Stalatube teki raakaa myyntityötä maa kerrallaan – nyt 95 prosenttia liikevaihdosta tulee viennistä
Suurlujiin ruostumattomiin teräsputkiin erikoistunut Stalatube investoi yli 10 miljoonaa euroa tuotantoon Lahdessa ja tavoittelee lisää kansainvälistä kasvua. Hallituksen puheenjohtaja Jukka Nummi korostaa suomalaisen osaamisen arvoa, mutta kaipaa yritysten kasvun tueksi rahoitusta ja ennakoitavaa politiikkaa.
Stalatuben erikoistuminen teräsmarkkinoiden kapeaan alueeseen, ruostumattomiin neliö- ja suorakaideputkiin, sai alkunsa asiakkailta tulleesta tarpeesta. Yhtiön taustalla ollut Stala valmisti ensin vain kotikeittiöiden tiskipöytiä. Siltä alettiin kysyä suurkeittiöiden käyttöön suurempia pesupöytiä, joiden jalat oli hygieniasyistä valmistettava ruostumattomasta teräksestä.
”Kukaan ei valmistanut Suomessa 1970-luvulla neliö- ja suorakaideputkia. Syntyi päätös investoida putkilinjaan, ryhtyä valmistamaan ruostumattomia tuotteita ja alkaa myydä niitä yhä laajemmin”, Stalatuben hallituksen puheenjohtaja Jukka Nummi kertoo.
Asiakkaiden tarpeet ohjaavat Stalatuben tuotevalikoiman kasvua tänä päivänäkin. Yritys valmistaa myös suurlujia ruostumattomia neliö- ja suorakaideputkia sekä kehittää niistä rakennettavia rakenteita.
”Jos materiaali on lujempaa, siitä voidaan tehdä kevyempi rakenne. Esimerkiksi bussin korissa keveydestä on hyötyä, sillä massan liikuttaminen kuluttaa energiaa. Sama pätee myös järeimmissä käyttökohteissamme, kuten öljynporauslautoilla. Sielläkin, yllättävää kyllä, kevyempi on parempi.”
- Suomalainen perheyritys, joka valmistaa ruostumattomia ja suurlujia teräsputkia, profiileja ja komponentteja sekä optimoi asiakkaiden teräsrakenteita.
- Juuret vuonna 1972 perustetussa Stalassa. Putkien valmistus alkoi vuonna 1974, ja Stalatube eriytyi omaksi yhtiökseen vuonna 2000.
- Pääkonttori ja päätuotanto Lahdessa, tuotantoyksikkö Puolassa ja tutkimus- ja kehitysyksikkö myös Turkissa.
- Liikevaihto 87,9 miljoonaa euroa vuonna 2025.
- Työntekijöitä noin 120.
- 95 prosenttia liikevaihdosta vientiä, tuotteita yli 50 maahan.
Kansainvälistyminen oli ratkaiseva käänne
Nummen mukaan suomalainen tuote ei voi olla maailman halvin. Asiakkaalle pitääkin tarjota laatua, toimitusvarmuutta ja osaamista, josta tämä on valmis maksamaan.
”Tämä auttaa kansainvälistymisessä. Kun pidät lupaukset, saat kauppaa kauempaakin.”
Vielä 1980-luvun alussa vain kotimaan markkinoilla toimineelle Stalatubelle oli ratkaiseva käänne lähteä hakemaan kasvua ulkomailta. Silloinen myyntipäällikkö, myöhemmin toimitusjohtaja, Jan Christiansen ryhtyi rakentamaan vientiä – siitäkin huolimatta, että hänen silloinen esimiehensä totesi: ”Kuule poika, myy ensin kotimaa täyteen!”
”Sitten vain reppu selkään, mallit mukaan ja myymään. Se oli raakaa myyntityötä maa kerrallaan”, Nummi kertoo.
Vihreästä siirtymästä ja vähähiilisyydestä uutta kasvua
Nykyisin Stalatube toimittaa tuotteita yli 50 maahan ja viennin osuus yhtiön noin 88 miljoonan euron liikevaihdosta on 95 prosenttia. Ruostumattomien bussikorien valmistajana yhtiön markkinaosuus Euroopassa on noin 60 prosenttia. Bussiasiakkaita on maailmanlaajuisesti yli sata.
”Yrityksen pitää jatkuvasti tutkia uusia polunpäitä ja kehittää vaihtoehtoja yhdessä asiakkaiden kanssa.”
Seuraavaa suurta kasvukohdetta Jukka Nummi ei vielä nimeä mutta ounastelee datakeskusten saattavan olla sellainen.
“Niissä tarvitaan kantavia rakenteita, räkkejä ja kantikkaitakin putkia jäähdytystä varten” Nummi sanoo.
”Yrityksen pitää jatkuvasti tutkia uusia polunpäitä ja kehittää vaihtoehtoja yhdessä asiakkaiden kanssa. Meillä on kasvunvaraa edelleen esimerkiksi bussikoreissa: niiden nykyinen markkina painottuu alueille, joilla talviolot ja tiesuola aiheuttavat korroosiota, mutta kysyntä voi muuttua nopeasti ja tilauksia tulla etelämpääkin.”
Vihreä siirtymä ja vähähiilisyys avaavat yhden kasvusuunnan. Ruostumaton teräs ei tarvitse pintakäsittelyä ja kestää pitkään, periaatteessa ikuisesti. Nummen mukaan Stalatuben rakenneputken hiilijalanjälki on green steel -terästä lukuun ottamatta maailman pienin. Kaukoidässä valmistetun rosteriputken hiilijalanjälki voi olla nelinkertainen.
”Uskomme ympäristötietoisuuden ja -vaatimusten lisääntyvän vähitellen. Hiilijalanjälkeen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, ja silloin olemme hyvässä asemassa.”
Lahteen tulossa 10 miljoonan euron lisäinvestointi
Stalatuben tuotannon ydintoiminnot ovat kansainvälistymisestä huolimatta säilyneet Lahdessa. Tärkein syy tähän on Nummen mukaan suomalaisen työntekijän ammattitaito ja motivaatio.
”Hän on ylpeä tekemisestään eikä päästä käsistään huonoa jälkeä. Hitsausautomaation ansiosta palkkakulut eivät ole ratkaisevia. Halvemman työvoiman maassa säästö voisi kadota heikompaan työtehoon, laatuun ja valvontaan. Meillä ei ole mitään järkeä viedä tuotteitamme esimerkiksi Kiinaan valmistettavaksi.”
Lahtea puoltaa myös se, että raaka-ainetta on saatavilla Suomesta. Outokummun Tornion-terästehtaalla valmistettu raaka-ainekela voi tulla Stalatubelle tuotantoon alle 12 tunnissa. Lisäksi Suomessa voi luottaa, että infrastruktuuri ja sähkönjakelu toimivat. Nummen mukaan kotimaassa heikkous on lakkoherkkyys, sillä vaikka tehdas toimisi normaalisti, vienti voi pysähtyä satamaan.
”Sitten vain reppu selkään, mallit mukaan ja myymään. Se oli raakaa myyntityötä maa kerrallaan.”
Yhä vahvemmin Stalatuben pitää Lahdessa uusin, yli 10 miljoonan euron investointi. Yhtiö rakentaa tuotantolinjan, jolla valmistetaan suurikokoisia ruostumattomia teräsputkia. Investointi kasvattaa yhtiön tuotantokapasiteettia, nopeuttaa valmistusta ja vahvistaa kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Käsityötä Puolassa, kehitysyksikkö Turkissa
Mutta on Stalatube investoinut myös ulkomaille. Puolassa oleva tehdas tekee käsityötä vaativia yksittäiskappaleita, ja näin tuotanto on lähellä Keski-Euroopan asiakkaita. Tutkimus- ja kehitysyksikkö toimii Turkissa lähellä suuria bussivalmistajia.
”Siellä asiakkaat pääsevät kertomaan, mitä tarvitsevat. Ei voi olla niin, että me keksimme kivoja hilavitkuttimia ja menemme sitten näyttämään niitä asiakkaalle ja kysymme, keksisikö tämä niille käyttöä.”
Nummi näkee, että asiakaslähtöisyys on tärkeää suomalaiselle teknologiateollisuudelle laajemminkin ja kansainvälistymiseen pitäisi varautua jo varhaisessa vaiheessa suunnittelupöydältä lähtien.
”Suurin este kansainvälistymiselle ja kasvulle on usein rohkeuden ja itseluottamuksen puute. Vaatimattomuus vaikeuttaa myyntiä etenkin Yhdysvalloissa, jossa tuotteen vahvuudet pitää tuoda näkyvästi esiin – mennä rinta rottingilla.”
Kasvuvaiheen rahoitus pitäisi turvata
Nummen mukaan Suomessa löytyy jo tukea startup-yritysten käynnistämiseen, mutta kasvuvaiheeseen on vaikea löytää rahoitusta ja EU-sääntelyn vaatima raportointi kuormittaa yrityksiä. Yhdysvalloissa innovaatioista pystytään rakentamaan nopeammin maailmanlaajuista liiketoimintaa.
Kasvu ja investoinnit tarvitsevat myös ennakoitavaa politiikkaa. Nummi kaipaa päätöksentekoon linjakkuutta.
”Nyt rönsyillään kovasti joka suuntaan. Kuka milloinkin on vallassa, vetää omaan suuntaansa, ja toiset keskittyvät kampittamiseen. Siitä syntyy pelkoja, että asiat muuttuvat huonompaan suuntaan. Yhteisten asioiden hoitaminen edellyttää myös toisten näkemysten kunnioittamista ja sitä, että joissakin asioissa tyydytään kompromisseihin. Mutta peruslinjana: Suomessa on hyvä yrittää.”
Jukka Nummen 4 toivetta seuraavalle hallitukselle uudistuvan ja kestävän kasvun vauhdittamiseksi
- Perintö- ja lahjavero myyntivoittoveroksi. Veroa pitäisi maksaa vasta, kun perittyä tai lahjaksi saatua omaisuutta myydään.
- Yhteisövero 15 prosenttiin. Tämä herättäisi kansainvälistä huomiota ja houkuttelisi yrityksiä investoimaan Suomeen.
- Alempi yhteisövero itärajan kuntiin. Itärajan nykyisille ja uusille yrityksille pitäisi harkita alempaa yhteisöveroa, jotta alue säilyisi elinvoimaisena. Tämä olisi koko EU:n etu.
- Vuosilomat pääsääntöisesti viiteen viikkoon. Vuosilomat pitäisi rajata viiteen viikkoon useimmilla aloilla. Työajan lisääntyminen mahdollistaisi julkisen sektorin henkilöstömäärän vähentämisen viidellä prosentilla. Rajaus ei koskisi opettajia ja joitakin muita erityisaloja.
Teksti: Mikko Viljanen
Kuvat: Liisa Takala
Investoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.