Selvitys: Teknologia- ja digiministeriö voisi käynnistyä jo vuoden 2028 alussa – oikeudellisia esteitä ei ole
Teknologiateollisuuden tilaaman selvityksen mukaan teknologia- ja digiministeriön perustamiselle ei ole oikeudellisia esteitä. Uusi ministeriö voidaan muodostaa pääosin nykyisiä tehtäviä ja resursseja kokoamalla, ja tarvittavat lakimuutokset ovat laajuudeltaan maltillisia. Ministeriö voisi aloittaa toimintansa jo vuoden 2028 alussa, mikäli poliittista tahtoa löytyy.
Teknologia vaikuttaa yhä suoremmin siihen, miten taloutemme kasvaa ja turvallisuutemme vahvistuu. Tällä hetkellä teknologia-asioiden valmistelu ja poliittinen ohjaus jakaantuvat kuitenkin usean eri ministeriön vastuulle.
Teknologiateollisuus esittää, että Suomeen perustetaan teknologia- ja digiministeriö, jota johtaa teknologia- ja digiministeri.
– Emme esitä lisää hallintoa vaan nykyisen hallinnon kokoamista vaikuttavammaksi ja tehokkaammaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on, että teknologiaa koskevat päätökset tukevat toisiaan ja Suomella on selkeä suunta, sanoo Teknologiateollisuuden teknologiajohtaja Sanna Malinen.
Tänään julkaistun oikeudellisen selvityksen mukaan teknologia- ja digiministeriön perustaminen edellyttäisi alle 30 lain ja asetuksen muuttamista. Ministeriön perustaminen ei edellytä perustuslain muuttamista. Tarvittavat muutokset koskevat pääosin ministeriöiden tehtävien ja ohjausvastuiden siirtämistä, ja ne voidaan koota yhteen hallituksen esitykseen.
Selvityksen toteutti Teknologiateollisuuden toimeksiannosta Geradin Partners, ja työtä johti entinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti.
– Hyvin organisoituna lainvalmistelu kestäisi viitisen kuukautta, ja uusi ministeriö voisi aloittaa jo vuoden 2028 alussa, Pöysti sanoo.
Ministeriö koottaisiin nykyisistä resursseista
Selvityksessä tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa teknologiapolitiikan johtamisen vahvistamiseksi: uuden ministeriön perustamista, tehtävien kokoamista työ- ja elinkeinoministeriöön sekä kevyempää verkostomallia, jossa teknologia- ja digiministeri johtaisi eri ministeriöissä hoidettavia asioita valtioneuvoston kansliaan sijoitettuna.
Teknologiateollisuus pitää ensisijaisena vaihtoehtona uuden ministeriön perustamista. Sen tehtävät ja henkilöstö koottaisiin pääosin liikenne- ja viestintäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä valtiovarainministeriöstä. Ministeriön ohjaukseen siirtyisi useita teknologian, digitalisaation ja tutkimuksen kannalta keskeisiä virastoja ja valtionyhtiöitä.
Selvitykseen mukaan uuden ministeriön toimintamenot olisivat noin 21 miljoonaa euroa vuodessa, ja ne katettaisiin nykyisistä ministeriöistä siirtyvillä määrärahoilla. Perustaminen aiheuttaisi kuitenkin myös kertaluonteisia kustannuksia.
Ministeriön hallinnonalan määrärahat olisivat noin 970 miljoonaa euroa, josta varsinaisesti ohjattava osuus olisi noin 376 miljoonaa. Ministeriölle koottaisiin myös valtionhallinnon digihankkeiden yhteiskehitysbudjetti, jolle hallitusohjelmassa olisi osoitettava selkeä rahoitusvaraus.
Ratkaisevaa on seuraavan hallituksen poliittinen tahto
Jotta uusi ministeriö voisi aloittaa vuoden 2028 alussa, sen perustamisesta tulee sopia riittävän yksityiskohtaisesti kevään 2027 hallitusneuvotteluissa. Lain sekä muiden hallinnollisten järjestelyiden valmistelu olisi käynnistettävä heti hallitusohjelman valmistuttua.
Selvityksen mukaan teknologia- ja digiministerin vaikuttamismahdollisuudet on varmistettava säätämällä hänelle paikka talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja selkeällä roolilla EU:n kilpailukykyneuvostossa.
– Teknologiapolitiikan johtamista ei rakenneta vain seuraavaa neljää vuotta varten vaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Suomella on kaikki edellytykset nousta Euroopan johtavaksi teknologiaan perustuvan liiketoiminnan maaksi, mutta se edellyttää myös valtiolta vahvaa ja pitkäjänteistä johtamista, Malinen painottaa.
Lisätietoja
Malinen Sanna
Johtaja, teknologiajohtaja, Uudet teknologiat ja osaaminen Teknologiateollisuus ry
Mikkilä Joonas
Johtava asiantuntija, digitalisaatio – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ryDigitalisaatio ja datatalous
Digitalisaatio ja data ovat keskeisiä tekijöitä talouskasvussa, kilpailukyvyssä ja julkisten palveluiden uudistamisessa. Suomen ja Euroopan on luotava parhaat mahdolliset puitteet datan ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiselle kaikilla sektoreilla.
- Vauhditetaan teollisuuden digitalisaatiota. Kehitetään datan hyödyntämistä, datan jakamisen mahdollisuuksia ja teollisen datan ratkaisuja sekä varmistetaan, että yritykset hyödyntävät EU-sääntelyn avaamat mahdollisuudet.
- Edistetään tekoälyn kehitystä ja käyttöönottoa. Panostetaan tekoälyinnovaatioihin, laajennetaan käyttöönottoa eri sektoreilla ja puretaan sääntelyn esteitä erityisesti julkishallinnossa.
- Uudistetaan julkinen sektori digiaikaan. Parannetaan ICT-hankintoja, vahvistetaan datan jakamisen edellytyksiä ja kehitetään julkisia digipalveluja sekä teknologista osaamista pitkäjänteisesti.
- Panostetaan Suomen digiteknologisten vahvuuksien kasvuun. Esim. puolijohteiden, kyberturvallisuuden ja kvanttiteknologian kasvua vahvistettava panostamalla T&K-toimintaan, osaamiseen ja EU-tason toimintaympäristön tukeen.