EU:n kiertotaloussäädös vauhdittaa kestävää kasvua – kotimaassa luotava edellytyksiä uusille markkinoille
EU:n parhaillaan valmistelema kiertotaloussäädös on keskeinen avaus, jolla voidaan rakentaa kiertotalouden tueksi nykyistä johdonmukaisempi ja ennakoitavampi sääntelykehys. Oikein toteutettuna säädös vahvistaa sisämarkkinoita, kannustaa investointeihin ja ennen kaikkea tehostaa materiaalien kiertoa. Samanaikaisesti kiertotaloutta edistetään kansallisesti jätelain uudistuksella.
Geopoliittinen epävarmuus, raaka-aineiden ja energian saatavuuteen liittyvät riskit, väestön kasvu sekä ympäristönmuutoksen kiihtyminen pakottavat irtautumaan lineaarisesta talousmallista, jossa tuotteissa käytetyt raaka-aineet hävitetään ilman kierrätystä. Samalla kasvava kulutus lisää painetta luonnonvarojen käytölle. Kiertotalous tarjoaa keinon näihin haasteisiin vastaamiseksi: se tukee luonnon monimuotoisuutta, hillitsee päästöjä ja vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä.
EU:n tulevan kiertotalousasetuksen (Circular Economy Act) keskeinen tehtävä on koota yhteen olemassa olevaa sääntelyä ja täydentää sitä. Ehdotuksen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2026.
Ratkaisevaa on ennakoitavuus ja selkeys
Jotta sääntely aidosti tukisi kilpailukykyä, omavaraisuutta ja ympäristön suojelua, tulee uuden asetuksen toimia yhteen esimerkiksi ekosuunnitteluasetuksen (ESPR) ja kriittisiä raaka-aineita koskevan sääntelyn (CRMA) kanssa ilman päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja. Yritysten näkökulmasta ennakoitava ja selkeä sääntely-ympäristö on ratkaisevaa investointien ja innovaatioiden kannalta.
Yksi asetuksen tärkeimmistä tavoitteista on luoda sekundaarisille raaka-aineille aidosti toimivat sisämarkkinat. Tämä edellyttää EU-tason harmonisointia määritelmissä, rajat ylittävissä menettelyissä sekä niin sanotuissa End-of-Waste-kriteereissä, joilla määritellään, milloin materiaali lakkaa olemasta jätettä. Nykyään sama materiaali voidaan luokitella eri tavoin eri jäsenmaissa, ja tämä hidastaa liiketoimintaa, vaikeuttaa logistiikkaa ja lisää byrokratiaa ilman merkittäviä lisähyötyjä ympäristölle.
Samalla kun kilpailu luonnonvaroista käy yhä kovemmaksi, on tärkeää tunnistaa teollisuuden materiaalikiertojen, sivuvirtojen ja esikäsittelyprosessien keskeinen merkitys kiertotalouden ytimenä, ei pelkästään jätehuollon näkökulmasta. Tämä on keskeistä investointien ennakoitavuuden ja sujuvien teollisten prosessien kannalta. Kiertotalous ei ala jätteestä, vaan jo tuotteiden suunnittelusta ja tuotannosta. Tätä tukemaan tarvitaan riittäviä TKI-panostuksia sekä uutta osaamista.
Kiertotaloudella kasvua, kilpailukykyä ja päästövähennyksiä
Parhaimmillaan EU:n yhtenäinen kiertotalouskehikko yhdistää talouskasvun, kilpailukyvyn ja päästövähennykset. Se luo edellytyksiä uusille tuotteille ja palveluille, pidentää tuotteiden elinkaarta ja synnyttää uusia työpaikkoja. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää konkreettisia toimia useilla osa-alueilla: ekosuunnittelun vahvistamista, digitaalisten tuotepassien käyttöönottoa, kiertotaloutta tukevia julkisia hankintoja sekä yhtenäisiä tuottajavastuujärjestelmiä.
Yritysten on sisällytettävä kiertotalousajattelu kaikkeen toimintaansa, ja Teknologiateollisuuden yritykset ovatkin muutoksessa keskeisessä roolissa. Alalla kehitetään ratkaisuja, jotka parantavat resurssitehokkuutta ja mahdollistavat materiaalien tehokkaan kierron – aina kierrätysteknologioista huolto- ja korjauspalveluihin, uudelleenkäyttöön sekä digitaalisiin ratkaisuihin. Nämä eivät ole kiertotalouden tukitoimia, vaan sen ydintä. Suuntaviivoja ja tavoitteita alan kiertotaloussiirtymän edistämiseksi esitetään Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelmassa.
Kiertotalousratkaisujen skaalautumista kannattaa tukea
Jotta yrityksille annetaan kaikki mahdollisuudet kukoistaa, on julkisen sektorin vahvistettava kiertotaloudelle suotuisan toimintaympäristön kehittymistä poistamalla sääntelyesteitä ja luomalla edellytyksiä uusien markkinoiden syntymiselle. Kiertotalousratkaisut eivät skaalaudu, ellei niistä saada yhtä kannattavaa liiketoimintaa kuin neitseellisten raaka-aineiden käytöstä. Kiertotalousratkaisujen skaalautuminen edellyttää, että lainsäädäntö ohjaa markkinoita kohti kannattavia ja ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja.
Suomessa käynnissä oleva jätelain muuttaminen kiertotalouslaiksi on tarvittava askel. On kuitenkin tärkeää huomioida, ettei kiertotalouden haasteisiin voida puuttua vain jätelakia uudistamalla. On tehtävä systeeminen muutos kohti kestävämpää ekosysteemiä, ja lakiin on sisällytettävä ohjauskeinoja, jotka ulottuvat jätteitä ja jätehuollon velvoitteita pidemmälle. Kansallisen sääntelyn tulisi myös olla yhdenmukaista tulevan EU-sääntelyn kanssa.
Oikein rakennettuna EU:n kiertotaloussäädös voi toimia merkittävänä eurooppalaisen kasvun ajurina ja kilpailukyvyn vahvistajana. Suomella on vahvaa osaamista, jota voidaan hyödyntää sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tämä tarjoaa Suomelle mahdollisuuden rakentaa aidosti kestävää kasvua sekä nousta kiertotalouden edelläkävijäksi.
Lisätietoja
