Kiinteistöverotukseen tulossa kohtuuttomia korotuksia
Teollisuuden ja kaivosten kiinteistövero uhkaa nousta jopa 44 prosenttia rakennusten osalta valmisteilla olevan kiinteistöverouudistuksen takia. Hallituksen ohjelmassa kuitenkin korostetaan, ettei uudistus saa johtaa kohtuuttomuuksiin.
Valtiovarainministeriö antoi 25.3.2022 ehdotuksen kiinteistöverotuksen uudistamisesta. Ehdotuksesta pyydetään lausuntoja 20.5.2022 mennessä.
Ehdotuksen mukaan kiinteistöjen uusia arvostamisperusteita sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2024 kiinteistöverotuksessa.
Rakennusten perusarvo olisi 50 % rakennustyypin keskimääräisistä alueellisista uudisrakentamiskustannuksista. Maapohjan verotusarvo perustuisi – kuten nykyisinkin – markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen, mutta hinnat ja hinta-alueet päivitettäisiin.
– Uudistuksen tavoitteena on korjata verotusarvojen alueellisia eroja ja havaittuja epäoikeudenmukaisuuksia. Tavoite on ymmärrettävä ja kannatettava. Ongelma tulee siitä, että valtiovarainministeriön ehdotus johtaisi monien yritysten kannalta täysin kohtuuttomaan tilanteeseen, sanoo johtava asiantuntija Maria Volanen Teknologiateollisuus ry:stä.
Hallitusohjelman mukaan kohtuuttomia tilanteita ei saisi syntyä
Uudistamishanke lähti liikkeelle jo vuonna 2011. Valmistelun alusta asti on korostettu, ettei tavoitteena ole kiristää kiinteistöverotusta vaan muutos tehdään veroneutraalisti. Veroneutraali ei toki tarkoita neutraalia kaikille: osalla vero nousee, toisilla laskee. Nyt yrityksille on kuitenkin luvassa jopa useiden kymmenien prosenttien korotuksia, vaikka hallituksen ohjelmassa painotetaan kohtuullisuutta:
”Kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Uudistusta arvioidaan kohtuullisten muutosten näkökulmasta ennen kuin se annetaan. Kiinteistöverouudistuksen yhteydessä selvitetään, miten verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan ottaa huomioon.”
– Lupaus kohtuullisuuden arvioimisesta ei ole valitettavasti toteutunut: neljän viime vuoden aikana yrityksiä ei ole otettu mukaan valmisteluun. Uudistuksesta oli edellisen kerran lausuntokierros vuonna 2018, jolloin EK antoi lausunnon jäsenliittojensa puolesta. Tuolloin esityksessä ei ollut vielä mitään konkreettista, Volanen sanoo.
Tehdashallille 44 prosentin korotus
Valtiovarainministeriö ei esitä toimialakohtaisia laskelmia, mutta vaikutuksia voi arvioida rakennustyyppien ja maapohjatyyppien perusteella.
Teknologiateollisuudessa toimistorakennuksien verorasitus alenisi keskimäärin 35 % eli 53 miljoonaa euroa. Myös liike- ja toimistorakennusten maapohjaan tulisi huomattava 44 % alennus. Toimistorakennukset ovatkin ainoita yritystoiminnan rakennuksia, jotka saisivat muutoksen myötä alennuksia. Etätyön yleistyttyä toimistorakennuksia tarvittaneen kuitenkin jatkossa vähemmän.
Muihin teollisuusrakennuksiin on sen sijaan luvassa roimia korotuksia. Teollisuuden ja kaivannaistoiminnan rakennusten verorasitus kasvaisi 44 %, mikä tarkoittaisi noin 24 miljoonan euron lisäveroja. Varastojen vero nousisi keskimäärin 14 %. Niiden verorasitus jakautuisi niin, että lämpimien varastojen vero nousisi noin 30 %. Varastojen veronkorotus olisi kaikkinensa yli 13 miljoonaa euroa. Energiahuoltorakennusten kiinteistövero nousisi 123 %!
Teollisuus- ja varastorakennusten maapohjan verotus kevenisi 5 %, mikä tarkoittaisi kuitenkin vain 0,9 miljoonan euron kevennystä. Volanen pitääkin tätä varsin vaatimattomana, kun rakennusten veronkorotus teknologiateollisuudelle näyttäisi olevan noin 40 miljoonaa.
Kiinteistöveroprosentteja tulee alentaa
Valtiovarainministeriö olettaa edellä kuvattujen korotusten toteutuvan, vaikka kunnissa rukattaisiinkin veroprosentteja hieman alaspäin.
Kunnat päättävät itse kiinteistöveroprosenttinsa lain määrittämän vaihteluvälin sisällä. Jos yritysten rakennusten ja maapohjan verotusarvoa nostetaan eikä samaan aikaan lasketa kunnan veroprosenttia, on odotettavissa huomattavia veronkorotuksia. Nyt lakiluonnoksessa ehdotetaan rakennusten yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväliin alentamista 0,93 – 2,00:sta 0,53 – 1,70:aan. Maapohjan osalta vain alarajaa alennettaisiin 0,93 – 2,00:sta 0,13 – 2,00:aan.
Volanen muistuttaa, että kuntia ei voi velvoittaa laskemaan kiinteistöveroprosenttiaan, mikäli se on vaihteluvälin rajoissa.
– Koronan ja Ukrainan sodan myötä verotulojen tarve kasvaa kunnissakin, joten veroprosentteihin on tuskin odotettavissa radikaaleja alennuksia. Voikin kysyä, ovatko valtiovarainministeriön arviot veronkorotuksista nekään riittävän massiivisia vai onko yrityksille odotettavissa vielä huomattavasti korkeampia korotuksia, Volanen sanoo.
