Yli puolet Suomen palveluviennistä tuotetaan teknologiateollisuudessa
Arviolta yli puolet Suomen palveluviennistä syntyy teknologiateollisuuden yrityksissä, joissa se kytkeytyy vahvasti teollisuuden tuotekehitykseen, ohjelmistoihin ja osaamiseen perustuvaan arvonluontiin. Teollisuuden uudistuminen ja innovatiivisuus tukevat tavaravientiä ja muodostavat perustan myös Suomen kasvavalle palveluviennille.
Palveluiden vienti on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana ja on arvoltaan jo hieman yli puolet tavaravientiin verrattuna. Vuonna 2024 tavaraviennin arvo oli 72 miljardia ja palveluviennin arvo lähes 39 miljardia.
Tavaraviennin ja palveluviennin arvo
Suomen koko tavara- ja palveluvienti, miljardia euroa
Tilastokeskus ei julkaise palveluviennin lukuja tarkalla toimialatasolla, mutta saatavilla oleviin tietoihin perustuen teknologiateollisuuden osuus Suomen palveluviennistä on arviolta 50–60 prosenttia.
Mitkä toimialat vastaavat Suomen palveluviennistä?
Mistä teknologiateollisuuden palveluviennin osuus sitten koostuu? Päätoimialoja tarkasteltaessa valmistava teollisuus on eri toimialoista suurin palveluiden viejä: vuonna 2023 valmistavan teollisuuden osuus kaikesta palveluiden viennistä oli lähes 40 prosenttia. Teollisuuden päätoimialan sisällä teknologiateollisuus on ylivoimaisesti merkittävin, joten tästä valmistavan teollisuuden palveluviennistä valtaosa on teknologiateollisuuden vientiä.
Seuraavaksi merkittävin palveluviejä on informaation ja viestinnän päätoimiala. Sen osuus palveluviennistä on 19 prosenttia. Tämän päätoimialan sisällä merkittävin ala on tietotekniikka-ala, joka kuuluu teknologiateollisuuteen. Toinen merkittävä ala informaation ja viestinnän alla on kustannusala, joka on käytännössä tietotekniikan alaan kuuluvaa peliteollisuutta, ja on sekin osa teknologiateollisuutta.
Nämä kaksi päätoimialaa, valmistava teollisuus sekä informaatio ja viestintä yhdessä, muodostavat jo noin 60 prosenttia Suomen kaikesta palveluviennistä.
Lisäksi teknologiateollisuuden yritysten palveluvientiä kirjautuu ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan, jonka alla viedään teknologiateollisuuteen kuuluvia suunnittelu- ja konsultointipalveluita.
Näihin tietoihin perustuen teknologiateollisuuden osuus Suomen palveluviennistä on arviolta yli 50 prosenttia, jopa lähes 60 prosenttia.
Eri toimialojen osuus palveluviennistä 2023
Toimiala ”tuntematon” sisältää käytännössä lähes pelkästään matkailuun kuuluvaa vientiä.
Mitä palveluita Suomesta viedään?
Suomen palveluviennissä on kuusi palveluerää, joiden viennin arvo on yli miljardi euroa vuodessa. Näistä kuudesta palveluerästä neljä on käytännössä teollisuuden tuottamaa palveluvientiä:
Suomen viennissä suurin palveluerä on televiestintä-, tietotekniikka– ja tietopalvelut. Sen viennistä yli puolet on tietojenkäsittelypalveluita ja vajaa puolet tietokoneohjelmistoja. Käytännössä tämä sisältää tietotekniikka-alan tekemiä tuotteita.
Toiseksi merkittävin palveluviennin erä on erilaiset liike-elämän palvelut, jossa merkittävinä erinä on muun muassa insinööripalvelut (1,7 mrd e) tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottaminen (0,9 mrd. €) sekä yritys- ja liikkeenjohdon konsultointipalvelut (1,7 mrd. €). Näistä kaikista merkittävä osa on teollisuuden tekemää palveluvientiä.
Merkittävä palveluviennin erä on henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, josta pääosa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käyttölisenssejä. Globaaleilla yrityksillä voi olla oman tuotekehityksen seurauksena esimerkiksi merkittäviä patenttisalkkuja. Yritykset voivat saada niiden käytöstä lisenssimaksuja, jotka kirjautuvat henkisen omaisuuden palveluvienniksi.
Lisäksi yli miljardin euron suuruisten palveluviennin erien joukkoon yltää tuotannolliset palvelut, joka on tilastojen mukaan 96 prosenttisesti teollisuuden palveluvientiä.
Näiden neljän lisäksi merkittäviä palvelueriä ovat kuljetus ja matkailu.
Palveluviennin arvo palveluerän mukaan 2024
Miljardia euroa
Onko kyse palveluviennin sijaan aineettomasta viennistä?
Kun katsotaan Suomen palveluviennin merkittävimpiä eriä, huomataan, että kyse on pitkälti ennen kaikkea aineettomasta viennistä: tutkimuksen ja kehityksen tuottamisesta, niiden seurauksena syntyvistä käyttölisensseistä ja tietokoneohjelmistoista. Palveluvienti ei ehkä ole lainkaan oikea termi kuvaamaan tätä toimintaa, vaan kyseessä on aineeton vienti.
Kuten toimialoja tarkastellessa huomattiin, iso osa palveluviennistä syntyy teollisuuden tuotekehityksen ja osaamisen perusteella. On ilmeistä, että palveluviennin kasvu edellyttää menestyvää ja innovatiivista teollisuutta, joka tuottaa tavaraviennin ohella aineettomia palveluita maailmalle. Panostukset teollisuuden uudistumiseen, innovaatioihin ja kasvuun ovat samalla panostuksia Suomen palveluviennin kasvattamiseen.
Teksti ja graafit: Hanne Mikkonen / Kuva: Liisa Takala
Lisätietoja
