Jatkuva oppiminen vahvistaa Suomen kilpailukykyä
Teknologiateollisuuden uudistuminen ja tuottavuuden kasvu rakentuvat osaamiselle. Työ ja osaamistarpeet muuttuvat nopeasti digitalisaation, tekoälyn, vihreän siirtymän ja uuden teknologian myötä. Osaamista on kehitettävä läpi työuran.
Teknologiateollisuuden yritykset toimivat globaalissa kilpailussa, jossa pärjääminen edellyttää globaalin huipputason osaamista. Teknologiateollisuuden alalla yli 90 prosenttia työntekijöistä osallistuu osaamisen kehittämiseen vuosittain.
Jatkuva oppiminen ylläpitää yritysten kilpailukykyä, työllisyyttä ja Suomen taloudellista hyvinvointia: uusi tieto ja teknologia tuottavat arvoa, kun yritykset ja työntekijät pystyvät niitä hyödyntämään. Osaamisen kehittäminen parantaa myös yksilöiden mahdollisuuksia pysyä työelämässä, siirtyä uusiin tehtäviin ja sopeutua työn muutokseen. Jatkuva oppiminen kuuluu työelämän arkeen.
Jatkuvan oppimisen järjestelmää on kehitettävä niin, että se vahvistaa Suomen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Keskeistä on, että:
- jatkuvan oppimisen rakenteet ja rahoitus tukevat työn tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä
- osaamisen kehittäminen kytkeytyy elinkeino- ja teollisuuspolitiikan tavoitteisiin
- koulutustarjonta vastaa nopeasti työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ja sopii toteutustavoiltaan työuran aikaiseen oppimiseen
- yritysten, koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen ja viranomaisten yhteistyö vahvistuu
- vastuunjako koulutukseen osallistumisen kustannuksista on selkeä
- osaamisen kehittäminen tukee työllisyyttä ja työurien jatkumista .
Osaamisen kehittämisen on vastattava työelämän tarpeisiin
Teknologiateollisuuden yrityksille olennaista on ajantasainen ja hyödynnettävä osaaminen. Jatkuvan oppimisen rakenteiden ja rahoituksen on ohjattava osaamisen kehittämistä sinne, missä se vahvistaa työn tuottavuutta ja yritysten uudistumista.
Koulutuksen on vastattava nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Tämä edellyttää joustavampia koulutusratkaisuja, tutkinnon osia pienempiä kokonaisuuksia sekä tiivistä vuorovaikutusta yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä. Kyky soveltaa uutta osaamista omaan työhön korostuu jatkuvassa oppimisessa.
Vastuu koulutuksen kustannuksista on selkiytettävä
Jatkuvan oppimisen kustannusvastuun tulee kohdistua niille, joiden tarpeisiin osaamista kehitetään. Selkeä vastuunjako tekee järjestelmästä ennakoitavamman ja tehokkaamman.
- Kun osaamistarve syntyy työnantajan itse määrittämästä tarpeesta, työnantaja vastaa koulutuksen kustannuksista.
- Kun tarve liittyy kansalliseen kilpailukykyyn, työvoiman saatavuuteen rakennemuutostilanteissa tai yhteiskunnan kannalta kriittiseen osaamiseen, on valtiolla intressi kohdentaa rahoitusta sen mukaisesti.
- Kun osaamisen kehittäminen perustuu yksilön omiin uratavoitteisiin, vastuu on ensisijaisesti yksilöllä.
- Usein intressit ovat yhteisiä, jolloin myös vastuuta kustannuksista jaetaan.
Osaamisen kehittäminen voi toisinaan edellyttää tilapäistä poissaoloa työstä. Elinkustannusten tukemiseen näissä tilanteissa tarvitaan uusi, pysyvä malli, joka vahvistaa työntekijöiden osaamista ja tukee yritysten tuottavuutta ja uudistumiskykyä. Yritysten näkökulmasta malli ei voi olla sellainen, joka toisi kollektiivisia maksuvelvoitteita yrityksille esimerkiksi työnantajamaksujen kautta tai työntekijöiden subjektiivisina oikeuksina osaamisen kehittämiseen työajalla.
Korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten on tuettava työuran aikaista oppimista
Tarvitaan modulaarisempaa koulutusta: tutkinnon osia ja pieniä osaamiskokonaisuuksia, joihin yritykset voivat tarttua helposti. Koulutuspalveluiden löytämisen ja hankkimisen on oltava yksinkertaista, mikä tulee huomioida esimerkiksi korkeakoulutuksen opin.fi-alustan jatkokehityksessä. Jotta tarjontaan tartutaan, sen on sovittava yritysten omiin osaamisen kehittämisen käytäntöihin.
Työelämän ja koulutuksen vuoropuhelua on vahvistettava
Vaikuttava jatkuvan oppimisen järjestelmä rakentuu ennakoinnille ja jatkuvalle vuoropuhelulle. Osaamistarpeet on tunnistettava ajoissa, ja koulutustarjontaa kehitettävä niiden pohjalta. Alueelliset ja toimialakohtaiset yhteistyöverkostot auttavat kohdentamaan osaamisen kehittämistä aloille ja tehtäviin, joissa vaikutus tuottavuuteen, kasvuun ja työllisyyteen on suurin.
Lisätiedot:
