Siirry sisältöön
Etusivu Tavoitteemme Investoinnit Teollisuuspolitiikka

Muuttuvan maailman haasteisiin on vastattava uuden ajan teollisuuspolitiikalla

Kasvavat geopoliittiset jännitteet, käynnissä olevat sodat ja yhä vaarallisemmaksi muuttuva ilmaston lämpeneminen edellyttävät uudenlaisia toimia sekä valtiolta että yrityksiltä. Suomi tarvitsee kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä.

Päivitetty 05.09.2024 klo 13:38

Maailma on muuttunut muutamassa vuodessa perustavanlaatuisesti.  Kasvavat geopoliittiset jännitteet, käynnissä olevat sodat ja yhä vaarallisemmaksi muuttuva ilmaston lämpeneminen edellyttävät uudenlaisia toimia sekä valtiolta että yrityksiltä. Suomen on kyettävä huolehtimaan yritystemme kilpailukyvystä uusien haasteiden edessä maailmassa, jossa valtiontukikilpailu on paisunut valtaviin mittasuhteisiin ja kauppasodat sekä kilpailu kriittisten resurssien hallinnasta käyvät kuumina. Koko Euroopan on kyettävä parantamaan kilpailukykyään vastatakseen kovenevaan kilpailuun.

Teknologiateollisuus on mukana valmistelemassa Suomelle uutta teollisuuspoliittista strategiaa

Teollisuuspoliittinen strategia tulee sisältämään ehdotukset tällä hallituskaudella toteutettaviksi politiikkatoimenpiteiksi teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Olemme identifioineet teknologiateollisuuden yritysten näkökulmasta tehokkaimmat teollisuuspoliittiset toimenpiteet ja asettaneet ne tärkeysjärjestykseen.

  1. Tärkein ratkaistava haaste on osaajapula, joka nousee esille lähes kaikilla teollisuuspolitiikan osa-alueilla.  Osaajapulan ratkaisemiseksi tehokkain politiikkatoimenpide on työhön johtavan maahanmuuton lisääminen sujuvoittamalla maahanmuuttoprosesseja, työllistämällä ulkomaiset opiskelijat ja tukemalla maahanmuuttajien kotoutumista.  Lisäksi tulee vahvistaa koulutusta ja elinikäistä oppimista muun muassa luomalla joustavat opintopolut.
  2. Toisena kriittisenä tehtävänä nousee esiin uusien investointien houkuttelu Suomeen. Tässä tärkeimpiä politiikkatoimia ovat luvituksen sujuvoittaminen ja ennakoitavuus sekä kohdennetut investointikannustimet teollisille korkean jalostusarvon investoinneille.
  3. T&K-rahoituksen suuntaus tukemaan teollisuuden uudistumista arvotetaan yrityksissä kolmanneksi tärkeimmäksi teemaksi. Uudet innovaatiot vauhdittavat yritysten uudistumista sekä vahvistavat koko Suomen kilpailukykyä. Ensisijaisesti tarvitaan toimenpiteitä T&K-toiminnan suuntaamiseksi nykyistä vahvemmin yritysvetoiseen tutkimukseen sekä TKI-verovähennysten laajentamiseksi.
  4. Kotimaisen arvonlisän ja jalostusarvon kasvattaminen onnistuu parhaiten, kun ensisijaisesti investoidaan tekoälyn hyödyntämiseen ja autetaan pk-yrityksiä pääsemään mukaan teollisuuden ekosysteemihankkeisiin. Julkista tukea tulisi suunnata nykyistä enemmän korkeaa kotimaista lisäarvoa tuottaviin korkeamman riskin disruptiivisiin hankkeisiin.
  5. Puhtaan siirtymän liiketoiminnan vauhdittamiseksi selvästi tärkeimpinä toimenpiteinä pidetään puhtaan ja edullisen energian saatavuutta sekä sääntelyn ja verotuksen kehittämistä siten, että ne tukevat puhtaan siirtymän investointeja.
  6. Murrosteknologioiden, datan ja tekoälyn merkitys teollisuuden uudistumisessa on vahva, ja vaikutus vahvistuu parhaiten lisäämällä yritysvetoista yhteistutkimusta ja keventämällä sääntelyä innovaatioiden vauhdittamiseksi. Erityisesti datan hyödyntämisessä Eurooppa vaarantaa nyt kilpailukykynsä ylisääntelyllä.
  7. Rahoitusinstrumenttien kehittämisessä tärkeimmät toimenpiteet ovat pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen parantaminen verrokkimaiden tasolle, pk-yrityksiä koskevan pankkisääntelyn keventäminen sekä julkisten rahoittajien riskinottokyvyn parantaminen.
  8. Logistiikka- ja infrastruktuuriteemassa teollisuus näkee tärkeimpänä puhtaan, sääriippumattoman energiatuotannon varmistamisen, sähkön ja vedyn siirtoinfran vahvistamisen sekä fyysisen ja digitaalisen infran toimintavarmuuden ja turvallisuuden varmistamisen.

Lisätiedot: