Teknologiateollisuuden uusi työkalu laskee yrityksen ilmastovaikutuksia sekä selvittää sen yhteiskunnallista kädenjälkeä
Teknologiateollisuus ry julkaisee työkalun, jonka avulla yritykset voivat tarkastella oman toimintansa ja tuotteidensa negatiivisia ja nyt myös positiivisia ilmastovaikutuksia sekä yhteiskunnallista kädenjälkeään. Climpactor huomioi yrityksen oman toiminnan sekä sen tekemien ratkaisujen, materiaalivirtojen, liikkumisen ja hankintojen ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.
Yritystoiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia on tarkasteltu jo pitkään erilaisten hiilijalanjälkilaskelmien kautta. Climpactorin avulla tarkastelunäkökulma laajenee myös positiivisten vaikutusten selvittämiseen eli kädenjälkiarviointeihin.
– Climpactor toimii tuotekehityksen ja innovoinnin apuvälineenä. Lisäksi kädenjälkilaskenta on selkeä keino viestiä yrityksen vastuullisuudesta, vaikuttavuudesta ja merkittävyydestä eri sidosryhmille. Vaikuttavuuteen liittyvä arvonluonti toimii yrityksille erottautumisen keinona markkinoilla, kertoo johtava asiantuntija Pirita Lindell
Laskurin perusperiaate on, että yrityksen jalanjäljen muodostavat sen omien toimintojen, hankintaketjun sekä myymien tuotteiden elinkaaren aikana aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja muut negatiiviset vaikutukset. Kädenjäljen taas muodostavat yrityksen tuotteiden, ratkaisujen ja palvelujen käytön aikaansaama, asiakkaiden ja yhteiskunnan jalanjälkeä pienentävä vaikutus.
Teknologiateollisuus luo yhteiskuntaan arvoa monin erilaisin tavoin arvoketjujensa kautta.
– Yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen on tärkeä keino vaikuttaa alan yritysten imagoon ja vetovoimaan, kuten osaajien houkutteluun. Climpactor voi myös tuoda yrityksille aivan uusia tarpeita ja oivalluksia. Arvonluonnilla voidaan edistää uusien kumppanuuksien ja liiketoimintamahdollisuuksien syntyä, Lindell muistuttaa.
Vaikutuksia lasketaan useasta eri näkökulmasta
Climpactorin avulla voidaan laskea yrityksen toiminnan vaikutuksia numeerisesti useasta eri näkökulmasta. Hiilijalan- ja kädenjäljen lisäksi työkalu auttaa laskemaan luonnonvarojen käytön negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia sekä työllisyys- ja verovaikutuksia.
Muita yhteiskunnallisesti merkittäviä positiivisia vaikutuksia, kuten hyvinvoinnin ja kiertotalouden edistämistä, voidaan tarkastella laadullisesti, numeerista laskentaa hieman karkeammalla tasolla. Työkalun suunnittelussa on käytetty lähtökohtana kansainvälisiä standardeja (esimerkiksi GHG Protocol), mutta se ei suoraan sovellu minkään standardin mukaiseksi yrityksen vastuullisuuden raportointityökaluksi.
– Työkalu auttaa yritystä hahmottamaan vaikuttavuuden ja arvonluonnin kokonaisuuden laajaa kirjoa sekä arvioimaan yrityksen omia vaikuttavuuden lähteitä. Tavoitteena on kasvattaa yrityksen tietoisuutta vastuullisuuden eri näkökulmista ja inspiroida ottamaan näitä näkökulmia tulevaisuudessa yhä enemmän huomioon yrityksen toiminnassa, Lindell kertoo.
Työkalun antamien tulosten tarkkuus perustuu vastaajan antamiin tietoihin ja niiden tarkkuuteen. Tavanomaisesti standardienmukaisessa laskennassa tarkastelu rajataan yhteen kalenterivuoteen.
– Osassa teemoista numeerinen tarkastelu on mahdollista, osassa lähestymistapa on hankalan mitattavuuden vuoksi laadullinen. Kun työkalussa tarkastellaan tarkkaa numeerista dataa, laskennassa hyödynnetään pääasiassa julkisista lähteistä saatavaa tietoa, muun muassa polttoaineiden, energian, palvelujen, tuotteiden ja matkustamisen ympäristö-, työllistävyys- ja verovaikutuksista.
Teknologiateollisuus järjestää jäsenyrityksilleen Climpactor-demotilaisuuden kesälomakauden jälkeen.