Vaalipaneeli: Teknologiaministerille kyllä, TKI-panostuksia enemmän kaupallistamiseen ja loppu pomppivalle politiikalle
Suomen mahdollisuuksia pärjätä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa parantavat osaamistason nostaminen ja TKI-panostusten kohdentaminen aiempaa enemmän kaupallistamiseen, arvelivat Teknologiateollisuuden vaalipaneelissa kansanedustajat Vilhelm Junnila (ps), Tytti Tuppurainen (sd), Mika Lintilä (kesk) ja Sari Multala (kok).
Teknologiapolitiikan johtamisen muutos sai kannatusta myös Teknologiateollisuuden syysseminaarissa järjestetyssä vaalipaneelissa. Paneelissa käsiteltiin Teknologiateollisuuden viittä ratkaisuehdotusta kasvun vauhdittamiseksi. Kokonaista uutta ministeriötä kaikki mukana olleet kansanedustajat eivät perustaisi, mutta teknologia- ja digiministerin pestistä uskotaan olevan hyötyä.
Suomen maine investointiympäristönä on kiinni ennustettavuudesta, ja sen suhteen opposition edustajat eivät päästäneet hallituspuolueiden edustajia helpolla. Panelistit olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Suomi tarvitsee runsaasti lisää kansainvälisiä teollisia investointeja ja että niiden hankkimiseksi on kyllä keinoja.
Valtiot tukevat yhä aktiivisemmin omia yrityksiään ja strategisesti tärkeitä teknologioita. Millainen rooli valtiolla pitäisi perussuomalaisten mielestä olla teknologiakilpailussa?
Vilhelm Junnila: Käytännössä Suomen kilpailukyky heikkenee aina, kun lähdemme kilpailemaan siitä, kuka maksaa eniten. Mutta tietyillä toimialoilla Suomessakin voisi olla täsmätoimia. Niitä varten tarvitaan yksityiskohtaisempaa räätälöintiä.

SDP korostaa aktiivista teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa ja teknologian roolia sen osana. Mikä olisi ensimmäinen konkreettinen teknologiapoliittinen valinta, jonka SDP tekisi seuraavassa hallituksessa?
Tytti Tuppurainen: Tavoittelemme osaamisen vahvistamista tekoälyssä, kvantissa, siruissa, 6G:ssä ja niin edelleen. Mutta erityisesti haluamme saada huippututkimuksesta enemmän innovaatioita, eli tarttuisimme siihen ensimmäiseksi.
Teknologiateollisuus esittää, että Suomeen perustetaan teknologia- ja digiministeriö. Nyt seuraa äänestys, kyllä vai ei. Pitäisikö Suomella olla teknologia- ja digiministeri?
Sari Multala: Ministeri mielestäni kyllä, mutta on ihan toinen asia lähteä tekemään kokonaista uutta ministeriötä. Ministeriöiden johtamisella voitaisiin varmasti johtaa teknologiapolitiikkaa paremmin.
Tytti Tuppurainen: Kyllä ministerille, mutta tämä ei ole meille mikään ehdoton vaalitavoite.
Vilhelm Junnila: Hallinnolliset uudistukset ovat haastavia rasteja ja edellyttävät sitoutumista kaikilta puolueilta, eli välttämättä ei riitä hallituksen yhtenäisyys.
Mika Lintilä: Suomi tarvitsee teknologiaministeriön, koska asiat ovat tällä hetkellä kolmessa ministeriössä. Sanotaan, että se on vaikeaa. No totta kai se on, muutenhan se olisi jo tehty. Mutta jos se meinataan joskus tehdä, liikkeelle pitää lähteä nyt. Maailma muuttuu niin lujaa, että jos emme tee tällaista periaatteessa pohjamutiin menevää uudistusta teknologian suhteen, jäämme lähtötelineisiin.

Teknologiateollisuus tarvitsee seuraavien kymmenen vuoden aikana 140 000 osaajaa, joista 74 prosentilla pitäisi olla korkeakoulutusta. Mitä konkreettisia uudistuksia kokoomus tekisi, jotta Suomen koulutustaso saataisiin nousuun?
