Tullivapaiden tuontikiintiöiden kasvattaminen helpottaa teräksen tuontia
EU-komissio jatkoi teräksen suojatulleja ja korotti tullivapaita kiintiöitä. Uudet määräykset astuivat voimaan 1.7.
Komissio päätti kasvattaa kaikkien terästuotteiden tuonnin tullivapaita kiintiöitä + 4 %. Hiiliteräslevyjen ja teräsaihioiden kiintiöt muutettiin maailmanlaajuisiksi, eli tuontimaakohtaiset kiintiöt postuivat. Näissä tuotteissa Ukrainalla oli merkittävä asema EU:n tuonnissa. Lisäksi Vietnamille myönnettiin kehitysmaastatus kuumasinkittyjen tuotteiden osalta.
Nyt toteutetussa tarkastelussa komissio arvioi suojatullien toimivuutta ja sitä, onko järjestelmä aiheuttanut negatiivisia vaikutuksia markkinaan. Komissio katsoi tarkastelun perusteella asianmukaiseksi nostaa tullivapaiden kiintiöiden määrää 4 %:lla heinäkuun alusta 2022 alkaen. Noston pitäisi myös osaltaan helpottaa teräksen käyttäjien tilannetta. Toisaalta näin vähäinen korotus ei muodosta uhkaa unionin terästuotannolle.
Euroopan komissio otti vuonna 2019 käyttöön tiettyjä terästuotteita koskevan suojatoimenpiteen, joka koostuu 26 terästuoteluokkaa kattavista tariffikiintiöistä. Ylimääräistä 25 prosentin tullia sovelletaan ainoastaan, jos kiintiöiden määrälliset kynnysarvot ylitetään. Komissio sitoutui arvioimaan tilannetta säännöllisesti ja vähintään kunkin soveltamisvuoden lopussa. Tämän mukaisesti komissio toteutti arviot vuonna 2019 ja 2020 sekä nyt tänä keväänä.
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.