Koomikosta insinööriksi – Kouluaikoina tekniikan ala ei kiinnostanut, nyt Eve Kulmala haluaa tehdä numeroiden avulla jotain suurta
Eve Kulmala on koomikko ja someammattilainen, joka on nostanut huumorin keinoin esiin yhteiskunnallisia epäkohtia. Nyt hän tahtoo opiskelemaan tekniikkaa, koska näkee, että sen avulla voi luoda jotain täysin uutta. Erityisesti häntä kiinnostavat erilaiset digitaaliset alustat ja alustatalous. ”Matematiikassa ja komiikassa on yllättävän paljon samaa”, hän sanoo.
Viime joulukuussa koomikko ja somevaikuttaja Eve Kulmala, 23, nautti pitkästä aikaa lomasta. Tai nautti ja nautti. Työntekoon tottunut yrittäjä huomasi tylsistyvänsä ja kaipaavansa tekemistä.
”Normaali ihminen menisi ehkä seinäkiipeilemään, minä lainasin kirjastosta matematiikan kirjoja”, Kulmala naurahtaa.
Siitä se lähti: Kulmala keksi haluavansa opiskelemaan tekniikkaa. Jotain, jossa pääsisi hyödyntämään rakkauttaan numeroihin. Somen ammattilaisena häntä myös kiinnosti, miten tieto liikkuu hänen päivittäin käyttämillään alustoilla, kuten Instagramissa.
”Me vietetään näillä alustoilla monta tuntia päivässä. Alustatalous – ja sen reiluus – on teema, joka kiinnostaa minua suunnattomasti”, hän sanoo.
Alustatalous – ja sen reiluus – on teema, joka kiinnostaa minua suunnattomasti.
Kulmala on saavuttanut koomikkona jo paljon ja halusi nyt uuden haaveen.
”Olen elättänyt itseni vuosia someen tekemilläni sketseillä. Olen ollut myös radiojuontajana ja kirjoittanut tietokirjan. Olen kaikesta tekemästäni helkkarin ylpeä. Tuntuu kuitenkin, että nyt on seuraavan unelman aika.”
Insinööri = jonkun faija, ei maailman seksikkäin ammatti
Kulmala kertoi uudesta matematiikkainnostuksestaan Instagramissa yli 22 000 seuraajalleen ja kysyi vinkkejä opiskeluihin. Hän sai valtavat määrät rohkaisevia viestejä ja vinkkejä.
Kaiken seurauksena Kulmala valmistautuu nyt Aalto-yliopiston informaatioverkostojen pääsykokeeseen. Hänen suhtautumisensa teknologia-alan ammatteihin on muuttunut sitten kouluaikojen.
”En ajatellut lukiolaisena, että minusta voisi tulla insinööri. Insinöörit olivat kavereiden faijoja, jotka aina tarkensivat ’ei kun diplomi-insinööri’, ei siis todellakaan mikään maailman seksikkäin ammatti”, hän kuvailee.
Minua kiinnostaa myös kaikki tällainen, miten teknologian avulla voi rakentaa parempaa maailmaa.
Mielikuva insinööriydestä on muuttunut, kun Kulmala on nähnyt ympärillään, mitä kaikkea tekniikan alaa opiskelleet ovat tehneet esimerkiksi startup-piireissä.
”Kuuntelin vastikään podcastista ohjelmistoyritys Relexin perustajan Johanna Smårosin haastattelua. Hänellä oli hieno missio ruokahävikin vähentämisestä. Itseäni kiinnostaa myös kaikki tällainen, miten teknologian avulla voi rakentaa parempaa maailmaa.”
Tasa-arvoa edistämässä
Kulmalan sketsivideossa harmistunut mieshahmo valittaa: ”Mitään ei saa enää sanoa, eikä mun mielipidettä kuuntele enää kukaan.” Yhteiskunnallisesti kantaa ottavassa huumorissa pilkka kohdistuu valtaa pitäviin ja vallan rakenteisiin. Miesten ja naisten tasa-arvo on yksi Kulmalan pääteemoista.
”Sketseissäni tuon esiin tasa-arvon epäkohtia. Toivon, että opiskelemalla tekniikan alaa saan työkaluja, jolla voin konkreettisesti tehdä jotain näille epäkohdille”, hän sanoo.
Teknologia-ala on miesvaltainen. Esimerkiksi teknologiayritysten työntekijöistä Suomessa naisia on alle neljännes. Kulmala haluaakin viestittää omallakin esimerkillään, että teknologiaa tekemään tarvitaan lisää naisia ja muunsukupuolisia.
”Vain näin käyttämästämme teknologiasta ja palveluista saadaan aidosti inklusiivisia”, hän huomauttaa.
