Budjettiriihi avainasemassa: Teknologiateollisuus varoittaa investointitukikilpailun kiristymisestä
Yksi hallituksen tärkeimpiä tehtäviä budjettiriihessä on lisätä toimia, joilla houkutellaan ja autetaan yrityksiä investoimaan entistä enemmän Suomeen sekä vahvistetaan teknologiateollisuuden kilpailukykyä. Varsinkin puhtaan siirtymän kannustimien pitäisi yltää myös pk-yrityksiin.
Globaali toimintaympäristö muuttuu Suomen kannalta koko ajan aiempaa hankalammaksi. Valtioiden tukikilpailu kiristyy ja kauppasodat hankaloittavat tilannetta entisestään. Lisäksi talouspolitiikkaa määrittelee nyt ennen kaikkea erittäin haasteellinen geopolitiikka.
Erilaisten tukien ja kannustimien jakaminen ei ole enää poikkeustila, vaan se on muuttumassa pysyväksi. Suomen on aivan välttämätöntä reagoida tähän, sanoo Talous ja kestävä kasvu -yksikön johtaja Petteri Rautaporras.
Mitkä ovat ne konkreettiset kannusteet ja toimenpiteet, joita Teknologiateollisuus hallitukselta toivoo investointihalukkuuden lisäämiseksi ja talouskasvun aikaansaamiseksi budjettiriihen päätöksissä?
– Konkreettisin toimi nyt on, että parlamentaarisesti sovitusta TKI-panostusten nostamisen aikataulusta pidetään kiinni. Valtiovarainministerin ehdotus aikataulun lykkäämisestä on erittäin huolestuttava viesti yrityksille, joille talouspoliittisten päätösten soutaminen ja huopaaminen on myrkkyä. Erityisesti kalliita investointeja suunnitellessaan yritykset katsovat tarkkaan, missä maassa toimintaympäristö on mahdollisimman vakaata ja ennustettavaa.
– Julkisuudessa vaaditaan usein yritystukien leikkaamista, mutta TKI-rahoitus on talouskasvun kannalta juuri sitä yritystukea, josta ei pitäisi tinkiä.
– Hallitus teki kevään kehysriihessään hyviä päätöksiä, jotka vaativat vielä tarkennuksia. Tuolloin linjattiin, että suurten puhtaan siirtymien investointien verohyvitystä tullaan jatkamaan. Tämä on hyvä asia, mutta hyvityksen piiriin kuuluvien investointien alarajaa tulisi vielä laskea, jotta myös pk-yritykset hyötyisivät siitä.
– Samoin olisi hyvä tehdä tarkennuksia siihen, minkälaiset hankkeet pääsevät mukaan, esimerkkinä nyt vaikka hiilidioksidin talteenottoon liittyvät investoinnit.
– Tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelumme kertoo, että taloussuhdanne olisi vihdoin kääntymässä parempaan suuntaan ja edellytykset uusien investointien etenemiselle ovat parantuneet. Siten viesti TKI-panostusten lykkäämisestä ajoittuisi juuri nyt todella huonoon saumaan. On hyvin tärkeää, että hallitus ylipäätään jatkaa toimia yritysten kasvuhalun ja toimintaympäristön houkuttelevuuden lisäämiseksi, oli maailmanpoliittinen tilanne mikä hyvänsä.
Otetaan tavoitteistanne yksi esimerkkitapaus. Miksi koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen jatkaminen vuoden 2025 jälkeen on tärkeää juuri nyt?
– Pk-yritykset voivat tehdä kokoonsa nähden hyvinkin suuria investointeja, jolloin vapaampi mahdollisuus poistoihin helpottaa talouden suunnittelemista – ja sitä kautta rohkaisee uudistumiseen. Siinä on kysymys oikeastaan verojen maksun ajankohdasta eikä niinkään määrästä, eli fiskaaliset vaikutukset ovat hyvin pienet tai jopa olemattomat.
– Nopeutetuista poistoista pitäisikin tehdä pysyvä järjestelmä. Ja jos ajatellaan kestävää kehitystä ja kiertotaloutta, niin ilman muuta myös käytettyinä hankitut koneet ja laitteet pitäisi saada nopeutettujen poistojen piiriin.
Miten Teknologiateollisuus arvioi Suomen nykyistä verotusympäristöä ja sen houkuttelevuutta kansainvälisten investointien näkökulmasta? Mitä muutoksia tälle pitäisi tehdä budjettiriihen linjauksissa?
– Suomen houkuttelevuutta on aina arvioitava kansainvälisessä viitekehyksessä. Emme halua nykyistä tukikilpailua, mutta meidän on pakko pysyä siinä mukana. Hallitus teki puoliväliriihessä oikeansuuntaisia päätöksiä, mutta vielä on varaa parantaa. Esimerkiksi yhteisöveroa voi edelleen keventää, koska siihen liittyvää liikehdintää on havaittu laajemminkin Euroopassa.
– Suomen verotuspäätökset ovat saaneet positiivista näkyvyyttä kansainvälisesti. Esimerkiksi Ruotsissa arvioidaan meidän innovaatio- ja tk-politiikan kunnianhimoista keskittymistä puhtaaseen siirtymään oikeansuuntaiseksi. Olemme siis herättäneet toivottua huomiota, ja toivottavasti se kantaa hedelmää.
– Tuoreen TKI-panostusten lykkäämiseen liittyvän esityksen lisäksi olemme seuranneet hyvin huolestuneina hallituksen kaivosveroa sekä kaivosten ja datakeskusten sähköveroa koskevia toimia. Toivomme, että hallitus löytäisi sellaisen punaisen langan, jossa toimintaympäristöä vietäisiin vakaasti ja ennustettavasti kannustavampaan suuntaan.
