Teknologiateollisuudelta Suomen 1. koko toimialan kiertotalousohjelma: 57 % jäsenyrityksistä näkee kiertotalouden joko mullistavana tai merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena
Teknologiateollisuus ry on julkaissut ensimmäisenä Suomessa koko toimialaa koskevan kiertotalousohjelman. Vuoteen 2035 ulottuvan ohjelman tavoitteina on auttaa yrityksiä luomaan kiertotaloudesta uudenlaista liiketoimintaa ja kasvua sekä kaksinkertaistaa materiaalitehokkuus ja kierrätysmateriaalien käyttö alan yrityksissä.
Kiertotalousohjelman tavoitteet painottavat luonnonvarojen kestävää käyttöä, vastuullista tuotantoa ja kiertotaloussuunnittelua sekä globaalin hiilikädenjäljen kasvattamista.
Ohjelma edistää osaltaan Suomen ja sen vientimaiden markkinavetoista siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Teknologiateollisuuden yritykset ovat avainasemassa globaaleiden kestävyyshaasteiden ratkaisijoina, koska toimiala edustaa yli puolta Suomen viennistä ja alalla on jo vahvoja näyttöjä kiertotalouteen perustuvasta liiketoiminnasta.
Suomen mittakaavassa kiertotaloudesta saatavan vuotuisen arvonlisän on arvioitu olevan 2–3 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, ja kiertotaloustoimilla voidaan kasvattaa bruttokansantuotetta 1–2 prosenttia. Euroopan tasolla arvonlisäpotentiaaliksi on samassa ajassa esitetty jopa 1 800 miljardia euroa.
Kiertotalousohjelmassa on todettu kiertotalousmahdollisuuksia kaikilla päätoimitaloilla, suunnittelusta ja konsultoinnista metallien jalostukseen.
– Yrityksemme voivat ottaa merkittävän roolin globaalissa kiertotaloussiirtymässä kehittämällä ja tarjoamalla kiertotaloutta mahdollistavia ratkaisuja ympäri maailmaa. Niillä on pitkäaikaista osaamista tuotteiden elinkaariajattelussa, toiminnan tehostamisessa, materiaalitehokkuudessa sekä palveluliiketoiminnassa. Toimialan kannattaa siis ehdottomasti hakea siivu markkinoilla olevista miljardeista, sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Pirita Lindell, joka toimi kiertotalousohjelman vetäjänä.
Kiertotaloussiirtymä voi tuoda Suomelle niin taloudellista, ekologista kuin sosiaalistakin hyötyä.
– Sen lisäksi, että kiertotalous on yrityksille iso kasvun mahdollistaja, se vahvistaa Suomen taloutta, työllisyyttä sekä ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Tällä hetkellä yli 90 prosenttia talouteen tulevista materiaaleista on neitseellisiä, ja kiertotalouden avulla voimme säästää huomattavasti luonnonvaroja, vähentää päästöjä ja pysäyttää luontokatoa, Lindell kertoo.
Yritykset uskovat kiertotalouden liiketoimintapotentiaaliin
Deloitten laatiman raportin mukaan lähes 40 prosentilla Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä on hyvät tai erinomaiset mahdollisuudet tehdä kiertotaloussiirtymä. Ohjelman kartoittamisessa kyselyyn vastanneista yrityksistä 57 prosenttia näkee kiertotalouden joko mullistavana tai merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena, ja 77 prosentilla kiertotalous on osa strategiaa tai tulossa osaksi strategiaa lähitulevaisuudessa.
Yritykset näkevät, että resurssitehokkuus ja kierrätys, tuotteen elinkaaren pidentäminen ja uusiutuvuus tarjoavat kiertotaloussiirtymässä yrityksille suurimman potentiaalin. Kyselyn mukaan valmiutta siirtyä kiertotalousliiketoimintaan nostaisi erityisesti kysynnän kehittyminen sekä parempi kiertotalousosaaminen ja ymmärrys kiertotalouden hyödyistä.
Siirtymä vaatii laajaa muutoshalua ja investointeja
Jotta kiertotalousohjelman tavoitteet onnistuvat, on tehtävä muutoksia sekä toimintaympäristössä, toimialatasolla että yksittäisissä yrityksissä.
Kiertotaloussiirtymän onnistumisen takeita ovat muun muassa:
- Riittävä yritysten, kansallinen ja EU:n rahoitus toimialan kestävän kehityksen mukaisten rakenteiden uudistamiseen ja yritystason muutokseen.
- Kiertotalousajattelun vahvistuminen: Menestyjäyritykset investoivat muutokseen jo huomattavasti aiemmin kuin valtaosa markkinoiden toimijoista.
- Strategiset yhteistyömallit ja kiertotalousekosysteemit: Onnistuakseen muutoksessa yritysten on sisällytettävä kiertotalousajattelu kaikkeen toimintaan sekä sisäisesti että toimitusketjussa.
- Osaamisen vahvistuminen: Kiertotalousosaamisessa on puutteita sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Osaamisvajetta on yrityksissä mm. liiketoimintamalleihin, tuotesuunnitteluun ja valmistukseen, kierrätysmateriaalien käyttöön, materiaalivirtojen ja datan analysointiin sekä markkinointiin liittyvissä tehtävissä.
- Kiertotaloudelle suotuisan markkinoiden ja kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittyminen: Kierrätysmateriaaleja ja jätteitä koskevaa lainsäädäntöä selkiytettävä ja yhdenmukaistettava vähintään EU-tasolla.
– Hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan toteutuminen edellyttää, että onnistumme luomaan kiertotaloudesta markkinaehtoisen ja ensisijaisen toimintamallin alalle. Kansallisella ja EU-tasolla on vaikutettava siihen, että suomalaiset yritykset saavat kestävää kasvua, kilpailuetuja ja hyvää mainetta kiertotalousliiketoiminnasta, Lindell sanoo.
Teknologiateollisuus pyrkii kiertotalousohjelmallaan toteuttamaan osaltaan kansalliseen kiertotalouden strategiseen ohjelmaan sisältyvää tavoitetta, jonka mukaan keskeiset sektorit laativat itselleen hiilineutraalin kiertotalouden suunnitelmat.
Ohjelma on laadittu yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n, jäsenyritysten edustajien ja konsultointiyhtiö Deloitten kanssa syksyllä 2021. Työtä on tehty useissa erilaisissa työpajoissa sekä yrityskyselyjen ja asiantuntijahaastatteluiden avulla.
Jäsenyritysten ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Konecranesin vastuullisuuspäällikkö Satu Kaivonen. Jäseninä oli asiantuntijoita SSAB:stä, Ramboll Groupista, FCG:ltä, TietoEVRYstä ja Afrysta.
Lisätietoja:
