Osaamistason nosto vaatii tekoja niin koulutusjärjestelmältä kuin työelämältä
Tänään julkaistaan PISA-tulokset, ja odotettavissa on, että Suomen koulutusjärjestelmän haasteet nousevat keskusteluun. Olennaista ei ole etsiä syyllisiä, vaan löytää keinot suunnan muuttamiseksi. Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan toimia, joilla vahvistetaan osaamista pitkäjänteisesti ja vaikuttavasti.
Pohja osaamiselle rakennetaan jo varhaisina vuosina. Jokainen nuori tarvitsee vahvat luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot sekä riittävät digitaaliset valmiudet. Niiden varaan rakentuvat niin jatko-opinnot, uuden oppiminen kuin työelämässä pärjääminenkin. Erityisesti matemaattisen osaamisen pohja rakentuu vaihe vaiheelta, joten siihen on panostettava jo varhain.
Koko koulutusjärjestelmän pitää kantaa vastuunsa siitä, että perustaidot ovat kunnossa. Peruskoulutuksen ja opettajankoulutuksen on pystyttävä vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman ja työelämän vaatimuksiin. Teknologiateollisuuden perusopetuslinjaukset tarjoavat konkreettisia toimia tähän.
Meillä ei ole varaa hukata yhtään osaajaa. Pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana 140 000 uutta osaajaa. Tarvitsemme nuoria, alanvaihtajia ja Suomeen muuttaneita osaajia. Tarvitsemme osaajia sekä ammatillisesta koulutuksesta että korkeakoulusta.
Yhä useamman ammatillisesta taustasta tulevan pitäisi myös jatkaa korkeakouluun, jotta yritysten osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan. Tässäkin vahva peruskoulussa rakennettu osaamispohja ja hyvät oppimistaidot ovat keskeisiä.
Samalla tarvitsemme erilaisia taustoja, kokemuksia ja tapoja ajatella. Moninaisuus vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja auttaa tekemään parempaa teknologiaa.
Nuorissa on paljon osaamista, uteliaisuutta ja halua oppia. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että he saavat riittävät valmiudet pärjätä muuttuvassa työelämässä.
Oma vastuunsa on myös yrityksillä. Teknologiateollisuuden yritykset ymmärtävät, että ensimmäiseen työpaikkaansa tuleva nuori ei ole vielä valmis ammattilainen. Perehdytys ja työhön opettaminen kuuluvat työnantajalle.
Yhtä tärkeää on tarjota nuorille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Yritykset tekevät paljon yhteistyötä koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa ja tuovat näin työelämää tutuksi jo koulutuspolun aikana.
Suomella ei ole varaa hukata nuorten potentiaalia. Osaamisen tasoa pitää nostaa, ja se vaatii tekoja sekä koulutusjärjestelmältä että työelämältä. Nuorilta saa odottaa paljon, kunhan me muutkin teemme oman osamme.
Lisätietoja
Pöntynen Leena
Johtaja, osaamispolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ryOsaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.