Teknologiateollisuuden vaalitavoitteet hallituskaudelle 2027–2031
Kestävä kasvu syntyy viennistä, jonka ytimessä ovat innovatiivisia ja korkean lisäarvon ratkaisuja kehittävät teknologiateollisuuden yritykset. Suomen tulevaisuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta on ratkaisevaa, että sekä kotimaiset että kansainväliset yritykset investoivat, kasvavat ja uudistuvat Suomessa. Vahvuutemme on, että suomalaiset puhtaat teknologiat tarjoavat ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin: vihreä siirtymä on Suomelle mahdollisuus yhdistää talouskasvu, uudet työpaikat ja hyvinvointi kestävään kehitykseen. Kasvattamalla teknologista kädenjälkeämme rakennamme maailmaa, jossa ihmisen toiminta pysyy paremmin maapallon kantokyvyn rajoissa.
Kansainvälinen toimintaympäristö on kuitenkin aiempaa huomattavasti epävarmempi. Samaan aikaan Suomen kilpailijamaat vahvistavat omaa teollisuuttaan mittavilla tukiohjelmilla, ja kriittisten raaka-aineiden saatavuus, turvallisuuspolitiikka, energian hinta ja ilmastonmuutoksen torjunta haastavat Eurooppaa ja Suomea uudella tavalla. Tähän on vastattava pitkäjänteisellä ja ennakoitavalla teollisuuspolitiikalla sekä vahvistamalla Suomen omaa vientiä, kasvua ja resilienssiä.
EU:n kilpailukyky sekä toimivat ja reilut sisämarkkinat ovat suomalaisille yrityksille elinehto, sillä yli puolet Suomen tavaraviennistä suuntautuu EU-alueelle. On Suomen etu vaikuttaa EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Suomi on vahva useissa EU:n määrittelemissä kriittisissä teknologioissa, jotka nojaavat digitalisaatioon ja innovaatioihin ja luovat perustan teollisuuden uudistumiselle ja kestävälle kasvulle. Suomalaisten yritysten menestys edellyttää investointeja, ennustettavaa ja kannustavaa toimintaympäristöä, sujuvia lupaprosesseja, ennakoitavaa sääntelyä sekä panostuksia osaamiseen ja turvallisuuteen.
Kilpailukyky rakentuu myös uudistumista tukevasta työmarkkinajärjestelmästä, kansainvälisistä osaajista sekä joustavasta ja luottamukseen rakentuvasta työelämästä.
Vientivetoisessa taloudessa työmarkkinoiden on tuettava investointeja, työllistämistä ja yritysten kilpailukykyä.
Teknologiateollisuuden ehdotukset seuraavalle vaalikaudelle rakentavat rungon uudistavalle ja yli hallituskausien ulottuvalle teollisuuspolitiikalle, joka tekee Suomesta houkuttelevan paikan investoida, innovoida ja menestyä.
Teknologiateollisuuden viisi kasvun kärkeä:
- 1. Kasvun keskeisin edellytys on koulutustason nosto.
Kasvun keskeisin edellytys on osaaminen. Pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee seuraavien kymmenen vuoden aikana arviolta 140 000 uutta osaajaa, joista 74 prosentilla tulee olla korkeakoulutasoista osaamista. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee käynnistää koulutustason noston ohjelma. Ohjelman on tähdättävä siihen, että 70 prosentilla nuorista aikuisista on korkeakoulutusta vuoteen 2040 mennessä. Ammatillisen koulutuksen on vastattava yritysten osaamistarpeisiin ja mahdollistettava jatko korkeakoulutukseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös työhön johtavan maahanmuuton merkittävää edistämistä.
- 2. TKI-panostukset synnyttävät uusia, kaupallistettavia innovaatioita.
Yritykset sijoittavat tutkimusta ja tuotekehitystä sinne, missä osaaminen, rahoitus ja toimintaympäristö ovat kilpailukykyisimmät. Siksi Suomen tulee pitää kiinni tavoitteesta, jonka mukaan TKI-panostukset nostetaan neljään prosenttiin BKT:stä. TKI-toimintaa on vahvistettava siten, että satsauksia lisätään myös innovaatioihin, kaupallistamiseen, investointeihin ja kansainväliseen kasvuun. TKI-rahoitusta on kohdennettava korkean kunnianhimon kasvuhakuisiin hankkeisiin, kriittisiin teknologioihin ja turvallisuuteen sekä vihreään siirtymään.
- 3. Vahvistetaan teollisuuden uudistumista, vientikyvykkyyttä ja resilienssiä.
Suomella on vahvoja kasvualoja esimerkiksi puolustusteollisuudessa ja uusissa teknologioissa. Suomi tarvitsee kunnianhimoista ja pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa, joka kannustaa yrityksiä tekemään teollisia investointeja Suomessa. Geopoliittisten jännitteiden aiheuttamaan massiiviseen investointikilpailuun on vastattava investointikannustimilla. Investointeja tulee ohjata hankkeisiin, jotka vahvistavat teollisuuden uudistumista, vientikyvykkyyttä, kriittisten teknologioiden hyödyntämistä sekä tukevat huoltovarmuutta ja resilienssiä. Tämä edellyttää lisäksi nopeampia ja ennakoitavia lupaprosesseja.
Merkittävä osa Naton puolustusmenotavoitteeseen (viisi prosenttia BKT:sta) liittyvistä maanpuolustusta tukevista investoinneista (1,5 prosenttia BKT:sta) on kohdistettava yritysten kasvua ja investointeja tukeviin hankkeisiin.
- 4. Vastuulliset ja innovatiiviset ratkaisut luovat pohjan vientimarkkinoille.
Sitoutuminen Suomen ja EU:n ilmasto- ja vastuullisuustavoitteisiin luo ennakoitavan perustan investoinneille ja teollisuuden uudistumiselle. Suomalaisten yritysten hiilikädenjälkeä tulee kasvattaa ilmasto- ja vastuullisuustavoitteilla, jotka tukevat puhtaiden tuotteiden, palveluiden ja teknologioiden markkinoiden syntyä, skaalautumista ja kysyntää globaalisti. Vahvistetaan kiertotaloutta kehittämällä markkinaehtoisia ja vapaaehtoisia kannusteita, jotka lisäävät yritysten materiaalitehokkuutta ja resurssien kiertoa. Näin vahvistetaan samanaikaisesti vientiä, teollisuuden kilpailukykyä ja Suomen resilienssiä.
- 5. Kilpailukykyiset työmarkkinat tuovat investointeja ja työtä Suomeen
Teknologian nopea kehitys, kansainvälinen kilpailu ja työn murros edellyttävät työmarkkinoilta aiempaa parempaa uudistumiskykyä. Suomen houkuttelevuutta investointi- ja kasvumaana on tuettava vahvistamalla paikallista sopimista, työrauhaa, yritysten reagointikykyä ja investointien ennakoitavuutta muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä.
Ranki Anna
Johtaja, yhteiskuntasuhteet – Yhteiskuntasuhteet Teknologiateollisuus ry