Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Teknoblogi Tohtoripilottien ja yritysten yhteispeli kannattaa aloittaa heti 

Tohtoripilottien ja yritysten yhteispeli kannattaa aloittaa heti 

Koulutusjärjestelmä on tiukassa taloudellisessa tilanteessa saanut poikkeuksellisen investoinnin osaamiseen: tohtorikoulutuksen uudistamiseen kohdennettiin 254 miljoonaa euroa. Tohtoripilotti kulkee arjessa nimellä ”1000 tohtoria”, mutta sen tavoitteet ovat koulutettavien määrän lisäämistä laajemmat: tarkoituksena on kehittää tohtorikoulutuksen sisältöä, ohjauskäytäntöjä sekä parantaa tohtorien työllistymistä työelämän eri sektoreille. 

Teknologiateollisuus tarvitsee uusia osaajia jokaiselta koulutustasolta, myös tohtoreita. Tohtorien määrä alan yrityksissä on yli kaksinkertaistunut 15 viime vuoden aikana. Pelkästään merkittävää kasvupotentiaalia omaava puolijohdeteollisuus on strategiassaan kertonut tarvitsevansa 1720 uutta tohtoria seuraavan 10 vuoden aikana. 

Teknologiateollisuuden yritysten näkökulmasta tohtoripilotit voivat tuoda yhteiskuntaamme kaivattua osaamista. Toiveena on, että yliopistot valitsevat pilottiinsa moninaisen joukon parhaita hakijoita, vaikeita tutkimusaiheita, kansainvälistä ja tutkimussektorien välistä yhteistyötä sekä korkeaa kunnianhimon tasoa.

Tärkeintä on saada yhteistyö yritysten ja tutkijoiden välillä käyntiin heti pilotin alkuvaiheista lähtien. Matchmaking-tilaisuudet ovat tähän toimiva tapa.

Myös yhteistyö rekrytoinnin osalta on aloitettava uudella tavalla. Teknologiateollisuus oli muutama viikko sitten kokoamassa yhteen ensimmäistä isompaa matchmaking-tilaisuutta, jossa kvantti-, mikroelektroniikka- ja fotoniikkapilottien tohtorikoulutettavat tapasivat puolijohdeklusterin yrityksiä. Matchmaking-tilaisuudessa oli paikalla noin 180 henkilöä, ja yritysten edustajien ja tutkijoiden väliset tapaamiset olivat innokkaita ja intensiivisiä!  

Erityisen tärkeää yritysmaailman yhteyksien luominen on tohtoripilottien lukuisille kansainvälisille osaajille. Heillä ei ole valmiita, maisterikoulutuksessa syntyneitä suhteita, joten verkostoja pitäisi alkaa kehittää heti tohtorikoulutuksen alussa. Näin kasvavat mahdollisuudet siihen, että tohtorikoulutettava löytää Suomesta työpaikan väitöksensä jälkeen. Toisaalta, vaikka matka jatkuisi Suomen rajojen ulkopuolelle, olisi jatkossa maamme rajojen ulkopuolella koulutusjärjestelmäämme sekä suomalaisia yrityksiä tuntevia tohtoreita. 

Teknologiateollisuus ry on tukemassa myös seuraavien matchmaking-tilaisuuksien syntyä: keväälle suunnitteilla on jo yritysten ja matemaattisen mallinnuksen ja älykkäiden koneiden -pilottien tapaaminen 5. helmikuuta Tampereella sekä tekoäly- ja ohjelmistopilottien yritystapaaminen Vantaalla 12. toukokuuta.  

Mitä muuta pilotti Suomelle tarjoaa? Osaavat tohtorikoulutetut yrityksissä houkuttelevat kansainvälisiä investointeja, mahdollistavat yritysten kasvun ja luovat uusia startupeja. Näistä kaikista syntyy uusia työpaikkoja ja verotuloja. Eiköhän onnistuta tässä! 

Lisätietoja