Myös Kulmalalle tuttu komiikan maailma on perinteisesti ollut miesvaltainen. Sielläkin on tarvittu tienraivaajia ja innostavia esimerkkejä. ”Hirvittävän hauska” radiojuontaja Jenni Poikelus on ollut Kulmalalle tällainen.
”Hän raivasi tietä Suomessa tällä miehisellä alalla, jossa naiset ovat usein olleet sideckick-roolissa. Samankaltaista innostusta kaipaisivat teknologia-alaa uravalintana miettivät naiset.”
Koomikkopiirien insinööri
Äkkiseltään voisi ajatella, että komiikan tekeminen ja insinööritieteet ovat eri planeetoilta. Tämä ei Kulmalan mukaan pidä paikkaansa.
”Komiikassa ja matematiikassa on yllättävän paljon samaa. Komiikassa on tarkkoja ja sääntöjä ja yhtälöitä: esimerkiksi tietyn ilmeen tai silmäniskun pitää osua sekunnilleen oikeaan paikkaan ja punch lineja rakennetaan jopa matemaattisten yhtälöiden avulla.”
Usein ihmiset mieltävät itsensä joko taiteellisiksi tai sitten prosesseja rakastaviksi insinööreiksi. Todellisuudessa rajat eivät tietenkään ole näin jyrkkiä ja Kulmala näkeekin itsensä taidepiirien insinööri-ihmisenä.
”Minua kiinnostaa juuri sellainen komiikkaa, jossa on paljon sääntöjä ja struktuureja. Olen luova ja kekseliäs ihminen, ja olen ymmärtänyt, että tällaisista tyypeistä voisi tulla hyviä insinöörejä. Luovuudesta on hyötyä myös yrittämisessä. Toivon, että voin yhdistää tekniikan osaamisen yrittämiseen joskus tulevaisuudessa.”
Oma juttu voi löytyä mutkan kautta
Vaikka Kulmala on aina tykännyt numeroista, ajatteli hän nuorempana, että on enempi kirjoittaja ja kielten opiskelija. Lukiossa Kulmala ei loistanut matematiikassa ja päättötodistuksen matematiikan numero oli huono.
”Sain matikan kursseissa välillä ysejä ja välillä vitosia. Numerot riippuivat siitä, miten jaksoin panostaa. Enkä sitten oikein jaksanut, kun teatteriharrastus vei mukanaan ja kaikki kehottivat lukemaan kieliä, koska ’olin niissä hyvä’. Jostain syystä luulin, että pitäisi valita vain yksi asia, johon keskityn.”
Kulmala myöntää miettineensä, olisiko kannustavampi puhe ohjannut matematiikan pariin jo aiemmin.
”Mutta en tykkää ajatella niin, koska silloin en olisi kokenut kaikkia näitä upeita juttuja, joita olen nyt kokenut. Oma urapolkuni on ollut sellainen, että kukaan ei ole ikinä missään halunnut nähdä lukion päättötodistustani”, hän korostaa.
Mutkia saa, ja ehkä pitääkin, tehdä. Kaikki valinnat johtavat jonnekin.
Eve Kulmala haluaakin sanoa opiskelu- ja uravalintojensa kanssa tuskaileville nuorille, että mutkia saa, ja ehkä pitääkin, tehdä.
”Kaikki valinnat johtavat jonnekin. Jos vaikka lähtee opiskelemaan alaa, joka ei tunnukaan omalta, aina voi vaihtaa. Tämä ei ole niin vakavaa!”
Hänellä on myös toinen viesti: kannattaa opiskella ja tehdä sitä, mistä on kiinnostunut.
”Innovaatioita ei tehdä opintopisteillä, vaan sillä, että on jostain asiasta aidosti kiinnostunut.”
Teksti: Sini Kaukonen
Kuvat: Liisa Takala
Yhteishaku korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin käynnissä 16.3.-30.3.2022!
Monta tietä teknologia-alalle: aloita vaikka näistä
- Tekniikan alan korkeakoulut: Tekniikan alan koulutuksia tarjoavat korkeakoulut MyTech.fi:ssä
- Kaikille avoimia tekniikan alan yliopistojen kursseja: FiTech (Haku kesän kursseille alkaa 4.4.2022)
- Nuorten teknologia-alan ammattilaisten uratarinoita: www.mytech.fi
- Eve Kulmalan vinkki: Kannattaa tutustua erilaisiin verkkokursseihin, jotka ovat vapaasti kaikkien saatavilla. Itse aloitin HY:n python-ohjelmointikurssit. Luentoja voi kuunnella vähän kuin podcasteja, näin saa hyvät ekat opit ja näkee vähän, mikä voisi kiinnostaa.