Suunnittelijoilta vaaditaan yhä monipuolisempia taitoja – tekoäly korostaa perusosaamisen merkitystä
Teknologiateollisuuden uuden osaamispulssin mukaan suunnittelijoilta vaaditaan kykyä yhdistää eri teknologioita ja osaamisalueita toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tekoäly muuttaa suunnittelutyötä, mutta samalla korostuu ihmisen vastuu ratkaisujen oikeellisuudesta.
Teknologiateollisuuden uusi suunnitteluosaamisen osaamispulssi tarkastelee alan osaamistarpeita suomalaisten ja kansainvälisten työpaikkailmoitusten sekä Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n osaamistarveselvityksen pohjalta.
Pulssin mukaan suunnittelijan osaamisen ytimen muodostavat edelleen vahvat matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniset perustaidot. Niiden rinnalle tarvitaan entistä enemmän ohjelmoinnin, datan hyödyntämisen, järjestelmäsuunnittelun ja kestävyyden osaamista. Samalla suunnittelijoilta edellytetään entistä parempaa kokonaisuuksien hallintaa ja ymmärrystä siitä, miten eri ratkaisut vaikuttavat toisiinsa.
Myös viestintä- ja yhteistyötaidot korostuvat, sillä suunnittelija työskentelee usein asiakkaiden, eri alojen asiantuntijoiden ja tuotannon rajapinnoissa.
Tekoäly muuttaa suunnittelijan työtä – vastuu säilyy ihmisellä
Osaamispulssin mukaan tekoäly on nopeasti vahvistuva osa suunnittelutyötä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi vaatimusten jäsentämisessä, dokumentoinnissa, simuloinnissa ja erilaisten suunnitteluratkaisujen vertailussa.
– Tekoäly tulee osaksi myös suunnittelutyötä, mutta se näyttäisi pikemminkin korostavan vahvan perusosaamisen merkitystä. Suunnittelijan on pystyttävä varmistumaan tekoälyn tekemän työn oikeellisuudesta, jotta hän voi kantaa vastuun lopputuloksesta, sanoo Teknologiateollisuuden koulutuspolitiikan päällikkö Touko Apajalahti.
Koulutuksessa tekoälyn käyttöä tulisi harjoitella osana käytännön suunnittelutehtäviä niin, että opiskelijat oppivat myös tunnistamaan työkalujen virheitä ja rajoituksia.
Suunnittelijan rooli painottuu yhä enemmän ratkaisujen arviointiin, tiedon soveltamiseen ja laadun varmistamiseen.
Minna Lappalainen, Granlund
Rakennus- ja kiinteistöalan suunnittelu- ja konsultointiyritys Granlund työllistää Suomessa noin 1 200 suunnittelijaa. Kysymyksiin osaamistarpeista vastasi HR-johtaja Minna Lappalainen.
Miten suunnittelutyö ja suunnittelijoilta vaadittava osaaminen ovat muuttuneet viime vuosina?
– Suunnittelutyössä näkyy kustannustietoisuus ja -tehokkuus sekä erilaiset hankkeiden toteutustavat, joissa hankkeen vaiheet limittyvät ja kokonaisaikataulu voi tiivistyä merkittävästikin. Jotta kokonaisuus saadaan toimimaan, suunnittelijoilta vaaditaan soveltamiskykyä ja vahvaa ymmärrystä eri osa-alueiden riippuvuussuhteista.
– Lisäksi suunnittelijan taidoissa näkyy dataosaaminen sekä kyky toimia osana monialaisia projektitiimejä. Myös vastuullisuus- ja elinkaariajattelu kuuluvat osaksi suunnittelijan työtä.
Miten suunnittelijoiden koulutusta pitäisi kehittää, jotta valmistuvien osaaminen vastaisi paremmin yrityksen tarpeita?
– Suunnittelijoiden koulutuksessa tarvitaan jatkossakin vahva tekninen perusta – teoriaa ei opiskella enää työelämässä, mutta käytännön kyllä oppii. Lisäksi vuorovaikutustaidot, ymmärrys projektimuotoisesta työskentelystä sekä kyky soveltaa tietoa ja oppia uutta ovat oleellisia tulevaisuuden osaamisen näkökulmasta.