– Nyt voi käydä niin, että investointeja suunnitteleva yhtiö raksii Suomen pois listoilta jo ensimmäisessä vaiheessa, koska näkymä esimerkiksi verotuksen suhteen on liian samea.
Miten voidaan varmistaa, että veronkevennykset ja investointikannustimet todella ohjaavat tuottavuutta ja työllisyyttä lisääviin investointeihin?
– Kantava ajatus tässä on, että verotetaan kevyemmin sitä, mitä halutaan enemmän ja toisaalta painavammin sitä, mitä halutaan vähemmän. Tältä osin hallitus on tehnyt oikeita päätöksiä. Tutkimuskirjallisuuden mukaan muutosten myötä syntyy enemmän työtä ja investointeja eli dynaamiset vaikutukset ovat vahvat.
– Jos taas puhutaan kohdennetuista investointikannustimista, niiden avulla korostetusti pyritään saamaan aikaan uudistumista. On toki ymmärrettävä, että kohdentaminen on herkkä ja vaikeasti hallittava kokonaisuus. Oikeiden valintojen tekeminen ei välttämättä ole poliittisten päättäjien ydinosaamista. Siksi pitääkin tasapainoilla toimintaympäristön kokonaishoukuttelevuuden, johon erityisesti veroratkaisut liittyvät, ja kohdennettujen eli esimerkiksi puhtaan siirtymän investointikannustimien välillä.
Mitä riskejä on siinä, jos hallitus ei nykyisessä maailmantilanteessa pysty luomaan riittäviä kannusteita investoinneille?
– Jos vetää mutkat suoraksi tässä kohtaa, uskallan väittää, että riski on tietyllä tapaa eksistentiaalinen erityisesti Suomen julkisen talouden näkökulmasta. Hyvinvointi on täysin riippuvainen kasvusta. Siksi ei mielestäni ole ollenkaan liioiteltua sanoa, että kasvu on saatava käyntiin hinnalla millä hyvänsä. Muuten näkymä on aika lohduton.
Työpaikat syntyvät pääasiassa pk-yrityksiin. Miten investointikannustimet voivat tukea myös pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja sitä kautta vahvistaa työllisyyttä?
– Yllä mainitut nopeutetut poistot ja puhtaan siirtymän investointien alarajan laskeminen ovat tärkeimmät kasvua ja työtä luovat pk-yritysten kannustimet. Mutta yleisesti ottaen kyse on tietysti koko toimintaympäristön kannustavuudesta ja Suomen houkuttelevuudesta. Tavoitteemme on viedä Suomea siihen suuntaan, että yrityksillä olisi halua ja kykyä investoida tänne.
Miten budjetin päätökset voivat vaikuttaa Suomen yleiseen kilpailukykyyn ja maineeseen houkuttelevana investointikohteena?
– Tärkein asia, ja sitä en väsy korostamasta, on jatkuvuus. Hallituksen pitäisi tehdä kaikkensa, että liiketoimintaympäristö pysyisi ennustettavana. Olemme nyt vähän huolissamme budjettiriihessä näkyvillä olevasta poukkoilevuudesta, joka olisi haitallista Suomen suurimman vientialan eli teknologiateollisuuden näkökulmasta.
Millaisia kehityskulkuja on tällä hetkellä kansainvälisessä investointiympäristössä, ja millä keinoilla Suomi voi erottua edukseen – vai voiko se?
– Suomen perinteinen kilpailuetu on vakaa ja turvallinen yhteiskunta, ja se on sitä yhä. Mutta jos katsotaan yksityiskohtaisemmin, varsinkin energia ja sen saatavuus, puhtaus ja hinta ovat luontainen kilpailuetu Suomelle tällä hetkellä. Pystymme tarjoamaan hyvin kiinnostavan toimintaympäristön yrityksille, joille ne ovat tärkeitä tekijöitä.
– Toinen merkittävä kilpailuetu on Suomen kunnianhimoinen neljän prosentin tki-tavoite. Se kertoo maailmalle, että Suomessa ollaan sitouduttu uudistamaan liiketoimintaa ja tuotantoa ja mahdollistamaan sitä kautta voimakasta kasvua.
– Suomen pitää vahvasti korostaa sitoutumistaan puhtaaseen kasvuun ja TKI:n vahvistamiseen. Olisi kansantaloudelle aivan hirveää myrkkyä, jos näistä päätöksistä lähdettäisiin pakittelemaan. Esimerkiksi hallituksen ajatukset tuulivoiman rakentamisen vaikeuttamisesta ovat yksi esimerkki siitä, kuinka Suomen kilpailukyky ei parane.
Paljon on puhuttu byrokratian keventämisestä ja lupaprosessien nopeuttamisesta. Pystytäänkö sitä kautta lisäämään merkittävästi investointeja?
– Ilman muuta. Jos esimerkiksi kilpailijamaassa byrokratia kestää puoli vuotta ja Suomessa kaksi, niin kumpaan maahan investointi päätyy? Eli napakampi lupaprosessi lisää Suomen mahdollisuuksia ulkomaisiin investointeihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lupia pitäisi jaella leväperäisemmin.
Millaisia suoria tai epäsuoria taloudellisia hyötyjä Teknologiateollisuus odottaa investointikannusteiden tuovan Suomen kansantaloudelle?
– Uskomme, että niiden avulla saadaan toimintaympäristöä suuntaan, jossa teknologiayrityksillä on laajemminkin kykyä ja halua kasvaa ja investoida Suomessa.
Teksti: Harri Junttila / Kuva: Liisa Takala / Kuvankäsittely: Daniel Forsman
