Keskustelu datakeskuksista kaipaa mittasuhteita – Mitä hyötyä Suomelle todella syntyy?
Datateollisuus on uusi, kasvava toimiala, jonka hyödyt ulottuvat yksittäisiä keskuksia laajemmalle, sanovat asiantuntijamme ja vastaavat datakeskuksia koskeviin kysymyksiin.
Julkisuudessa on herännyt huolia siitä, valuvatko Suomeen rakennettavien datakeskusten hyödyt ulkomaille. Huomio kiinnittyy helposti yksittäisiin datakeskuksiin, sähkönkulutukseen ja datakeskusoperaattoreiden omilla palkkalistoilla olevan henkilöstön määrään.
Näkökulmaa kannattaa kuitenkin laajentaa. Suorien hyötyjen lisäksi kyse on uudesta teollisuudenalasta, jossa Suomella on mahdollisuus vahvistaa asemaansa puhtaan sähkön, digitaalisen infrastruktuurin ja puhtaan teknologian ratkaisujen maana.
Pitkällä aikavälillä suurin hyöty syntyy datakeskusten ympärille rakentuvasta osaamisesta, infrastruktuurista ja datakeskuksiin liittyvien ratkaisujen ja teknologioiden viennistä.
Datakeskuksista käytävässä keskustelussa on hyvä muistaa, että:
- Yksittäinen datakeskus on usein miljardiluokan investointi, joka tuo Suomeen satoja miljoonia euroja uutta ulkomaista pääomaa.
- Suurin hyöty voi syntyä datateollisuuden osaamisesta, ekosysteemeistä ja vientiliiketoiminnasta.
- Datakeskukset ovat digitalisoituvan yhteiskunnan eri toimintojen kriittistä perusinfrastruktuuria.
- Suomi kilpailee investoinneista muiden pohjoismaiden ja Euroopan maiden kanssa.
- Datakeskukset voivat vauhdittaa puhtaan energian investointeja.
- Suomessa on laskutavasta riippuen 30–50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu it-teho (palvelinten teho) oli noin 370 megawattia (tilanne 2025).
- Rakenteilla on 18 suurta datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 2000 megawattia.
- Suunnitteluasteella on useita kymmeniä hankkeita.
- Investointien tilannetta voi seurata myös EK:n vihreiden investointien dataikkunasta.
Lähde: Datakeskusteollisuus
Paljonko datakeskuksia on tulossa ja mikä osa investoinneista jää Suomeen?
– Suuri, it-teholtaan (palvelinten teho) 100 megawatin datakeskus on noin miljardin euron rakennushanke. Miljardi euroa ei kuitenkaan pidä sisällään palvelimia, joita datakeskustoimijat eivät laske mukaan rakennusinvestointiin. Tällaisesta datakeskusprojektista varavoimineen sähköinfran rakentaminen vie suurimman osan investoinnista, jäähdytysjärjestelmät ja rakentaminen seuraavaksi eniten.
– Rakennushankkeiden kotimaisuusaste vaihtelee. Miljardiluokan hanke tuo Suomeen joka tapauksessa useita satoja miljoonia euroja uutta investointirahaa, joka jää tänne paikallisille toimijoille. Kotimaisuusaste on kasvussa, sillä kun kotimaisten toimittajien kokemus karttuu, myös tilauksia tulee enemmän.
Kotimaisuusaste on kasvussa, sillä kun kotimaisten toimittajien kokemus karttuu, myös tilauksia tulee enemmän.
– Euroopassa määrällisesti eniten datakeskuksia rakennetaan edelleen Keski-Euroopan suurten kaupunkien läheisyyteen, mutta Pohjoismaissa kasvu on tällä hetkellä suhteessa Euroopan nopeinta. Datakeskusteollisuudentietojen mukaan Suomessa on laskutavasta riippuen 30–50 datakeskusta. Datakeskusten yhteenlaskettu it-teho vuoden 2025 lopussa oli noin 370 megawattia, ja tämän ennakoidaan yli kolminkertaistuvan vuoden 2030 loppuun mennessä vajaaseen 1 200 megawattiin. Tällä hetkellä Suomessa on rakenteilla 18 suurta datakeskusta, ja myös uusia ilmoituksia investointipäätöksistä on odotettavissa.
– Vuonna 2025 maailmassa toimi yli 11 000 datakeskusta, joista noin 10 prosenttia sijaitsee Euroopassa. Euroopan datakeskuskapasiteetti on nyt noin 11 gigawattia, josta Suomen osuus on vajaat neljä prosenttia. Euroopan komission tavoitteena on kolminkertaistaa Euroopan datakeskuskapasiteetti vuoteen 2035 mennessä kuitenkaan kolminkertaistamatta niiden energiankulutusta, sillä keskusten energiatehokkuus paranee jatkuvasti uusien palvelin- ja jäähdytysratkaisujen ansiosta. Viileän ilmaston takia Suomi on hyvä paikka energia- ja vesitehokkaiden datakeskusten rakentamiselle.
Tuovatko datakeskukset Suomeen työpaikkoja?
– Datakeskushankkeiden suunnittelu- ja rakennusvaiheen kumulatiivinen työllisyysvaikutus on EK:n Rambollilla teettämään selvityksen mukaan noin 45 000 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä, ja sen jälkeen vuositasolla datakeskusten operoinnissa noin 9 900 henkilötyövuotta. Luvut koskevat datakeskuksia, joista oli tehty investointipäätös alkusyksyyn 2025 mennessä.
– Selvityksen mukaan yksi it-teholtaan 100 megawatin datakeskus työllistää käytön aikana pysyvästi suoraan 50–150 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Suuri osa datakeskuksista sijoittuu ruuhka-Suomen ulkopuolelle, ja ne ovat paikallisesti merkittäviä työllistäjiä. Esimerkiksi Googlen palvelinkeskusalue Haminassa on alueen suurin työnantaja. Se työllistää yli 400 henkilöä. Samalla paikalla aiemmin toiminut Summan paperitehdas työllisti 450 henkilöä.
– Datakeskusten rakentamisen ja operoinnin lisäksi niiden ympärille syntyvät teolliset ekosysteemit luovat työpaikkoja. Pitkällä aikavälillä suurin merkitys onkin sillä, että Suomeen syntyy osaamista, joka palvelee globaalisti kasvavaa datateollisuutta. Datakeskusten ympärille voidaan Suomessa rakentaa esimerkiksi energiamarkkinoihin ja hukkalämmön hyödyntämiseen keskittyvää uutta vientiä ja palveluita.
Mitä tarkoitatte sillä, että datakeskusten ympärille syntyy uusia vientituotteita?
– Globaali datakeskusbuumi on merkittävä vauhdittaja suomalaisille vientiyrityksille, joilla on maailmanluokan tuotteita ja osaamista datakeskuksiin liittyen. Tämä on näkynyt myös viimeaikaisissa pörssitiedotteissa. Esimerkiksi Wärtsilä on saanut Pohjois-Amerikasta merkittäviä voimalaitostilauksia ja myös muun muassa Nokia, EATON ja ABB kasvattavat vauhdilla datakeskusalan tuotteiden vientiä Suomesta.
– Suomeen rakennettavat datakeskukset tarjoavat myös pienemmille toimijoille mahdollisuuden kehittää osaamistaan, saada referenssejä ja verkostoja.
– Datakeskukset tarvitsevat vihreän teknologian uusia innovaatioita, ja tässä voi olla Suomelle iso mahdollisuus. Esimerkiksi datakeskusten varavoimageneraattorien saaminen fossiilittomiksi ja osaksi sähköjärjestelmää tarjoamaan joustokapasiteettia voisi olla potentiaalinen innovaatioalue. Myös datakeskusten suunnittelu sekä olosuhteiden hallinta ja sitä palvelevat mittausteknologiat ovat tärkeitä suomalaisia kyvykkyyksiä.
Suomeen rakennettavat datakeskukset tarjoavat myös pienemmille toimijoille mahdollisuuden kehittää osaamistaan sekä saada referenssejä ja verkostoja.
Eikö tänne sitten kannata houkutella vain sellaisia datakeskuksia, joista on Suomelle selkeästi hyötyä?
– Suomi tarvitsee investointeja. Niitä ei houkutella tänne korostamalla uhkakuvia.
– Datakeskusalan kasvuun Suomessa tulee suhtautua strategisena kokonaisuutena, jossa huomioidaan mahdollisuudet ja riskit. Viime vuoden syksyllä valmistunut datakeskusten kansallinen tiekartta antaa tähän hyviä suuntaviivoja asettaessaan tavoitteeksi korkean lisäarvon datakeskukset, jotka tuottavat taloudellista arvonlisää investointien, työllisyyden ja verotulojen muodossa sekä osallistuvat aktiivisesti sähköjärjestelmän tasapainottamiseen.
– Teollisuudessa lisäarvo ja työllisyysvaikutus eivät yleensä synny vain yksittäisistä tuotantolaitoksista, vaan ekosysteemeistä ja arvoketjuista. Yksi ja sama datakeskusinvestointi tuottaa Suomelle sitä enemmän arvonlisää, mitä vahvempi datakeskusteollisuuden tuotteita ja palveluja tarjoava ekosysteemi Suomessa on.
Miksi datakeskusinvestointeja pitäisi houkutella verohelpotuksilla, jos sähkö on muutenkin halpaa?
– Poistuvaa alempaa sähköveroa lukuun ottamatta datakeskuksia ei tueta Suomessa investointi- tai käyttövaiheessa, vaan ne toteutetaan täysin markkinaehtoisesti.
– Sähkön kokonaishinta on yksi keskeisistä tekijöistä sähköintensiivisen teollisuuden sijaintipäätöksissä. Teollisuuden alempi sähköveroluokka on keino ohjata yritysten sijoittumista globaaleilla markkinoilla. Epävarmuus tai äkilliset veronkorotukset rapauttavat Suomen mainetta vakaana investointikohteena kaikkien teollisten investointien kohdalla.
– On Suomen etu, että Suomessa tuotettavaa sähköä myös käytetään Suomessa. Jos Suomi ei kotiuta datakeskusinvestointeja, ne menevät muihin pohjoismaihin, joilla on monia samoja vetovoimatekijöitä kuin Suomella sekä osin kehittyneemmät datateollisuuden ekosysteemit. Yhteisillä sähkömarkkinoilla tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suomalainen uusiutuva energia saattaisi virrata naapurimaiden datakeskuksiin ilman, että investointien taloudelliset hyödyt jäisivät Suomeen.
On Suomen etu, että täällä tuotettavaa sähköä myös käytetään täällä.
– Kansainväliset datakeskustoimijat etsivät juuri nyt uusia sijoittumispaikkoja. Kuumimman markkinavaiheen jälkeen toimijat todennäköisesti keskittyvät laajentamaan jo olemassa olevia datakeskuskampuksiaan uusien rakentamisen sijaan. Jos menetämme nyt datakeskusinvestointeja naapureille, menetämme samalla myös niiden tulevat laajennukset.
Jotkut Euroopan maat ovat rajoittaneet datakeskusten rakentamista sähköverkon kapasiteettiin, sähkön kulutukseen tai ympäristövaikutuksiin perustuen. Onko tilanne Suomessa erilainen?
– Eri alueet ja maat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa energian saatavuuden ja sähköverkkojen kapasiteetin suhteen. Esimerkiksi Irlanti tuottaa noin puolet sähköstään kalliisti maakaasulla, ja sillä on vain rajoitetusti siirtoyhteyksiä maan ulkopuolelle, toisin kuin esimerkiksi manner-Euroopan mailla. Lisäksi maan sähkömarkkinat ovat kooltaan pienet ja datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta siksi merkittävä, lähes neljänneksen luokkaa. Nämä seikat nostavat sähkön hintaa saarella, eikä Irlannin tilannetta voi verrata esimerkiksi Pohjoismaihin.
– Suomen sähköverkko on toimiva ja liityntäprosessit ovat nopeampia kuin monissa muissa maissa. Tästä on syytä pitää kiinni, jotta puhtaaseen sähköön pohjautuvaan talouteen siirtyminen hoituu sujuvasti. Tämä edellyttää sähköverkon määrätietoista kehittämistä, esimerkiksi verkkohankkeiden luvituksen sujuvoittamista sekä toimivia pelisääntöjä verkkoliitynnöille.
Isot teolliset investoinnit vaativat paljon sähköä. Riittääkö Suomessa sähköä kaikille? Miten kysynnän kasvu vaikuttaa sähkön hintaan?
– Suomi tarvitsee kasvua, ja kasvu syntyy investoinneista. Juuri nyt kasvua tuovat datakeskukset ja tulevaisuudessa myös muut teollisuuden sähköistymisen investoinnit. Suomen teollisuuden sähkönkäyttö oli huipussaan vuonna 2008. Sen jälkeen kulutus on vähentynyt merkittävästi, kun muun muassa metsäteollisuuden laitoksia on paikoin suljettu eikä uusia investointeja ole tullut tilalle.
