Etusivu Talous ja tilastot Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Talousnäkymät 3/2026

Teknologiateollisuuden suhdannetilanteen paraneminen on jatkunut kevään ja alkukesän aikana, kun uusien tilausten kertymä kasvoi ja tilauskannat vahvistuivat. Kasvanut kysyntä näkyy vähitellen myös valmistavan teollisuuden henkilöstömäärissä. Kauppa- ja geopoliittinen tilanne jatkuu epävakaana, mutta maailmantalous on selvinnyt kriiseistä pelättyä paremmin. Ailahtelevainen maailmantilanne pitää kuitenkin riskejä edelleen yllä.

Julkaistu 5.8.2026

Maailman ja Suomen talouden näkymät

Teknologiateollisuuden tilauskertymät kasvussa – ailahteleva maailmantilanne ei ole vesittänyt suhdannekäännettä

Maailmantalous on jälleen kerran osoittautunut turbulentissa tilanteessa odotettua vastustuskykyisemmäksi. Helmikuussa alkanut Iranin sota on varjostanut kuluvaa vuotta, mutta Kansanvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa maailman talouskasvun pysyttelevän tänä vuonna kolmessa prosentissa, vaikka Hormuzinsalmi on edelleen kiinni ja Iranin sota odottaa ratkaisuaan.

Alkuvuoden toteutunut talouskasvu on ollut IMF:n mukaan ennakoitua nopeampaa. Öljyn hinnan nousu ei ole vaikuttanut talouksiin täysin odotetulla voimalla. Syynä tähän ovat IMF:n mukaan muun muassa uusiutuvan energian osuuden kasvu ja energiatehokkuus. Sama arvonlisä saadaan tuotettua nykyään vähemmällä energialla kuin vielä muutama vuosi sitten. Taloudet ovat siis osoittautuneet ennakoitua resilientimmiksi öljyn hinnan nousulle.

Iranin sodan aiheuttama öljyn hinnan nousu on kiihdyttänyt inflaatiota. Tämän vuoksi Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan kesäkuussa, mutta heinäkuussa korot pidettiin ennallaan. EKP:n mukaan lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset ovat korkealla, mutta pitkän aikavälin osalta odotukset ovat lähellä EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitetta.

Vaikka viime kuukaudet on selvitty maailmantaloudessa odotuksia paremmin, sekä EKP että IMF korostavat, että riskit heikommalle kehitykselle ovat edelleen olemassa. Iranin sodan aiheuttaman energiashokin vaikutukset eivät välttämättä ole vielä täysimääräisesti toteutuneet. Lisäksi kauppa- ja geopoliittinen epävarmuus tuo ennakoimattomuutta talouteen.

Markkinoilla odotetaan tälle vuodelle vielä koronnostoa EKP:lta. IMF:n euroalueelle ennustama talouskasvu tälle ja ensi vuodelle on vain prosentin luokkaa. Korkojen noston riskinä on investointien jarruttaminen ja jo ennestään niukan talouskasvun hidastuminen.

Ostopäällikköindeksien perusteella kasvua sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa

Ostopäällikköindeksien perusteella euroalueella on päästy kesän aikana takaisin kiinni kasvuun. Euroalueella koko elinkeinoelämän tilannetta kuvaava indeksi vajosi Iranin sodan alettua talouden supistumista ennakoivaksi. Tämä johtui pitkälti palvelualojen nopeasta reagoinnista Lähi-idän tilanteeseen. Kesän aikana indeksi on kuitenkin palannut takaisin yli 50 pisteen arvoon eli kasvua ennakoivaksi.

Euroalueen yritysten luottamus oli heinäkuussa korkeimmillaan sitten Iranin sodan alettua, joskin taso on matalampi kuin ennen kriisiä.

Lisäksi positiivista on, että ostopäällikködatan perusteella kustannuspaineet ovat euroalueella kesän aikana hieman hellittäneet. Jos kehitys jatkuu, se vähentää Euroopan keskuspankin painetta koronnostoille euroalueella.

Suomelle keskeinen vientimaa Saksa on ostopäällikköindeksien perusteella palannut heikon kevään jälkeen takaisin elpymisen uralle. Suomalaisen viennin kannalta positiivista on, että kasvu keskittyi erityisesti Saksan valmistavaan teollisuuteen ja sen vientitilauksiin.

Myös Yhdysvalloissa talous piristyi ostopäällikköindeksien perusteella kesän aikana. Kasvu vahvistui Yhdysvalloissa erityisesti palveluissa, mutta samaan aikaan teollisuuden kasvu hidastui. Yhdysvalloissakin koko elinkeinoelämän luottamus tulevaan piristyi, kun odotukset vahvistuivat erityisesti palveluissa. Teollisuudessa näkymiä varjostavat geopoliittinen epävarmuus, tullit ja kohonneet hinnat.

Kokonaisuutena ostopäällikköindeksien perusteella Iranin kriisin vaikutukset niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa ovat toistaiseksi jääneet pelättyä pienemmiksi. Tämä on olennaista viennistä riippuvaiselle suomalaiselle teknologiateollisuudelle. On kuitenkin pidettävä mielessä, ettei geo- ja kauppapoliittinen turbulenssi ole ohi. Iranin sodan tilanne on ollut viime aikoina ailahtelevainen ja voi edelleen jarruttaa talouden elpymistä.

Loppukesän ja syksyn ostopäällikködata tulee osoittamaan, onko nyt nähty kasvu Euroopassa pidempiaikaista.

Barometritiedot kertovat suhdanteen paranemisesta suomalaisessa teollisuudessa

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekäänne kohti parempaa jatkui ja voimistui kesän aikana. Valmistavan teollisuuden osalta suhdannetilanne on enää hienoisesti alle pitkän aikavälin keskiarvon. Teknologiateollisuuden osalta suhdannetilanne on suhdannebarometrin mukaan jo jopa hieman tavanomaista parempi. Tulevien kuukausien odotuksia kuvaava suhdannenäkymä on valmistavassa teollisuudessa kivunnut jo reippaasti plussalle.

Kasvun suurin este on edelleen riittämätön kysyntä. Suhdanteen paranemisen myötä työvoima- ja kapasiteettipula on kuitenkin jo noussut aavistuksen.

Kesäkuun TeknoBaro-kyselyn tulokset olivat hyvin samansuuntaiset elinkeinoelämän suhdannebarometrin kanssa. Myös TeknoBaro kertoi kysynnän piristymisen jatkuneen epävakaasta maailmantilanteesta huolimatta.

Uusien tilausten kertymä kasvussa

Myrskyisästä maailmantilanteesta huolimatta teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi tämän vuoden toisella kvartaalilla. Koko teknologiateollisuudessa uusien tilausten kertymä kasvoi 13 prosenttia edelliseen kvartaaliin verrattuna ja 19 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Uusien tilausten kertymä oli erityisen positiivinen valmistavassa teollisuudessa eli kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Kasvun ajureina ovat olleet viime aikoina muun muassa datakeskukset, meriteollisuus, puolustussektori ja sähköistyminen.

Myös tilauskantojen vahvistuminen jatkui kevään aikana. Tilauskantojen arvo oli kesäkuun lopussa kahdeksan prosenttia korkeampi kuin maaliskuun lopussa. Vuoden takaiseen kasvua oli viidennes.

Yleistä kysyntätilannetta kuvaava tarjouspyyntöjen saldoluku oli +20. Saldoluku on viimeksi ollut yhtä korkea lokakuussa 2021. Tarjouspyyntöjen saldoluku on ollut tasaisessa kasvussa jo reilun vuoden verran, joka kielii osaltaan suhdanteen vähittäisestä paranemisesta ja markkinoiden aktiivisuudesta.

Suhdanteen jo pidempään jatkuneesta vähittäisestä positiivisesta kehittymisestä kertovat myös tiedot teknologiateollisuuden tuotannosta ja liikevaihdosta. Teknologiateollisuuden liikevaihto oli 104 miljardia euroa vuonna 2025, ja kasvua edellisvuodesta oli 2,8 prosenttia. Tammi–huhtikuun 2026 aikana liikevaihto on Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella kasvanut kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla.

Teknologiateollisuuden suurimman päätoimialan eli kone- ja metallituoteteollisuuden tuotanto on ollut varsin vakaassa kasvussa jo reilun vuoden ajan. Tämän vuoden tammi– toukokuun aikana tuotanto on kasvanut kuusi prosenttia. Tilauskannat ovat kone- ja metallituoteteollisuudessa vahvistuneet muun muassa meri- ja puolustusteollisuuden vetäminä jo vuoden 2024 lopulta lähtien, ja se näkyy tuotannossa, liikevaihdossa, ja vähitellen myös henkilöstössä.

Myös teknologiateollisuuden tavaravienti on kasvanut alkuvuoden aikana. Tammi–toukokuun viennin arvo oli kuusi prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Vienti on kasvanut kaikilla päätoimialoilla sekä kaikilla keskeisillä vientimarkkinoilla.

Valmistavan teollisuuden henkilöstömäärä kasvutrendillä

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä laski aavistuksen vuoden toisella kvartaalilla. Henkilöstömäärien kehityksessä on ollut viime vuoden aikana havaittavissa ristikkäinen trendi toimialojen välillä: henkilöstön määrä on laskenut teknologiateollisuuden palvelutoimialoilla eli tietotekniikassa ja suunnittelu- ja konsultointialalla. Samaan aikaan henkilöstömäärä on pienin askelin lisääntynyt valmistavassa teollisuudessa, erityisesti kone- ja metallituoteteollisuudessa.

Kesäkuun lopussa 2026 kone- ja metallituoteteollisuus työllisti 138 200 henkilöä. Edellisen kerran henkilöstö on ollut yhtä hyvällä tasolla alkuvuodesta 2023 ennen viime vuosien heikkoa suhdannetta. Taso on samalla korkein mitä kone- ja metallituoteteollisuudessa on nähty finanssikriisin jälkeen. Viime vuosien heikosta suhdanteesta huolimatta teknologiateollisuuden valmistavan teollisuuden työllisyystilanne on siis varsin hyvä. Vahvistuneet tilauskannat ovat vähitellen johtaneet kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärän maltilliseen kasvuun jo vuoden 2025 alusta lähtien.