Sari Multala: Tältä hallitukselta on tulossa yhden opintopaikan sääntö, joka pyrkii nimenomaan siihen, että jokainen saisi vähintään sen ensimmäisen korkeakoulututkinnon. Mutta seuraavaksi meidän on lisättävä ammattikoulusta valmistuneiden määrää ammattikorkeakouluissa, eli sitä kaistaa pitää leventää ja mahdollisti luoda polkuopintoja. Kokoomus ajattelee, että tarvitsemme kaikki nuoret mukaan osaamistason nostamiseen, ei pelkästään heitä, jotka menevät suoraan lukioon.
Aikuisten kouluttautumiseen pitäisi myös saada täydennys- ja lisäkoulutusta niin, että aina ei tarvitsisi suorittaa uutta korkeakoulututkintoa.
Mitä SDP olisi valmis tekemään osaamistason nostamiseksi?
Tytti Tuppurainen: Ensiksi tavoittelemme oppimistulosten saamista jälleen nousuun. Sitä varten meillä on ehdotuksia esimerkiksi luokkakokojen ja opettajien läsnäolon suhteen.
Toiseksi, tässä teknologisessa murroksessa on olennaista, että meillä olisi mahdollisuus kouluttautua myös sen ensimmäisen tutkinnon jälkeen ja työelämän aikana.
Yritykset tarvitsevat myös ammatillisesti koulutettua työvoimaa. Mitä sillä puolella pitäisi tehdä, että investoinneille saataisiin tekijät?
Mika Lintilä: Pahoin pelkään, ettei meidän koulutuspuoli eivätkä yrityksetkään vielä tiedä, miten nopeasti maailma muuttuu. Olen hyvin skeptinen sen suhteen, että koulutus pysyisi mukana.
Vilhelm Junnila: Tällä hetkellä meillä on suuri kohtaanto-ongelma erityisesti ammatillisella puolella. Juuri nyt olisi paljon tilaa räätälöidyille koulutusohjelmille, jotka tehtäisiin yhdessä yritysten kanssa. Esimerkiksi Turun telakalla on omaa koulutustoimintaa, ja he voisivat tehdä sitä vielä lisää.
Kaikkia 140 000:ta osaajaa ei voida kouluttaa tai saada Suomesta. Mikä on tärkein keino, jolla puolueenne helpottaisi kansainvälisten osaajien jäämistä Suomeen?
Tytti Tuppurainen: Tärkeintä on, että Suomessa on ilmapiiri, joka sallii tänne tulemisen ja jossa ei esiinny minkäänlaista rasismia ja vastakkainasettelua.
Mika Lintilä: Käsittelyaikojen lyhentäminen.
Vilhelm Junnila: Verokohtelua erityisasiantuntijoiden osalta tulee jatkaa. Lisäksi on saatava alin tuloraja järkevälle tasolle.
Sari Multala: Tärkein keino on ehdottomasti verokannusteet ja se, että parhaat pääsevät tekemään töitä parhaiden kanssa.

Mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä, jotta tutkimus- ja kehittämispanostukset johtaisivat nopeammin uusiksi tuotteiksi, kasvuyrityksiksi, investoinneiksi ja vienniksi?
Mika Lintilä: Kyllä ne seuraavankin hallituksen keinot ovat aika vähäiset, eli se on aika pitkälle yrityksistä lähtevää. Mutta sillan laboratoriosta tuotantolinjalle pitää olla kunnossa, ja hallitus voi toimia sillanrakentajana. Pikkuisen olen huolissani siitä, että alkuperäiseen neljän prosentin T&K-panostukseen ollaan tuomassa sisälle I eli innovaatiot. Se vähentää tutkimuksen ja kehityksen osuutta. Sen pitäisi olla T&K neljä plus I. Silloin oltaisiin hyvällä tiellä. Joka tapauksessa tulevan hallituksen pitäisi panostaa vientiponnisteluihin, jotta saisimme innovaatiot tuotantolinjalta maailmallekin.
