Mikrosirut ovat Suomen kestävän kasvun kiihdyttimiä
Viime aikojen talousuutiset ovat olleet mollivoittoisia. Vastikään julkaistu Chips from the North -strategia osoittaa kuitenkin Suomelle harvinaislaatuisen kasvun paikan: täällä toimivien puolijohdealan yritysten arvioidaan kolminkertaistavan liikevaihtonsa 5–6 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Mikäli tämä toteutuu, nousee alan työntekijöiden määrä 7 000:sta 20 000 henkilöön.
Kasvua kiihdyttää kaksi asiaa: globaalin markkinan imu ja kilpailukykyisten suomalaisyritysten sijoittuminen erityisen voimakkaan kysynnän segmentteihin, kuten autoteollisuuteen ja teollisuuden automaatioon. Maailmanlaajuisen puolijohdemarkkinan ennakoidaan lähes kaksinkertaistuvan noin biljoonaan euroon vuosikymmenen loppuun mennessä.
”Mikrosirut ovat välttämättömiä myös vihreässä siirtymässä.”
Globaalin markkinakehityksen perimmäinen ajuri on digitalisaatiossa, joka nojaa puolijohdeteknologioihin. Puolijohderatkaisuja on kulutuselektroniikassa, liikennevälineissä, tietoverkoissa, teollisuuden koneissa ja laitteissa, tuulivoimaloissa ja lukemattomissa muissa digitaalisia ominaisuuksia sisältävissä tuotteissa. .
Erikoistuneita siruja tarvitaan myös generatiivisten tekoälymallien kehityksessä ja käytössä, mikä selittää grafiikkapiirijätti Nvidian ilmiömäistä pörssiliitoa. Mikrosirut ovat välttämättömiä myös vihreässä siirtymässä, koska niille perustuvat ratkaisut edistävät energia- ja resurssitehokkuutta sekä mahdollistavat sähköistymisen.
Puolijohteet ovat strategisen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden ydintä
Pandemia ja maailmanpolitiikan jännitteet ovat tuoneet esiin puolijohteiden globaalien arvoverkkojen haavoittuvaisuuden. Yhdelläkään maalla, alueella tai yhtiöllä ei ole hallussaan tuotannon jokaista vaihetta, vaan mikrosiruja valmistetaan monimutkaisissa, pitkälle optimoiduissa ja ympäri maailmaa hajautuneissa arvoketjuissa.
”Myös Euroopan unioni on luokitellut edistyneet puolijohteet kriittiseksi teknologiaksi.”
Valtiot maailmanlaajuisesti ovat havahtuneet näihin riskeihin. Varsinkin Yhdysvallat ja Kiina näkevät puolijohdeteknologiat yhä merkityksellisempinä kansalliselle menestykselle ja turvallisuudelle ja ovat siksi valmiita tukemaan tuntuvasti omaa siruteollisuuttaan. Tätä vasten ei ole yllättävää, että myös Euroopan unioni on osana taloudellisen turvallisuuden strategiaansa luokitellut edistyneet puolijohteet kriittiseksi teknologiaksi.
Puolijohteet ovat tulleet rytinällä Euroopan strategisen autonomian ja kilpailukyvyn ytimeen. Muutos kiteytyy koronapandemian kirvoittamana valmistellussa EU:n sirusäädöksessä, joka pyrkii edistämään puolijohteiden innovointi- ja tuotantokapasiteettia Euroopassa. Sen tavoitteena on nostaa EU:n puolijohteiden maailmanlaajuinen markkinaosuus 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä merkitsisi nykyisen osuuden kaksinkertaistamista ja maailman puolijohdemarkkinoiden kasvun takia nykyisten tuotantomäärien nelinkertaistamista.
”Suomi pystyy tarjoamaan kokoaan suuremman panoksen Euroopan siruteollisuuden uudistamiseen.”
EU:n tavoite on kunnianhimoinen, joidenkin mielestä jopa epärealistinen. Varmaa kuitenkin on, että nykytilanne ei ole eurooppalaisittain kestävä. Eurooppa on vuosituhanteen vaihteen jälkeen menettänyt asemiaan siruvalmistuksessa ja vastaavasti kasvattanut riippuvuuttaan kolmansien maiden valmistajista.
Yhtä varmaa on, että Suomi pystyy tarjoamaan kokoaan suuremman panoksen Euroopan siruteollisuuden uudistamiseen ja taloudellisen turvallisuuden pönkittämiseen. Samalla olemme erinomaisissa asemissa hyötyäksemme alalle suuntautuvista yksityisistä ja julkisista panostuksista.
Mahdollisuus, jota ei voi jättää käyttämättä
Mikä Suomen sirualasta sitten tekee kokoaan suuremman? Tuore toimialastrategia paikantaa kuusi erityistä kasvumahdollisuutta, joiden kaikkien taustalla on pitkäjänteistä tutkimusta ja koulutusta sekä näistä kumpuavaa maailmanluokan yritystoimintaa. Nämä ovat sirusuunnittelu, mikroelektromekaaniset järjestelmät ja anturi-innovaatiot, fotoniikka, kvanttiteknologiat, kehittyneet puolijohdemateriaalit ja kestävät prosessiteknologiat.
”Toimenpiteistä päävastuun kantavat yritykset, mutta myös valtiolla ja korkeakouluilla on tärkeä rooli kasvun vaalimisessa.”
Mahdollisuuksien realisoiminen edellyttää määrätietoisia toimia, jotka vastaavat osaamis- ja pääomaintensiivisyydestään tunnetun alan tarpeisiin. Strategia kannustaakin panostamaan T&K-toiminnan vahvistamiseen, osaajien määrän ja osaamisen laadun kasvattamiseen sekä tutkimus- ja suunnittelukeskusten ja siruvalmistuksen investointien houkuttelemiseen. Toimenpiteistä päävastuun kantavat yritykset, mutta myös valtiolla ja korkeakouluilla on tärkeä rooli kasvun vaalimisessa.
Jotta strategian toimeenpano onnistuu, on alan ja sidosryhmien yhteispelin tiivistyttävä entisestään. Tämä koskee erityisesti EU-vaikuttamista ja yhä vaikeammin ennakoitavan toimintaympäristön seurantaa. Tähän Teknologiateollisuus ry:n puolijohdetoimialaryhmä tarjoaa yhden oivan foorumin.
Puolijohdesektorissamme yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla korkea arvonlisä, merkittävä kasvupotentiaali, tuntuvat positiiviset kerrannaisvaikutukset laajempaan talouteen sekä vahva yhteys EU:n teknologia- ja teollisuuspolitiikkaan. Kun tällaiset kortit on kerrankin Suomelle jaettu, on ne pelattava taitavasti.
