Teknologia-alan järjestöt: Suomi tarvitsee tuottavuutta ja kilpailukykyä tukevan jatkuvan oppimisen järjestelmän
Teknologiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro, Insinööriliitto, Tekniikan akateemiset TEK ja Teollisuusliitto painottavat, että jatkuvan oppimisen järjestelmän on pystyttävä vastaamaan nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin sekä tukemaan kestävää talouskasvua. Järjestöt esittävät yhteisessä kannanotossaan linjauksia seuraavalle hallituskaudelle.
Järjestöjen mukaan jatkuvan oppimisen järjestelmää on uudistettava niin, että se vahvistaa Suomen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Seuraavalla hallituskaudella tulee määritellä selkeä tavoitetila ja toimenpiteet, jotka myös selkeyttävät vastuunjakoa työuran aikaisesta oppimisesta.
Osaamisen kehittämisen investointeja on painotettava niille osaamisalueille, joilla on suurin merkitys Suomen tulevaisuuden työlle ja teollisuudelle. Teknologia-aloilla keskeisiä painopisteitä ovat kaksoissiirtymän ja kriittisten teknologioiden osaaminen erityisesti aloilla, joilla Suomella on vahva teollinen perusta.
– Jatkuvan oppimisen järjestelmää on uudistettava niin, että se reagoi ketterästi tunnistettuihin osaamistarpeisiin. Uudet teknologiat tuottavat arvoa vasta, kun niiden hyödyntämiseen on riittävä osaaminen, sanoo Teknologiateollisuuden osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen.
Järjestöt esittävät osaamistarpeiden ennakointiin työelämävetoista ekosysteemiä, jossa yritykset, työelämän järjestöt, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja viranomaiset jakavat ennakointitietoa ja kehittävät yhdessä ratkaisuja osaamisen vahvistamiseksi ja koulutustarjonnan suuntaamiseksi.
Kannanotossa linjataan myös jatkuvan oppimisen kustannusvastuusta. Vastuun tulee kohdistua niille, joiden tarpeisiin koulutuksella vastataan: työnantajalle, kun kyse on yrityksen tarpeesta, valtiolle kansallisissa osaamistarpeissa ja yksilölle silloin, kun koulutus perustuu henkilökohtaisiin uratoiveisiin.
Toimiva jatkuvan oppimisen järjestelmä tukee työllisyyttä pidentämällä työuria ja vahvistamalla työntekijöiden pysymistä työmarkkinoilla. Järjestöjen mukaan jatkuvan oppimisen tulee olla kiinteä osa yritysten ja työelämän arkea.
– Kestävä ja vaikuttava jatkuvan oppimisen järjestelmä syntyy vain laajalla yhteistyöllä, Pöntynen korostaa.
Lisätietoja
Pöntynen Leena
Johtaja, osaamispolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ryOsaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.