, arvoja, jotka voivat erottaa meidät positiivisesti kansainvälisessä kilpailussa.
Miten päättäjät voivat tukea tekoälyn vastuullista hyödyntämistä ja vauhdittaa yritysten innovaatiota?
– Kyky tuottaa, kaupallistaa ja skaalata innovaatioita sekä osaavan työvoiman saatavuus ovat kasvun perusedellytyksiä – ja näihin Suomen tulee panostaa.
– Päättäjillä on rooli siinä, millaiseksi Suomen ja Euroopan tekoälykehitys muodostuu. Meillä on mahdollisuus rakentaa markkina, jossa vastuullisuus ja kilpailukyky tukevat toisiaan.
– Tarvitaan selkeää ja ennakoitavaa sääntelyä, joka luo luottamusta tekoälyn käyttöön mutta ei hidasta innovaatioita.
”Lainsäädännössä ja sen toimeenpanossa on varmistettava, että yrityksille jää riittävästi liikkumavaraa kehittää ja testata uusia ratkaisuja.”
– Lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin poliittista johdonmukaisuutta. Painotukset eivät saa vaihtua hallituskausittain, vaan niiden tulee nojata yhteiseen näkemykseen siitä, miten Suomi haluaa hyödyntää teknologiaa talouskasvun ja tuottavuuden tukena. Kun toimintaympäristö on turvallinen, osaamista vahvistava ja riittävän ennakoitava, yritykset uskaltavat innovoida ja investoida kehitykseen.
Mikä on tekoälyyn liittyen yllättänyt eniten urasi aikana?
– Tekoälytutkimuksella ja -kehityksellä on paljon pidempi historia kuin työurallani, mutta olen urani aikana nähnyt muutaman aallon, joissa tekoäly on noussut hetkellisesti yleiseen tietoisuuteen. 2000-luvulla, jolloin itse tein vielä akateemista tutkimusta, elimme ns. big data -boomia. Datasta puhuttiin uutena öljynä ja silloin myös ensimmäiset koneoppimista, ohjelmointia ja liiketoimintaymmärrystä yhdistävät tehtävänimikkeet tulivat yrityksiin.
– Hetket, joissa kone ensimmäisiä kertoja pärjäsi ihmiselle rajatuissa tehtävissä, kuten peleissä tai kuvantunnistuksessa, ovat luonnollisesti olleet merkittäviä. Ne vahvistivat käsitystä, että tekoäly ei jää marginaali-ilmiöksi, vaan kyseessä on todellinen muutosajuri, joka voi haastaa ja täydentää ihmisen osaamista monipuolisesti.
”Kiinnostavin kysymys on, millaisilla päätöksillä ja valinnoilla onnistumme viemään teknologisen murroksen tehokkaasti läpi.”
– Kolmas merkittävä aalto oli tietenkin generatiivisen tekoälyn voimakas rantautuminen muutama vuosi sitten. OpenAI:n ChatGPT:n kaltaiset työkalut toivat tekoälyn hetkessä kaikkien ulottuville, osaksi arkea ja työelämää.
– Tekoäly ei ole enää vain tulevaisuuden teknologia, vaan se vaikuttaa työhön ja yhteiskuntaan nyt. Kiinnostavin kysymys on, millaisilla päätöksillä ja valinnoilla onnistumme viemään teknologisen murroksen tehokkaasti läpi, rakennamme kilpailuetumme ja hyödynnämme sen tuoman kasvupotentiaalin täysimääräisesti.
AI Finland ja rahoitusmahdollisuudet Teknologiateollisuuden jäsenyrityksille
- Teknologiateollisuus ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö investoivat vuoden 2023 lopussa13,2 miljoonaa euroa tekoälyn hyödyntämisen ja osaamisen vauhdittamiseen Suomessa.
- Samassa yhteydessä perustettuun AI Finland -verkostoon on reilun puolentoista vuoden aikana liittynyt jo yli 300 organisaatiota, ja verkosto muun muassa järjestää aktiivisesti tekoälyyn liittyviä tapahtumia ympäri Suomea sekä kouluttaa yritysjohtoa teknologia-alan AI 1000 -yhteishankkeessa.
- Investoinnilla tarjotaan esimerkiksi siemenrahoitusta Teknologiateollisuuden jäsenyritysten tekoälyyn liittyviin kehitysprojekteihin sekä apurahoja jäsenyrityksissätehtäviin tekoälyaiheisiin lopputöihin. Voit tutustua Teknologiateollisuuden tekoälyhankkeeseen ja rahoitusmahdollisuuksiin täällä.
Lisätietoja
