”Yhteistyö teki opinnäytetyöstä huomattavasti käytännönläheisemmän” – tekoälyapurahasta hyötyä sekä opiskelijalle että yritykselle
Tekoälyaiheisten lopputöiden apurahoista on syntynyt konkreettista hyötyä sekä yrityksille että opiskelijoille. Selvityksen mukaan Teknologiateollisuuden yrityksille tehdyt lopputyöt ovat vahvistaneet yritysten tekoälyosaamista ja tukeneet opiskelijoita laadukkaiden, työelämälähtöisten lopputöiden tekemisessä.
Osana vuoden 2023 tekoälyinvestointiaan Teknologiateollisuus lahjoitti 2,4 miljoonaa euroa tekoälyaiheisten lopputöiden apurahoihin. Apurahat myöntää Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö.
Apurahoilla tuetaan diplomitöitä, pro gradu -tutkielmia ja YAMK-opinnäytetöitä, joissa tarkastellaan tekoälyn hyödyntämistä Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä. Lopputöiden tulee tukea yrityksen ydinliiketoimintaa, kilpailukykyä tai kasvua.
Syyskuun 2026 loppuun mennessä apurahoja oli myönnetty 203 kappaletta.
- Apurahoja myönnetty 203 kpl vuodesta 2024 lähtien
- Apurahan suuruus korkeintaan 20 000 €
- Lopputyö tehtävä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykselle
- Lopputyön tieteen- tai koulutusalalla ei merkitystä
- Lopputyön oltava diplomityö, pro gradu -tutkielma tai YAMK-opinnäytetyö
- Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön tilaamaan Aula Reasearchin toteuttamaan selvitykseen vastasi 77 opiskelijaa ja 65 yrityksen edustajaa
Yritysten tekoälyvalmius kasvoi lopputöiden avulla
Aula Researchin selvityksen mukaan sekä yritykset että opiskelijat kokivat lopputyöprojektit pääosin onnistuneiksi. Lopputyön onnistumiseen vaikutti erityisesti yritysten sitoutuminen projektiin ja siihen käytettävissä olevat resurssit.
Yritykset arvioivat tekoälyvalmiutensa kasvaneen lopputöiden myötä keskimäärin 6,9:stä 7,7:ään. Kasvu oli suurinta yrityksissä, joissa tekoälyvalmius oli lähtötilanteessa heikoin.
Yrityksistä 68 prosenttia koki lopputyön parantaneen yrityksen osaamisen tasoa, ja 45 prosenttia kertoi lopputyön synnyttäneen yritykseen uusia innovaatioita.
– Selvityksen perusteella apurahoista on todellista hyötyä erityisesti pk-yrityksille. Opiskelijat puolestaan ovat tehneet akateemisestikin laadukkaita lopputöitä ja samalla saaneet arvokasta kokemusta todellisista yritysprojekteista. Lopputöiden korkeasta laadusta kertoo myös niiden 4,3:n keskiarvo, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kehityspäällikkö Marianna Jokila kertoo.
Lopputyöstä syntyi Mediamaisterille käytännön ratkaisu
Pakistanista kotoisin oleva Affira opiskeli Tampereen yliopiston Software, Web and Cloud -maisteriohjelmassa ja teki maisterintutkielmansa tamperelaiselle Mediamaisterille. Digitaalisia verkko-oppimisratkaisuja kehittävä Mediamaisteri oli rakentamassa oppimisympäristössä toimivaa AI Mentoria. Kyseessä on pedagogisesti mallinnettu tekoälyratkaisu, joka tarjoaa oppijalle yksilöllistä opetusta ja ohjausta. Affira keskittyi tutkielmassaan erityisesti AI Mentorin puhevuorovaikutukseen ja useiden puheentunnistus- ja puhesynteesipalvelujen yhdistämiseen.
Tutkielman tuloksena Mediamaisteri sai käyttöönsä teknisen ratkaisun, jonka avulla voidaan hyödyntää useita eri puhepalveluita ja valita niistä kulloiseenkin tarpeeseen sopivin vaihtoehto esimerkiksi tarkkuuden, nopeuden, kustannusten ja saatavuuden perusteella.
– Lopputyöstä oli meille konkreettista hyötyä, ja se toi lisäarvoa AI-käyttöliittymäämme. Affira toi meille myös uusia näkökulmia siihen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää erityisesti ulkomailta Suomeen tulleiden opiskelijoiden tukemisessa, Mediamaisterin COO Ari Pajula kertoo.
Apuraha tuki lopputöiden laatua ja valmistumista
Affira piti erityisen arvokkaana mahdollisuutta yhdistää akateeminen tutkimus todellisen yrityksen tarpeisiin.
– Yhteistyö Mediamaisterin kanssa teki opinnäytetyöstä huomattavasti käytännönläheisemmän. Oli arvokasta päästä näkemään, miten ideat toimivat käytännössä, Affira kertoo.
Kaikki selvitykseen osallistuneet opiskelijat kokivat apurahan vaikuttaneen myönteisesti opintojen loppuunsaattamiseen, lopputyön laatuun ja urakehitykseen. Opiskelijoista 77 prosenttia arvioi lopputyönsä olleen laadukkaampi kuin se olisi ollut ilman apurahaa.
Affira pystyi apurahan ansiosta käyttämään enemmän aikaa tutkimustyöhön ja testaamaan työssään useita maksullisia tekoäly- ja puhepalveluita.
– Apuraha antoi minulle mahdollisuuden kokeilla eri vaihtoehtoja kunnolla ilman, että kehitystä tai testausta olisi tarvinnut rajoittaa kustannusten vuoksi. Uskon, että tällä oli merkittävä vaikutus lopputyön laatuun ja kattavuuteen, Affira kertoo.
Affira ei ole perheessään ainoa tekoälyapurahan saanut. Myös Affiran puoliso Abdullah sai aiemmin saman apurahan maisterintutkielmaansa. Abdullah teki tutkielmansa yhteistyössä Wapice Oy:n kanssa ja työllistyi yritykseen pian valmistumisensa jälkeen.
Apurahoja jatketaan myös vuonna 2027
Selvitys on antanut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiölle aiempaa paremman ymmärryksen yritysten tarpeista ja opiskelijoiden osaamisesta. Tietoa voidaan hyödyntää entistä vaikuttavampien apurahamuotojen suunnittelussa.
– Tekoälyaiheisten lopputöiden apurahoja jatketaan vielä vuoden 2027 puolelle, sillä niille on edelleen kysyntää niin yritysten kuin opiskelijoiden keskuudessa. Säätiöllä on suunnitelmissa vastaavia apurahoja myös muille teknologialueille, Marianna Jokila kertoo.
Projektin määrittäminen ja perusteellinen suunnittelu
- Määrittele ratkaistava liiketoimintaongelma ennen teknologiaa.
- Rajaa yksi toteutettavissa oleva kokonaisuus.
- Määrittele, mikä on projektin konkreettinen lopputulos.
- Huomioi sekä akateemiset että liiketoiminnalliset tavoitteet.
- Arvioi projektin vaatimat resurssit ja sen odotetut hyödyt.
- Varmista realistinen datan saatavuus, kättöluvat ja laatu.
Ohjaaminen ja vuorovaikutus
- Nimeä yrityksestä vastuuhenkilö, jolla on aidosti aikaa ohjata.
- Varaa asiantuntijoiden ja käyttäjien aikaa opiskelijalle.
- Sovi säännöllinen ohjausrytmi ja muutama selkeä kiintopiste projektille.
Projekti ei pääty lopputyöprojektin päättymiseen
- Yhdistä lopputyöprojekti osaksi isompaa kokonaisuutta.
- Selvitä etukäteen järjestelmät, joihin ratkaisu pitäisi integroida.
- Suunnittele jo alussa, kuka jatkaa työtä lopputyön jälkeen.
- Suunnittele tulosten sisäinen viestintä ja käyttöönotto.
Teksti: Emma Pesu
Lisätietoja
Jokila Marianna
Kehityspäällikkö – Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Teknologiateollisuus ryOsaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.