Jatkoksi tähän Mikan puheenvuoroon: olisitteko valmiita muuttamaan T&K-rahoituslakia siten, että julkista rahaa voitaisiin suunnata nykyistä enemmän innovaatioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen?
Vilhelm Junnila: Tämä neljä prosenttia on palvelulupaus. Siihen ei kuitenkaan päästä, koska vastinrahoituksen suhteen on ongelmia. Siksi muuttaisin rahoituksen kriteereitä niin, että kaupallistaminen, brändääminen ja vaikkapa rakennusala voitaisiin ottaa siinä paremmin huomioon.
Tytti Tuppurainen: Eduskunnassa on parhaillaan hyväksyttävänä TKI-ryhmän suositus, että sitoumusta jatketaan ja esitykseni SDP:n eduskuntaryhmälle on, että hyväksymme sen. Se on huomattava menolisäys tilanteessa, jossa kaikesta pitää säästää. Lähden samantyyppisistä ajatuksista kuin Mika tuossa vieressä, eli enempi rahaa sinne kaupallistamiseen. Tässä valtio voisi olla tukemassa julkisilla hankinnoilla, jolloin yritykset saisivat referenssejä.
Sari Multala: Kannatan myös ajatusta panosten suuntaamisesta innovaatio- ja kaupallistamispuolelle. Mutta samaan aikaan sanon, että meillä Suomessa on tässä hieman kunnianhimon puutetta. Meillä voi olla paras tuote käsissämme, ja sitten ruotsalaiset myyvät sen toiseksi tai kolmanneksi parhaan tuotteen koko maailmalle. He ovat rohkeampia kertomaan, kuinka hyviä he ovat tai ainakin ovat olevinaan.

Kilpailu investoinneista on kovaa. Mikä on seuraavan hallituksen kaikkein tärkein tehtävä heti hallituskauden alussa, jotta Suomeen saadaan merkittävästi lisää teollisia investointeja?
Vilhelm Junnila: Ennustettavuus on tietysti kaikkein tärkeintä. Emme kaipaa politiikkaa, joka neljän vuoden välein tai tiheämmin muuttaa investointiympäristöä. Viittaan tässä nyt vaikka yhteisöveroratkaisuun. Lisäksi verohyvityksiä on erittäin tärkeä jatkaa ja rakentaa sellaisia malleja, että Suomeen on ylipäätään järkevä investoida.
Sari Multala: Samoin, ennustettavuus on erittäin tärkeää, mutta sen lisäksi on jatkettava luvituksen sujuvoittamista. Ulkomaisia investointeja rohkaisee myös suomalaisen yhteiskunnan luottamukseen perustuva näkemys siitä, että olemme olleet aika hyviä tässä poliittisessa vakaudessa. Toivottavasti ollaan jatkossakin.
Mika Lintilä: Olipa huikeat puheenvuorot hallituspuolueiden edustajilta ennustettavuudesta. Minulle soitettiin yhden tviitin jälkeen neljästä maasta ja kysyttiin, että mitä ihmettä Suomessa oikein tapahtuu, vaihdoitte suklaan kaivosveroon ja datakeskusveroon. Yksi 180 miljardin arvoinen ranskalainen yritys sanoi, että se vetää Suomen investointien päälle raksit.
Tytti Tuppurainen: Poliittisen järjestelmän vakaus ja johdonmukaisuus on aivan avainasia, samoin meidän markkinatalouden laatu. Suomesta ei saa tulla kaverikapitalismin maa, vaan meidän tulee pysyä avoimena dynaamisena markkinataloutena, jossa oikeusvaltio toimii.
Sari Multala: Ei sekään anna hyvää kuvaa, että jo nyt puhutaan siitä, mitä tämän hallituksen päätöksiä seuraavalla kaudella peruttaisiin. Tässäkin toivon sitä ennakoitavuutta, ketkä ikinä seuraavassa hallituksessa ovat.
Teksti: Harri Junttila / Kuvat: Liisa Takala
Investoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.