– Kestävän kasvun edellytys on, että Suomeen rakentuu merkittävästi lisää uutta puhdasta sähköntuotantoa. Suurimmat datakeskukset ovat sopimuksillaan osaltaan mahdollistaneet uusiutuvien energianlähteiden kannattavan ja markkinaehtoisen lisärakentamisen. Yksin vuoden 2022 aikana Suomessa rakennettiin enemmän tuulivoimaa kuin datakeskusten ennakoitu sähkönkulutus on vuonna 2030. Yhtiöt ovat kehittäneet myös uusia toimintamalleja, joilla varmistetaan puhtaan sähkön hankinta tuntitasolla: esimerkiksi vuonna 2024 Google hankki Suomessa 98 prosenttia sähköstään päästöttömästi.
– Datakeskukset käyttävät Suomen sähköstä nyt 2–3 prosenttia ja kulutus noussee 7–8 prosenttiin vuoden 2030 loppuun mennessä. Uuden sähköntuotannon ja -kulutuksen osalta haasteet liittyvätkin enemmän sähköverkon siirto- ja liittymäkapasiteettiin. Sähköverkon rakentaminen on hitaampaa kuin sähkön tuotannon tai kulutuksen investointien rakentuminen.
Suomi tarvitsee kasvua ja investointeja, ja juuri nyt niitä tuovat datakeskukset.
– Sen sijaan, että jaettaisiin investointeja tai toimialoja hyviin ja huonoihin, on luotava puitteet uuden kapasiteetin rakentamiselle niin, että erilaiset investoinnit mahtuvat verkkoon.
– Nykyisten arvioiden perusteella datakeskusten kasvun ei arvioida yksinään nostavan sähkön hintaa merkittävästi. Vaikutus voi olla myös päinvastainen, kun lisääntyvä kulutus osallistuu olemassa olevan sähköntuotannon ja verkon kustannusten jakoon ja voi siten hillitä hintojen nousua. Yhdysvalloissa, jossa datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta on selkeästi suurempaa, kulutuksen kasvu korreloi hintojen laskun kanssa.
– Myös hintavaikutusten osalta on oleellista, että puhtaan sähkön tarjontaa lisätään samaan tahtiin kuin sen kysyntä kasvaa. Suomessa kasvavaan sähkönkulutukseen voidaan vastata nopeasti. Suomessa on tuhansia megawatteja luvitettuja rakentamisvalmiita uusiutuvan energian hankkeita, joiden käynnistymisen datakeskusinvestoinnit mahdollistavat. Suomi on myös energiaomavaraisempi kuin useaan vuosikymmeneen: meillä nettotuonti on vuoden 2022 jälkeen pienentynyt merkittävästi.
Millaisia ympäristövaikutuksia datakeskuksilla on ja miten niitä pyritään vähentämään?
– Datakeskuksilla ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa energiankulutukseen, rakennushankkeiden tilavaatimuksiin ja vedenkäyttöön. Sähköä kuluu erityisesti palvelinten jäähdytykseen ja laskentatehoon, ja rakentaminen voi aiheuttaa kuormitusta luontoarvoille, jos aluevalintoja ei suunnitella huolellisesti.
– Paikalliset rakentamisen luontovaikutukset voivat olla merkittäviä, ja siksi on tärkeää huomioida ne jo kaavoitusvaiheessa. Rakentamista tulisi ohjata alueille, joilla luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi käytöstä poistetut teollisuusalueet, joista löytyy jo valmiina datakeskusten tarvitsemaa perusinfraa.
– Datakeskusten ympäristövaikutusten vähentäminen onnistuu esimerkiksi lisäämällä puhtaan sähkön käyttöä ja tehostamalla veden käyttöä. Ympäristönäkökulmasta Suomi on siksi yksi maailman vastuullisimmista sijoituskohteista datakeskuksille, koska sähkö tuotetaan meillä lähes kokonaan ilman hiilidioksidipäästöjä (mm. vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla) samalla kun viileä ilmasto mahdollistaa energiatehokkaan ja vedettömän ilmajäähdytyksen suuren osan vuodesta. Suomessa vedenkulutus on merkittävästi pienempää kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.
