Teknologiateollisuuden heikko kysyntä ja tilauskertymä vaikeuttavat yhä talouskasvua
Tilauskantojen oheneminen Suomen merkittävimmällä vientialalla on jatkunut jo yli vuoden. Teknologiayritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä väheni alkuvuonna edelleen, mutta jo aiempaa vähemmän. Tilanne toimialalla tulee jatkumaan vaikeana, mutta siitä huolimatta yritykset ovat pyrkineet pitämään kiinni henkilöstöstään, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.
Teollisuustuotannon alamäki jatkuu niin Euroopassa kuin Suomessa. Tuoreet tiedot Suomen teknologiateollisuusyritysten tilauskertymästä ja kysynnän kehittymisestä ennakoivat edelleen vaikeita talousnäkymiä loppuvuodeksi. Kysyntätilanne jatkui alkuvuoden aikana heikkona ja tilausvirrat ovat olleet aiempaakin ohuempia. Toistaiseksi teollisuusyritykset ovat kuitenkin pitäneet kiinni henkilöstöstään.
– Yrityksissä on syöty tuotannon ylläpitämiseksi edelleen sisällä olevaa tilauskantaa nyt jo yli vuoden ajan. Yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä väheni edelleen alkuvuoden aikana, joten yritysten ja Suomen taloustilanne tulee jatkumaan hankalana, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Pelkästään tilauskehityksen perusteella arvioituna loppuvuosi näyttää yhtä ankealta kuin viime vuoden lopulla, mutta toisaalta yritysten odotukset tulevasta ovat kääntyneet hieman aiempaa paremmiksi.
– Yritysten hienoisesti parantuneet odotukset tulevasta ovat varmasti suurelta osin kytköksissä odotuksiin korkojen laskusta. Korkojen merkittävä laskeminen lähiaikoina on kuitenkin epätodennäköistä ja on epävarmaa, kuinka voimakkaasti ja kuinka nopeasti hieman alentuneet korot alkavat välittyä reaalitalouteen kysyntää piristäen.
Saatujen uusien tilausten arvo teknologiateollisuudessa oli tammi−maaliskuussa 15 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 22 prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Koko tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kaksi prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa ja 15 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan.
Suurimmalla toimialalla eli kone- ja metallituoteteollisuudessa uusien tilausten arvo oli tammi–maaliskuussa 10 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo putosi 17 prosenttia. Myös kone- ja metallituoteteollisuudessa tilauskertymä on laskenut yli vuoden ajan.
– Viime kuukaudet ovat sujuneet Suomen vientiteollisuudessa hyvin pitkälle odotusten mukaisesti. Syksyllä ennakoitu tuotannon kääntyminen laskuun on toteutunut, mutta vakava taantuma on yhä kyetty välttämään. Vaikeudet teollisuudessa tulevat jatkumaan ainakin alkusyksyyn saakka. Alkuvuosi on ollut haastavaa aikaa suomalaiselle teknologiateollisuudelle, eivätkä kevätkaudella koetut massiiviset lakot ole auttaneet asiaa, Rautaporras toteaa.
Koko teknologiateollisuudessa tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli huhtikuussa -10. Huhtikuun aikana kerätty tieto viestii siitä, että kokonaiskysyntätilanne markkinoilla on jatkunut heikkona koko kevään ajan. Vaikka saldoluku oli edelleen negatiivinen, oli joukossa kuitenkin aiempaa enemmän yrityksiä, jotka kertoivat tarjouspyyntöjen määrän olleen kasvussa.
Yritysten viesti osaajapulasta pysyy suhdanteista huolimatta
Vaikeuksista huolimatta teknologiateollisuuden yrityksissä on pyritty pitämään kiinni henkilöstöstä. Henkilöstömäärä Suomessa oli maaliskuun lopussa noin 333 000 eli vain 0,2 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Lomautettuna oli maaliskuun lopussa noin 17 000 henkilöä, kun heitä joulukuun lopussa oli 16 000.
– Suhdanteista huolimatta teollisuudella on valtava huoli osaajien riittävyydestä. Hallituksen lausunnoille lähtenyt esitys työttömiksi jäävien kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä nopeasta maasta poistamisesta on erittäin huolestuttava viesti vientiyritysten elintärkeille kv-osaajille. Heidän halunsa pysyä ja työskennellä Suomessa sekä uusien kv-osaajien houkuttelu on aivan olennaista vientiteollisuuden kilpailukyvylle, sanoo toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Teknologiateollisuus on sen sijaan tyytyväinen hallituksen kehysriihessään tekemään päätökseen yritysvetoisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten lisäämisestä sekä hallituksen esittämästä investointikannustimesta.
– Suurten investointien jälkikäteinen verotuki auttaa Suomea pärjäämään yllättäen heränneessä, globaalissa valtiontukikilpailussa. Tuki tulee kohdistaa investointeihin, joita ei muuten tehtäisi Suomeen tai jotka tuen ansiosta toteutuisivat merkittävästi aikaistettuina. Määräaikainen verokannustin houkuttelee suuria yrityksiä luomaan uusia vihreän siirtymän hankkeita Suomeen mahdollisimman nopeasti. Markkinoita niille kyllä riittää, Hirvola sanoo.
Lisätietoja:
Rautaporras Petteri
Johtaja, pääekonomisti – Talous ja kestävä kasvu Teknologiateollisuus ry
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.