Teknologiateollisuus EU:n Fit for 55 -paketista: Muutoksilla luotava vankka pohja päästövähennyksille ja uudistuvan teollisuuden vähähiilisyysinvestoinneille
14.7.2021 julkaistu EU:n Fit for 55 -lakipakettiehdotus sisältää teknologiateollisuuden kannalta olennaisia uudistuksia, joilla pyritään vauhdittamaan irtautumista fossiilitaloudesta. Muutoksessa tulee vahvistaa päästövähennysten tärkeimpiä keinoja, joita ovat sähköistäminen, digitalisaatio ja vetyteknologia.
Komission ehdotuksessa huomioidaan laajasti vetytalouden mahdollisuuksien ohella energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet. Myös energiaverotuksen osalta on myönteistä havaita, että vety- ja bioteknologiota yhdistämällä tuotettavien uusien sähköpolttoaineiden kasvava merkitys on otettu huomioon komission ehdotuksessa.
Toisaalta laajan paketin monet yksityiskohdat ovat haasteellisia suomalaisesta näkökulmasta, sillä ne eivät ota riittävästi huomioon erityispiirteitämme, kuten talvimerenkulkua. Jatkovalmistelussa tulisikin kiinnittää huomiota erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden tarpeisiin sen siirtyessä tavoitteellisesti kohti vähähiilitaloutta. Lisäksi yhteydet muihin merkittäviin aloitteisiin ja strategioihin, kuten EU:n teollisuusstrategiaan ja elpymispaketin toimeenpanoon on huomioitava jatkovalmistelussa nyt esitettyä paremmin.
– Euroopan kilpailukyvyn tulee perustua globaaliin teknologiseen johtajuuteen, avoimeen kauppapolitiikkaan sekä teknologianeutraaliuteen. Fit for 55 -tavoitteet saavutetaan investoinneilla sekä niitä tukevilla markkinaehtoisilla ohjauskeinoilla ja teknologianeutraalilla sääntelyllä. Muutos edellyttää myös ennen näkemättömiä panostuksia innovaatiotoimintaan kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Yhteiskunnan sähköistyminen lisää väistämättä energian kulutusta ja päästöttömät energialähteet ovat eri jäsenmaissa erilaisia, joten esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energian kokonaiskäyttöä koskevat tavoitteet tulisi pitää suuntaa antavina, toteaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Teknologiateollisuus on sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen ja hiilineutraaliuteen EU:ssa vuonna 2050, sekä vuoden 2030 tavoitteen kiristykseen vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Tärkeimmät keinot systeemisessä muutoksessa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ovat sähköistäminen, digitalisaatio ja vetyteknologia.
– Paras ohjauskeino kohti päästövähennystavoitetta on markkinaehtoinen päästökauppa. Päästökauppaa uudistettaessa on tärkeää tunnistaa vaikuttavimmat keinot, joilla voidaan ehkäistä hiilivuotoa eli EU:n ulkopuolisen teollisuustuotannon suosimista vähäpäästöisemmän EU:n tuotannon sijaan. Hiilivuotoa ehkäistään parhaiten jatkamalla päästökaupassa riittävää ilmaisjakoa ja mahdollistamalla epäsuorien kustannusten kompensaatio. Nyt komissio esittää näistä luopumista siirtymäajan jälkeen, mikäli komission kaavailema hiilitulli (CBAM Carbon Border Adjustment Mechanism) otetaan käyttöön tietyille energia- ja materiaali-intensiivisille teollisuuden aloille. Liian varhainen luopuminen nykyisistä suojatoimista haittaisi merkittävästi suomalaisen terästeollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä, Hirvola jatkaa.
Esityksissä päästökauppa on laajenemassa uusille sektoreille. Teknologiateollisuuden mielestä muutoksen vaikutukset on selvitettävä päästöoikeuden hintaan ja muihin mahdollisiin päällekkäisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin ennen lopullista päästöstä. Myös johtopäätökset hiilitullimekanismin (CBAM) mahdollisesta käyttöönotosta ja laajentamisesta tulisi tehdä vasta perusteellisen vaikuttavuusarvion jälkeen. Syynä on, että hiilitullimekanismiin sisältyy sekä riski kustannusten noususta EU:n sisämarkkinoilla että kauppapoliittisista vastatoimista kansainvälisillä markkinoilla. Hiilivuotoa on torjuttava ensisijaisesti päästökaupan säännöillä.
– Fit for 55 -paketin johtavana ajatuksena on hinnan asettaminen ilmastopäästöille Euroopassa. EU:n on edistettävä myös globaalia hiilen hinnoittelua. Näin voidaan kasvattaa eurooppalaisen puhtaan teollisuuden kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa. Lisäksi Eurooppa tarvitsee merkittäviä investointeja vähähiili- ja energiateknologiaan. Vetyteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia vähähiiliteknologiaan siellä, missä sähköistäminen ei ole mahdollista, Hirvola toteaa.
EU:n Fit for 55 -lakipakettiehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että EU saavuttaa vuotta 2030 koskevan tarkistetun ilmastovälitavoitteensa, jonka mukaan unionin kasvihuonekaasupäästöjä halutaan olevan 55 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990. Teknologiateollisuus pitää hyvänä sitä, että ehdotukset on valmisteltu ja julkaistu kokonaisuutena, jolloin niitä on helpompi myös arvioida yhtenä pakettina.
Ympäristö ja kiertotalous
Vihreä siirtymä on paitsi välttämättömyys myös suuri liiketoimintamahdollisuus sumalaisille teknologiayrityksille. Kiertotaloudella on merkittävä rooli maailmanlaajuisen luontokadon torjunnassa. Kiertotalouden läpimurto ja liiketoimintahyötyjen realisointi edellyttävät markkinoiden, toimintaympäristön ja osaamisen suotuisaa kehitystä sekä kykyä vastata muuttuviin raaka-ainetarpeisiin.
- Edistetään vientivetoista taloutta kiertotalouden avulla poistamalla sääntelyesteitä ja luomalla uusia markkinoita kiertotaloudelle. Onnistumisen keskiössä ovat riittävät resurssit muutoksen tukemiseen, kiertotalousekosysteemien kehittyminen, kiertotalousajattelun ja -osaamisen vahvistuminen sekä kiertotaloudelle suotuisan ja vakaan toimintaympäristön kehittyminen. Luonnon monimuotoisuutta tulee turvata ja lisätä yhdessä yritysten kanssa.
- Huomio kriittisiin raaka-aineisiin ja huoltovarmuuteen. Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittisille aloille tulee tehdä kartoitus, jossa selvitetään kriittisten materiaalien, komponenttien ja kokoonpanon toimitusriskit sekä luodaan tarkoituksenmukainen varautumissuunnitelma.
- Taataan ennakoitavuutta tuotepolitiikkaan. Ympäristövaatimusten harmonisointi on olennainen osa yhtenäistä tuotepolitiikkaa. Tavoitteena tulee olla vastuullisesti valmistettujen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen globaaleilla markkinoilla.