Pysyvyys on T&K-verokannustimen tärkein ominaisuus
Pysyvyys ja ennakoitavuus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia, kun Suomessa valmistellaan tutkimus- ja kehitystoimintaa vauhdittavaa T&K-verokannustinta. Tämän vahvistaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuore tutkimus. T&K-verotuet voivat lisätä merkittävästi TKI-panostuksia ja patentointia. Niitä Suomi tarvitsee.
Verokannustimen valmisteluun saadaan toivottavasti nyt vauhtia, kun käytössä on Etlan laaja kansanvälinen vertailututkimus erilaisten tukimuotojen vaikuttavuudesta. Etlan ja Teknologiateollisuuden näkemykset parhaasta mahdollisesta kannustimesta ovat pitkälti yhtenevät.
Parlamentaarisen TKI-työryhmän puheenjohtaja Matias Mäkynen lupasikin keskiviikkona 19.1.2022 Etlan webinaarissa, että laaja ja pysyvä T&K-verokannustin valmistellaan tällä hallituskaudella ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2023 alusta. Otamme uutisen ilolla vastaan.
Mitä T&K-verokannustimella tavoitellaan?
Suorat TKI-tuet ovat vastakin ehdottoman tärkeitä, mutta yhdellä avaimella ei jokainen lukko aukea. Verokannustin on lisäkeino, yksi avain lisää.
Verokannusteen tavoitteena on:
- Hyvinvointivaikutus: Merkittävä sellainen.
- Ympäristövaikutus: Emme pääse vähähiilitavoitteisiin ilman panostuksia TKI-toimintaan.
- Vientivaikutus: Varovaistenkin arvioiden mukaan jo tehtyjen ilmastositoumusten toteuttaminen lisää puhtaiden teknologioiden kysyntää ja vähähiili-investointien tarvetta vähintään 20 % vuoteen 2030 mennessä -> Suomen vienti + 3 MRD € kasvua/v.
- Toimintaympäristövaikutus ja vaikutus kilpailukykyyn: Tarvitsemme lisää TKI-toimintaa ja lisää TKI-toimintaa tekeviä yrityksiä Suomeen. T&K-verokannustimen on oltava kannustin toimia Suomessa sekä houkutella toimintaa ulkomailta Suomeen. Tavoittelemme hyvää kansainvälistä kilpailukykyä.
Verotuen hallinnolliset kulut pienemmät
Etla julkisti jo aiemmin tutkimuksen, joka osoitti T&K-verokannustimen hyödyt hyvinvoinnin kasvulle. Johtopäätöksenä oli, että ”T&K-tukien ja -verohelpotusten määrän kasvattaminen on täten yleisesti ottaen kannattavaa Suomessa”.
Nyt (19.1.2022) julkaistussa kansainvälisessä vertailututkimuksessa Etla mainitsee T&K-verokannustimen eduksi muun muassa markkinaehtoisuuden: tuki on teknologianeutraali ja vähentää yritysten T&K-toiminnan kuluja luoden kannustimen T&K-toiminnan lisäämiseen. Myös hallinnolliset kulut ovat pienemmät kuin suorissa tuissa. Verotuki on lisäksi ennustettavampi.
Teknologiayritysten kristallinkirkas viesti on, että verokannustimesta tulee tehdä pysyvä. Verotuksen ja toimintaympäristön ennakoitavuus on yrityksille ehdottoman tärkeä tekijä pohdittaessa TKI-toiminnan sijaintipaikkaa. Iloksemme myös parlamentaarinen TKI-työryhmä ja Etla vahvistavat pysyvyyden ja ennakoitavuuden tärkeyden.
Mielestämme T&K-verokannustimen tulee olla:
- Pysyvä
- Selkeä
- Ennustettava
- Hallinnollisesti kevyt
- Teknologianeutraali
- Toimialaneutraali
- Vähentää yritysten T&K-toiminnan kuluja ja luoda kannustin T&K-toiminnan lisäämiseen
- Kattaa yrityksen koko T&K-toiminnan ja T&K-ostopalvelut
- Ei päällekkäinen suorien tukien kanssa, mutta ei estä kokonaan suoria tukia
Etla tunnisti neljä keskeistä kriteeriä vaikuttavuudelle
Minkälainen T&K-verokannustin on Etlan tutkimuksen mukaan vaikuttavin saatavilla olevan tutkimustiedon valossa? Yrityssektorin T&K-panostukset ovat suuremmat maissa, joissa on käytössä:
- Inkrementaalinen eli T&K-menojen lisäykseen perustuva malli tai hybridimalli (inkrementaalisen ja kokonaisvolyymiin perustuvan mallin yhdistelmä). Hybridimalli lisäsi myös T&K-toiminnan tuloksia, joiksi tutkimuksessa katsottiin patentointihakemusten kasvu.
- Pk-yrityksiä suosiva T&K-verokannustin. Näissä maissa myös patentointi-innovaatiot kasvoivat.
- Malli, jossa käyttämättä jäänyt verovähennys voitiin siirtää myöhemmille vuosille.
- Lisäksi suurimmassa osassa oli käytössä joku yläraja vähennykselle. Tästä ei katsottu olevan haittaa vaikuttavuudelle.
Teknologiateollisuus ry:n näkemykset Etlan tutkimustuloksista
- Inkrementaalinen malli antaisi verotuen vain T&K-toiminnan lisäyksestä. Käytännössä tämä malli ei ole riittävä. Siten Suomeen käyttöön otettavan T&K-verokannustimen tulee olla kokonaisvolyymiin perustuva tai hybridimalli. Väitteemme kaivannee perusteluja:
- Kaikki T&K-toiminta on kannatettavaa. Tasaiset T&K-investoinnit ovat yhtä tärkeitä kuin alati kasvavat. Esimerkiksi investoinnit digivihreään ovat hyvinvoinnin ja yhteiskunnan, koko maailman kannalta elintärkeitä, vaikka T&K-investoinnit eivät kasvaisi joka vuosi.