Millaisia osaajia teidän on tällä hetkellä vaikeinta löytää?
– Vaikeimmin löydettävissä ovat kokeneet tekniset erityisosaajat, esimerkiksi talonrakennuksen sähkösuunnittelijat ja teollisuuden sähkösuunnittelijat.
– Tyypillisimmin kyse ei kuitenkaan ole pelkästään yksittäisen teknisen osa-alueen syväosaamisesta, vaan kyvystä yhdistää eri osaamisalueita ja ymmärtää kokonaisuuksia.
Miten tekoäly ja muut digitaaliset työkalut näkyvät suunnittelijoiden arjessa?
– Tekoäly ja digitaaliset työkalut ovat enenevissä määrin osa erilaista projektityötä. Tekoäly voi esimerkiksi hoitaa osan tiedonhausta, koostamisesta ja ensimmäisen suunnittelu- tai dokumenttiluonnoksen tuottamisesta. Näin suunnittelijan rooli painottuu yhä enemmän ratkaisujen arviointiin, tiedon soveltamiseen ja laadun varmistamiseen.
Kestävyys ja energiamurros lisäävät suunnittelutyön osaamisvaatimuksia
Kestävyys on noussut keskeiseksi osaksi suunnittelutyötä. Se näkyy esimerkiksi materiaalivalinnoissa, energiatehokkuudessa, tuotteiden elinkaaren arvioinnissa sekä korjattavuuden ja kierrätettävyyden huomioimisessa. Suunnittelu- ja konsultointialalla osaamistarpeita muuttavat myös energiamurros, infrastruktuurin uudistuminen ja sääntelyn kehitys. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnin ja lupaprosessien osaajista on pulaa.
Teknisten ja kestävyyteen liittyvien taitojen rinnalla korostuvat kansainvälisessä toimintaympäristössä tarvittavat valmiudet. SKOL ry:n asiantuntija Anastasia Buhanist korostaa, että koulutuksen tulisi valmistaa opiskelijoita entistä paremmin kansainvälisiin hankkeisiin.
– Samalla Suomessa työskentelevien kansainvälisten osaajien suomen kielen taitoa on vahvistettava, sillä kotimaisen kielen osaaminen on usein edellytyksenä julkisissa hankkeissa, Buhanist sanoo.
Suunnitteluosaamisen osaamispulssi 2026: Keskeiset osaamisalueet
- Tekninen suunnitteluperusta ja dokumentointi
- Digitaalisten tuotteiden järjestelmäarkkitehtuuri ja vaatimustenhallinta
- Teolliset, sähköiset ja kyberfyysiset järjestelmät
- Digitaalinen ja laskennallinen suunnittelu
- Kestävä ja elinkaariperustainen suunnittelu
- Tekoäly suunnittelun välineenä ja järjestelmän osana
- Vuorovaikutus, projektiosaaminen ja asiakasarvo
Osaamispulssi perustuu vuoden 2025 suomalaisiin ja kansainvälisiin työpaikkailmoituksiin sekä SKOL ry:n vuoden 2024 osaamistarveselvitykseen.
Suunnittelu- ja konsultointiala Suomessa
- Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset tarjoavat teknistä suunnittelua, asiantuntijapalveluita ja konsultointia muun muassa teollisuuden, rakentamisen, infrastruktuurin ja energia-alan tarpeisiin.
- Alan yrityksissä työskenteli Suomessa vuonna 2025 keskimäärin 52 400 henkilöä. Henkilöstömäärä väheni kaksi prosenttia edellisvuodesta.
- Suunnittelu- ja konsultointiala on yksi Teknologiateollisuuden viidestä päätoimialasta.
- SKOL Barometri 2026: Suunnittelu- ja konsultointialan tilaukset kääntyivät kasvuun
Kuva: Liisa Takala
Lisätietoja
Apajalahti Touko
Päällikkö, koulutuspolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ry
Osaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.