– Lisäksi hukkalämpöä voidaan sopivissa sijainneissa hyödyntää osana kaukolämpöverkkoa, mikä parantaa resurssitehokkuutta ja tukee kiertotaloutta. Esimerkiksi Hamina on ottanut datakeskuksen lämmön avulla askelia pois fossiilisista polttoaineista ja Microsoftin datakeskukset Espoossa ja Kirkkonummella tarjoavat valmistuttuaan lämpöä, jolla Fortum kattaa 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmöstä.
– EU:lta on kesällä 2026 tulossa datakeskusten energia- ja vesitehokkuutta kuvaava kriteeristö. Datakeskusten pitää sen jälkeen julkisesti ilmoittaa energiatehokkuuttaan ja vesitehokkuuttaan kuvaavat luvut sekä lämmön talteenottomahdollisuudet ja uusiutuvien osuus käytetystä sähköstä. Suomalaiset datakeskukset tulevat olemaan näillä kriteereille Euroopan parhaimmistoa.
Millä tavalla datakeskukset vaikuttavat Suomen turvallisuuteen?
– Datakeskukset ovat osa yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeistä kriittistä digitaalista infrastruktuuria. Riittävä kotimainen kapasiteetti takaa tärkeiden tietovarantojen ja laskentaprosessien säilymisen maan rajojen sisällä, myös häiriötilanteissa. Lisäksi laaja kotimainen datakeskussektori tuo mukanaan kattavat kansainväliset tietoverkkoyhteydet, jotka lisäävät resilienssiä hybriduhkia vastaan.
– Mikäli Suomeen kehittyy Euroopan datapalvelujen keskittymä, johon kansainväliset yritykset ja julkiset organisaatiot sijoittavat kriittistä dataansa, nousee sen suojaaminen poikkeustilanteissa useiden maiden huomion kohteeksi. Suomen lainsäädäntö tarjoaa hyvät raamit datakeskusten kautta tuotettaville, sähköisen asioinnin mahdollistaville luottamuspalveluille ja muille korkean turvallisuuden palveluille.
– Turvallisuusriskien näkökulmasta keskeistä on se, miten datakeskusinvestointien omistajuus, hallinta, varautuminen ja olemassa olevien kohteiden suojaaminen järjestetään hyvin. Riskien hallinta edellyttää selkeää sääntelyä, kotimaista varautumista ja monipuolista, hajautettua infrastruktuuria, joka ei ole yksittäisten toimijoiden armoilla.
Mitä päättäjien tulee tehdä, jotta investoinneista saadaan mahdollisimman suuret hyödyt?
– Datakeskusten kansallinen tiekartta listaa kolme välitöntä toimenpidettä: alemman sähköverokannan jatkaminen korkean lisäarvon datakeskuksille, fossiilittoman jouston järjestelmän luominen sähköverkon kysyntä- ja hintapiikkien hallitsemiseksi sekä datakeskusten rekisteröintivelvoitteen käyttöönotto tilannekuvan ylläpitämiseksi.
– Näiden rinnalla tiekartta korostaa lupamenettelyjen virtaviivaistamista, tietoliikenneyhteyksien vahvistamista eri puolilla Suomea sekä Business Finlandin roolin vahvistamista investointien ja innovaatioekosysteemien edistäjänä. Pitkällä tähtäimellä oleellisinta on sääntelyn ennakoitavuus erityisesti verotuksen ja uusiutuvan energian tuotannon osalta, sillä datakeskukset ovat pitkäaikaisia investointeja, jotka edellyttävät vakaata toimintaympäristöä.
–Ennen kaikkea datakeskusinvestointien ympärille kannattaa määrätietoisesti kehittää uutta tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI)-toimintaa. Yksi keino voisi olla tukea energiantuotannon ja sähköverkon kannalta edullisissa sijainneissa olevien datakeskusalueiden kasvua ja monipuolistumista. Tällaiset datakeskusklusterit toimivat alustana korkean lisäarvon innovaatiotoiminnalle tuomalla yhteen datakeskusoperaattoreita, energiantuottajia, lämmön hyödyntäjiä, teknologiatoimittajia, tutkimus- ja oppilaitoksia sekä kuntia.
Lisätietoja
Soimakallio Helena
Johtaja – Toimialat ja liiketoiminnan jatkuvuus Teknologiateollisuus ry
Poikola Antti
Toiminnanjohtaja – Datakeskusteollisuus Datakeskusteollisuus, Finnish Data Center Association
Heliste Petteri
Asiantuntija, kestävä kehitys – Kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryInvestoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.