Yritysten T&K-toiminnan vauhdittaminen hallitukselta vaikeassa tilanteessa oikea ratkaisu
Suomen suurin vientiala teknologiateollisuus on tyytyväinen hallituksen budjettiriihessään tekemistä päätöksistä vauhdittaa yritysten T&K-toimintaa sekä pysyä parlamentaarisesti sovitussa T&K-tavoitteen aikataulussa. Sen sijaan T&K-kasvun edellyttämän, korkeasti koulutetun työvoiman turvaaminen edellyttää lisätoimia nopeasti.
Hallitus teki viime keväänä merkittävän kasvulähdön Suomen kasvuhaasteen ja valtiontukikilpailun taklaamiseksi ja pyrkii jossain määrin pitämään vauhtia yllä – julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta. Teknologiateollisuus muistuttaa, että hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta ei voi toteutua ilman kasvua. Siten yritysten T&K-toiminnan vauhdittaminen sekä pysyminen parlamentaarisesti sovitun T&K-tavoitteen aikataulussa vuodelle 2030 on oikea suunta. Hyvää on myös se, että korkeakoulutus säästyi lisäleikkauksilta. Nyt on kuitenkin jo kiire toimille, joilla lisätään korkeakoulutusta.
– Sopu T&K-tavoitteesta oli harvinaisen laajasti jaettu kansallinen tahtotila, jolla haluttiin paaluttaa Suomen kestävä talouskasvu. Tämän historiallisen käännekohdan varaan yritykset ovat voineet alkaa rakentaa investointisuunnitelmiaan, joille ennustettavuus ja pitkäjänteisyys ovat aivan avainasemassa. Kun teknologiateollisuudessa nyt vihdoin odotetaan kysynnän piristyvän vuoden loppupuolella, olivat hallituksen T&K-ratkaisut ainoa oikea matkalla talouskasvun tielle, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle.
Pieni kauneusvirhe budjettiriihen kasvuesityksissä on päätös leikata innovaatiorahoitusta, joka kohdistuisi kaupallistamista nopeuttaviin toimenpiteisiin. Tämä olisi hyödyttänyt erityisesti pienempiä, kansainvälistyviä yrityksiä. Hallitus ei myöskään esitä jatkoa koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen malliin vuoden 2025 jälkeen. Malli on tärkeä pk-yrityksille, koska sillä on voitu tukea niiden uusia, kestäviä investointeja.
Suomen vientiyritysten tilannetta haastavat kauppasodat, haasteellinen geopolitiikka, EU-maiden välinen investointitukikilpailu ja Suomen rapautuva korkeakoulutuksen taso.
– Suomen on pakko kasvattaa T&K-panostuksiaan, koska meidän kilpailijamaamme lisäävät niitä rajusti. Yritykset ja osaajat suuntaavat sinne, missä toimintaympäristö on vakaa ja kunnianhimon taso korkealla, Helle toteaa.
Suomen palauttaminen koulutuskärkeen vaatii nopeita päätöksiä
Hallitus ei esitä lisäleikkauksia tai indeksijäädytyksiä korkeakoulutukseen. Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomen korkeakoulutusaste vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttiin ja edetä siitä kohti OECD-kärkeä, mutta budjettiriihessä ei löydetty uusia toimenpiteitä tavoitteen edistämiseksi. Aiemmin linjattu määräaikainen rahoitus korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen kasvualoille on askel oikeaan suuntaan, mutta Suomen palauttaminen koulutuskärkeen vaatii lisää määrätietoisia ja pitkäjänteisiä päätöksiä.
– Kasvutavoitteemme ei onnistu ikinä, jos meillä ei ole tarpeeksi investointeja, korkeakoulutettua työvoimaa ja kunnianhimoinen osaamisen taso. Suomen osaamistason kasvattaminen tulee aloittaa nopeasti, koska sen vaikutukset eivät näy välittömästi mutta viivästyessään heijastuvat fataalisti Suomen kasvuun ja tuottavuuteen lähivuosina. Vielä on aikaa reivata päätöksiä oikeaan suuntaan, jotta pääsemme aidosti pitkäjänteiselle, kestävälle kasvu-uralle.
Teknologiateollisuus on erittäin huolestunut julkisuudessa vellovasta, maahanmuuttajiin liittyvästä keskustelusta.
– Jokainen ihminen on arvokas, ja meidän tulee panostaa ihmisten kotoutumiseen ja työllistämiseen. On selvää, että ilman maahanmuuttoa Suomen talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoituspohja ovat vaarassa. Kansainväliset osaajat ovat välttämättömiä Suomelle, mutta Suomi ei ole välttämätön kansainvälisille osaajille. Julkinen, rasistinen puhe heikentää osaajien halua tulla Suomeen tai pysyä täällä – ja se heikentää meidän hyvinvointiamme, Helle toteaa.
Lisätietoja
