Harmaantuvan Euroopan on keksittävä itsensä uudelleen
Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala, jonka tavaraviennistä 54 prosenttia suuntautuu Euroopan sisämarkkinoille. EU-vaaleissa onkin kyse myös tärkeimmän vientimarkkinamme tulevaisuudesta ja suomalaisista työpaikoista.
Järjestimme Brysselissä helmikuun puolivälissä vaalitilaisuuden, jonka avauspuheenvuorossa Suomen ensimmäinen komissaari Erkki Liikanen nosti EU:n haasteiksi osaajien saatavuuden, väestön harmaantumisen ja taantuvan sisäisen kilpailun. Lupaavina tekijöinä hän piti osaajien monimuotoistumista ja vihreän siirtymän tarjoamia mahdollisuuksia.
Liikasen mukaan EU:n on nyt onnistuttava kahdessa asiassa: energiamarkkinoiden uudistamisessa ja korkeaan teknologiaan pohjautuvassa vihreässä siirtymässä.
Toisen hyvän kuvauksen EU:n tulevaisuuden haasteista on antanut EU:n kilpailukykyä selvittävä Mario Draghi: Euroopan menestys on takavuosina perustunut kolmelle pilarille – halpaan venäläiseen energiaan, kannattavaan vientiin Kiinaan ja sotilaalliseen suojeluun USA:sta. Nämä pilarit ovat jo tulleet tai ovat tulossa tiensä päähän.
EU-vaaleissa valitaan päättäjiä, joiden tehtävänä on rakentaa uudenlaista Eurooppaa, joka menestyy näiden haasteiden keskellä. Tulevan viisivuotiskauden aikana Euroopan on panostettava paitsi kilpailukykyyn, myös turvallisuuteen.
Maailman kolmen johtavan talousmahdin kilpailussa Euroopalla on hyvän elämän valttikortit kädessään. Tämän aseman säilyttämiseksi Euroopan on pystyttävä pitämään kiinni kunnianhimostaan ja samalla keksittävä uusia ohjauskeinoja. Kilpailukyky ei synny raskaasta sääntelystä tai kilpailun rajoittamisesta.
Eurooppalaisten menestystarinoiden resepti on perustunut komission yhteistyöhön teollisuuden kanssa, harkittuun ja hyvin kohdistettuun sääntelyyn, avoimiin standardeihin ja kykyyn tuottaa yhdessä ratkaisuja, jotka muu maailma haluaa omaksua.
Eurooppa on toiminut globaalina pioneerina vihreässä siirtymässä, ja nyt siirtymä on pystyttävä kääntämään toimivaksi taloudelliseksi agendaksi. Tässä on hyödynnettävä sellaisia ohjauskeinoja, jotka kannustavat innovoimaan ja investoimaan.
Puhtaita investointeja täytyy kirittää myös julkisella rahalla. Suomalaisten yritysten etu on se, että kiritys tapahtuu ennemmin eurooppalaisilla ratkaisuilla kuin kansallisilla valtiontuilla.
Brysselin vaalitilaisuudessamme esillä olleet yritykset nostivat ratkaisuiksi Euroopalle kolme i:tä: innovaatiot, investoinnit ja (sujuvan) implementoinnin sekä yhden o:n eli osaajat.
Yritykset osuvat hyvin Euroopan haasteeseen: tarvitsemme ennätyksellisen määrän investointeja puhtaisiin teknologioihin ja energiaan, jotka perustuvat eurooppalaisille innovaatioille sekä osaavia tekijöitä tämän toteuttamiseen. Nämä ovat erinomaiset ohjenuorat tulevalle komissiolle.
