Diplomityöntekijästä kuoriutui Valmetille timanttinen osaaja – ohjaajan ja opiskelijan vinkit onnistuneeseen yhteistyöhön
Intiasta kotoisin oleva Aalto-yliopiston opiskelija Mohan Chand Gurajala teki Valmetille diplomityönsä ja sai tämän jälkeen yrityksestä työpaikan. Diplomityön ohjaaja ja nykyinen kollega Juhani Salonen kiittää nuoren kansainvälisen osaajan tiimiin tuomaa uutta näkökulmaa.
Kolme vuotta sitten Valmetin linjatuotekehityksen yksikkö Jyväskylästä palkkasi Aallosta kolmen hengen monitieteellisen opiskelijaryhmän tekemään diplomitöitään osana kuituvalosteknologian kehitystä. Yksi projektiin valituista opiskelijoista oli intialainen Mohan Chand Gurajala Aallon Industrial Engineering and Management -maisteriohjelmasta.
Diplomityöntekijät valittiin anonyymin valintaprosessin kautta, eli esimerkiksi hakijoiden nimet tai iät eivät olleet yrityksen edustajille näkyvissä.
– Kun valittujen nimet paljastuivat, en osannut lausua niistä yhtäkään. Pidän prosessia hyvänä, koska erilaiset taustat olisivat tiedostamatta saattaneet vaikuttaa valintoihin. Nyt saimme hakijoista aidosti parhaat, muotoilupäällikkönä Valmetilla työskentelevä Juhani Salonen kertoo.
– Olin diplomityöpaikasta todella iloinen. Elimme syvintä korona-aikaa ja kontaktien saaminen yrityksiin oli kiven takana, Gurajala muistelee.
Tästä kontaktista todella oli hyötyä, sillä opintotyön jälkeen Gurajala palkattiin diplomityön teettäneeseen yksikköön Jyväskylään kehitysinsinööriksi. Hän ja diplomityöryhmässä ohjaajana ollut Salonen tekevät nyt töitä samassa tiimissä.
Entä miten kansainvälinen osaaja on istunut osaksi jyväskyläläistä tiimiä?
– Minulle muutto Espoosta Jyväskylään oli melkein jopa Intiasta Suomeen muuttoa isompi kulttuurishokki, Gurajala nauraa.
”Mohanin erilainen tausta on rikastuttanut tiimiämme ja työtämme.”
Nyt nuorimies on kuitenkin jo kotiutunut osaksi keskisuomalaista työyhteisöä.
– Mohanin erilainen tausta on rikastuttanut tiimiämme ja työtämme. Kaikenlainen diversiteetti on hyvästä, sanoo Salonen.
Miehet toteavat, että olisi väärin väittää, etteikö pieniä haasteitakin olisi ollut. Vaikka Valmet on kansainvälisesti toimiva yritys, puhutaan Jyväskylän toimistolla pääosin suomea. Erilaisten kielivalmiuksien takia toimistoarjessa joudutaan välillä tekemään ekstrajärjestelyjä. Gurajala haluaa kuitenkin korostaa, että opiskelee suomen kieltä, koska haluaa integroitua paremmin ja uskoo kielitaidon avaavan uusia mahdollisuuksia. Ja kielten opiskelu on hauskaa.
Gurajala itse on kokenut välillä haastavaksi ymmärtää suomalaista tapaa kommunikoida.
– Intiassa palautteen saa aina hyvin suoraan. Suomessa en aluksi tiennyt lainkaan, olinko esimerkiksi tehnyt työni hyvin vai huonosti.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, että avoimella, uteliaalla ja ennakkoluulottomalla asenteella pärjää. Nykyään Jyväskylä tuntuu jo kodilta.
Työkaveruksilla on myös yhteinen ”harrastus”: he tehtailevat yhdessä kollegojensa kanssa keksintöilmoituksia Valmetille. Jos yrityksen immateriaaliasiantuntijat pitävät keksintöjä patenttikelpoisina, keksijät palkitaan. Kolmen vuoden aikana kaksikon vastuulla olleista 14 keksintöilmoituksesta peräti kuusi on palkittu – ja kuulemma useita lisää on työn alla.
Teksti: Sini Kaukonen
Kuvat: Mervi Kuoppamäki, ValmetYlin linkki pitää päivittää