Koko Suomen työllisyystilastot ovat kertoneet edelleen huonoja uutisia. Työllisyys teollisuudessa on kuitenkin lähtenyt vähitellen virkoamaan tilauskantojen vahvistumisen ja tuotannon kasvun myötä. Tämä lupaa hyvää Suomen työllisyystilanteelle laajemminkin. Yksi teollinen työpaikka synnyttää muuhun talouteen yli yhden työpaikan kotimarkkinasektorille. Työllisyysnäkymien paraneminen tullee vähitellen näkymään positiivisesti kuluttajien luottamuksessa ja lopulta yksityisessä kulutuksessa.

Kasvun merkit vahvistuvat, mutta epävarmuus ei ole väistynyt

Kokonaisuutena tarkastellen kaikki tietolähteet signaloivat suhdannetilanteen vahvistumisen jatkuneen kevään ja alkukesän aikana. Maailmantalous on kestänyt Iranin sodan tuoman energian hinnannousun ja epävarmuuden pelättyä paremmin. Teollisuuden ostopäällikköindeksit keskeisillä vientimarkkinoilla ovat pysyneet kasvun puolella. Suhdannekyselyt suomalaisesta teollisuudesta kertovat kysyntätilanteen positiivisesta kehityksestä niin teknologiateollisuudessa kuin valmistavassa teollisuudessa laajemminkin. Uusien tilausten kertymä teknologiateollisuudessa on kasvanut ja tilauskantojen vahvistuminen jatkunut.

Myös Suomen taloudesta on saatu pitkästä aikaa hyviä uutisia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, mikä on viime vuosien kehitykseen nähden ripeä tahti. Tässä on taustalla osaltaan teknologiateollisuuden parantunut kysyntä, investoinnit ja kohtuullisena pysytellyt työllisyys.

Maailmantilanteen epävarmuus ei siis ole syönyt kysynnän piristymistä ja suhdanteen paranemista. Viime vuosien kriisien keskellä yritykset ja taloudet laajemmin ovat osoittautuneet sopeutumiskykyisiksi. Tullit ja uusi kauppapoliittinen turbulenssi eivät aiheuttaneet maailmantalouteen taantumaa viime vuonna, ja nyt näyttää siltä, että Iranin sota ei ole toistaiseksi aiheuttanut odotetunlaista kriisiä maailmantalouteen.

Epävakaus geo- ja kauppapolitiikassa pitää kuitenkin edelleen riskejä yllä. Iranin sodan jatkuminen, mahdollinen inflaation kiihtyminen ja sen vaikutus ohjauskorkoihin voi muodostua kysynnän jarruksi.

Teknologiateollisuus Suomessa

Tilauskertymä kasvoi ja tilauskannat vahvistuivat

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto nousi Suomessa vuonna 2025 ennakkoarvion mukaan 2,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Liikevaihto laski metallien jalostuksessa ja nousi kaikilla muilla päätoimialoilla. Vuonna 2025 liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan noin 104 miljardia euroa.

Saatujen uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa 13 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 19 prosenttia suurempi kuin vuoden 2025 vastaavalla ajanjaksolla.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kahdeksan prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 20 prosenttia suurempi kuin vuoden 2025 kesäkuussa.

Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden aikana.

Yleistä kysyntätilannetta mittaava tarjouspyyntöjen saldoluvun nousu jatkui kevään aikana ja oli heinäkuussa 20. Saldoluku on ollut nousussa reilun vuoden verran, eikä saldoluku ole ollut näin korkealla lokakuun 2021 jälkeen. Positiivinen saldoluku viittaa siihen, että epävarmuudesta huolimatta markkinoiden piristyminen näyttää jatkuneen.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli kesäkuun lopussa 330 200. Määrä on noin 0,5 prosenttia eli 600 henkilöä pienempi kuin maalikuussa. Kesätyöläisiä teknologiayrityksissä työskenteli kesän 2026 aikana noin 16 000.

Teknologiateollisuuden henkilöstötiedustelun perusteella lomautusjärjestelyiden piirissä oli kesäkuun lopussa noin 8 900 henkilöä. Lomautusten määrä laski maaliskuuhun verrattuna.

Uuden henkilöstön rekrytoinnit pysyivät lähes aiemmalla tasolla huhti–kesäkuussa edelliseen kvartaaliin verrattuna. Rekrytointeja oli yhteensä 7 600. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

Tiedot perustuvat tilanteeseen 5.8.2026.
Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja tuottajahintojen kehityksestä löydät Tilastot-osiosta.
Seuraava Talousnäkymät-raportti julkaistaan keskiviikkona 4.11.2026 klo 10:00.

Lisätiedot:

Talous ja kestävä kasvu

Mikkonen Hanne

Johtava ekonomisti – Talouden kehitys ja investoinnit Teknologiateollisuus ry

+358 44 029 6152 hanne.mikkonen@teknologiateollisuus.fi