- Jos keskitytään vain lisäykseen, yritykset, jotka ovat investoineet aina voimakkaasti T&K-toimintaan, tippuisivat pian tuen ulkopuolelle (esim. start-up:it).
- Tutkimus- ja kehittämistoiminta on pitkäaikaista, jatkuvaa toimintaa. Tukea ei tule rajata hankkeisiin tai ohjata toimintaa vuosittaisen vertailukeskiarvon perusteella.
- T&K-toiminnan tulee olla tuloksellista. Lopputuloksen tulee olla skaalautuva, se pitää saada tuotantoon ja myyntiin. Siten T&K-toiminnan jatkuvaa kasvua ei tule vaatia.
- Inkrementaalisessa mallissa verrataan T&K-kuluja vuosittain vertailuarvoon. Tämä on hallinnollisesti raskaampi ja epäselvempi malli. Pienetkin muutokset mallissa voivat aiheuttaa suurta epäselvyyttä. Esim. vertailuarvo on kolmen edellisen vuoden keskiarvo. Jos ensin T&K-verokannustin kattaa henkilöstökulut ja myöhemmin myös testauskulut, jouduttaneen vertailuarvo laskemaan jälkikäteen vanhoilta vuosilta manuaalisesti.
- Pk-yritysten ja aloittavien yritysten T&K-toiminnan tukeminen on ehdottoman tärkeää. Yksinkertaisuuden ja ennustettavuuden nimissä T&K-verokannustimen tulisi olla neutraali myös yrityksen kokoon suhteen. Myös Etlan selvityksessä tunnistetaan, että pk-yrityksille rajatussa mallissa voi olla negatiivinen vaikutus kasvuun, koska yrityksen kasvaessa verokohtelu muuttuisi. Mikäli mallissa on yläraja, ”katto”, T&K-verokannustin voisi kohdistua enemmän pk-yrityksille, jolloin vaikutus olisi samanlainen ilman mallin monimutkaistamista.
- Kannatamme ehdottomasti tappiollisten yritysten huomioimista mallissa.
- Jonkinlaisen kattorajan asettaminen mallille lienee todennäköistä. Toivomme kuitenkin, että katto asetettaisiin vaikuttavalle tasolle.
T&K-verokannustimen tulee kattaa kaikki T&K-toiminnan kulut
Etlan tutkimuksesta käy hyvin ilmi, että riittävää kansainvälistä tutkimustietoa ei ole saatavilla esimerkiksi siitä, miten vaikuttavuuteen vaikuttaa se, mitä kuluja vähennys kattaa tai tehdäänkö vähennys verotettavasta tulosta vai verosta.
Suomeen pitää saada laaja T&K-verokannustin vielä tällä hallituskaudella, joten kansainvälistä lisätutkimusta kannustimen yksityiskohtien merkityksestä vaikuttavuuteen ei voi odottaa. Siksi T&K-verokannustimen rakentamisessa tulee korostaa jo aluksi mainittuja pysyvyyttä, selkeyttä ja ennustettavuutta.
Näkemyksemme mukaan selkeyden ja ennustettavuuden vuoksi Suomeen käyttöön otettavan T&K-verokannustimen tulisi kattaa kaikki tutkimus- ja kehityshankkeiden kuluerät, jotka on määritelty tukikelpoisiksi EU:n ryhmäpoikkeusasetuksessa. Asetuksen kuluerät kattavat mm. T&K-toiminnaksi katsottavat henkilöstökustannukset, välineiden ja laitteiden kustannukset, patenttikustannukset, ulkopuolelta ostetut tutkimukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset.
T&K-verokannustimen tulisi siis kattaa yrityksen oman toiminnan lisäksi ulkopuolelta hankitut T&K-palvelut. Jokaiselle yritykselle ei riitä omaa maailman parasta T&K-tiimiä, vaan palveluita tulee voida ostaa myös yrityksen ulkopuolisilta osaajilta. Myös Etla kommentoi, että kansainvälisen tutkimuksen perusteella näyttäisi järkevältä kattaa myös tällaiset ulkopuoliset palvelut.
T&K-verokannustin tukee muita tukikeinoja, ei korvaa niitä
Suomelle vahvistettavan T&K-verokannustimen tulee olla lisäkeino – ei korvaava keino – tukea TKI-toimintaa. Suorat tuet ovat hyvin tärkeitä yrityksille, eikä verovähennysinstrumentin tule olla ristiriidassa Business Finlandin (BF) ja ELY-keskusten tuki-instrumenttien kanssa.
TKI-toiminta on tiiviisti kytköksissä aineellisiin investointeihin. TKI-toiminnan tulosten täytyy olla skaalattavissa, muunnettavissa tuotannoksi ja myynniksi. Jos tuotantotoiminta lähtee Suomesta, myös TKI lähtee herkästi perässä. Kääntäen, jos TKI-toiminta saadaan kasvamaan Suomessa, tuotantokin voi lisääntyä. Siksi tarvitsemme myös aineellisten investointien tukea, kuten voimassa oleva kone- ja laiteinvestointien nopeutettujen poistojen malli.
Jokaisen T&K-innovaation tärkein tekijä on ihminen. Meidän tulee pitää kaikin keinoin huolta, että Suomessa on riittävästi osaavia T&K-asiantuntijoita: sekä yrityksissä T&K-palveluita tarjoamassa että yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.
Lisätietoja
