Lausunto yritysten digitalouden edistämisestä hallituskaudella 2027–2031
Teknologiateollisuus on vastannut selvityshenkilö Antti Neimalan kyselyyn yritysten digitalouden edistämisestä hallituskaudella 2027–2031. Vastausten ydinviesti on, että reaaliaikatalouden kehitystyö tarvitsee seuraavalla hallituskaudella yhden poliittisen omistajan ja valtiontalouden kehyksiin sidotun monivuotisen kehitysrahoituksen yhteisen pehmeän infrastruktuurin rakentamiseen. Edellinen hallituskausi antoi RRF-hankkeelle resurssin ilman riittävää kohdennusta, nykyinen kausi on edennyt sääntelyvetoisesti ilman kehitysrahaa. Kumpikaan ei ole tuottanut laajaa käyttöönottoa markkinoilla. Teknologiateollisuus esittää, että Yrityksen digitalous -toiminta siirretään perustettavan teknologia- ja digiministeriön ohjaukseen, ohjelma rajataan liiketoimintatositteisiin ja raportointikanaviin ja se vaiheistetaan julkisesta sektorista yritysten väliseen kauppaan ja kuluttajakauppaan mitattavin tavoittein.
Sääntelyä tarvitaan kehitystyön rinnalle, mutta oikeasuhtaisena ja julkisen sektorin veturiroolin varaan rakennettuna. Teknologiateollisuus kannattaa EN 16931 -standardin mukaisen verkkolaskun säätämistä velvoittavaksi riittävällä siirtymäajalla ja pien- ja mikroyrityspoikkeuksin sekä Peppol-tilausprosessin velvoittamista julkisille hankintayksiköille. Sen sijaan se torjuu velvoittavan keskitetyn veroraportoinnin ilman verolainsäädännön yksinkertaistamista, ViDA-direktiivin ylittävät kansalliset laajennukset ja rakenteisen kuittidatan yleisvelvoitteen.
Agenttinen tekoäly tekee rakenteisesta taloustiedosta aiempaa arvokkaampaa ja kytkee reaaliaikatalouden koko julkisen hallinnon tekoälysiirtymään. Tämä on nähtävä Yrityksen digitalous -toiminnan uutena kiintopisteenä, ja viranomaisten rajapinnat on suunniteltava tekoälyn ensisijaisuuden periaatteella.
Lisätietoja:
Mikkilä Joonas
Johtava asiantuntija, digitalisaatio – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ry
Digitalisaatio ja datatalous
Digitalisaatio ja data ovat keskeisiä tekijöitä talouskasvussa, kilpailukyvyssä ja julkisten palveluiden uudistamisessa. Suomen ja Euroopan on luotava parhaat mahdolliset puitteet datan ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiselle kaikilla sektoreilla.
- Vauhditetaan teollisuuden digitalisaatiota. Kehitetään datan hyödyntämistä, datan jakamisen mahdollisuuksia ja teollisen datan ratkaisuja sekä varmistetaan, että yritykset hyödyntävät EU-sääntelyn avaamat mahdollisuudet.
- Edistetään tekoälyn kehitystä ja käyttöönottoa. Panostetaan tekoälyinnovaatioihin, laajennetaan käyttöönottoa eri sektoreilla ja puretaan sääntelyn esteitä erityisesti julkishallinnossa.
- Uudistetaan julkinen sektori digiaikaan. Parannetaan ICT-hankintoja, vahvistetaan datan jakamisen edellytyksiä ja kehitetään julkisia digipalveluja sekä teknologista osaamista pitkäjänteisesti.
- Panostetaan Suomen digiteknologisten vahvuuksien kasvuun. Esim. puolijohteiden, kyberturvallisuuden ja kvanttiteknologian kasvua vahvistettava panostamalla T&K-toimintaan, osaamiseen ja EU-tason toimintaympäristön tukeen.