Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Uutiset EU valmistautuu parantamaan taloudellista turvallisuutta – Tuoko se lisää suojautumista ja sääntelyä?

EU valmistautuu parantamaan taloudellista turvallisuutta – Tuoko se lisää suojautumista ja sääntelyä?

Myös Eurooppaa koettelevat globaalit turvallisuusjännitteet sekä hurjaa vahtia muuttuvat ja kehittyvät teknologiat. Komissio onkin ehdottanut useita toimia EU:n taloudellisen turvallisuuden parantamiseksi. Mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Taloudellinen turvallisuus on noussut globaaliksi huolenaiheeksi. Tulevalla kaudella EU:n tärkein tehtävä on valmistautua kasvaviin turvallisuusuhkiin kansainvälisessä kaupassa sekä taata eurooppalaisille yrityksille ennakoitava, avoin ja kannustava investointiympäristö.

Mutta mistä oikein on kyse, kun puhutaan taloudellisesta turvallisuudesta, EU-vaikuttamisen päällikkö Akseli Koskela?

– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Kiinan ja Yhdysvaltojen rooli globaalissa kauppapolitiikassa sekä nopea teknologinen kehitys esimerkiksi generatiivisen tekoälyn osalta ovat vaatineet myös Euroopan unionin uudelleen asemoitumista. Komissio toi pikapikaa taloudellisen turvallisuuden paketin alkuvuodesta, jolla pyritään paitsi suojaamaan eurooppalaista teollisuutta myös löytämään uusia partnereita ja kumppanuuksia.

Ulkomaisten sijoitusten seuranta puhuttaa, mikä on teknologiateollisuuden päähuoli tältä osin?

– Me tarvitsemme investointeja, ja investointiympäristön tulee olla niitä varten kunnossa. Korostamme läpinäkyvyyden ja yhteisten pelisääntöjen merkitystä ulkomaisten sijoitusten seurannassa. Jos tarkoitus on ”suojautua”, on tärkeää, että politiikkatoimet ovat oikeasuhtaisia ja selkeitä.

– Asetuksen mahdollinen uudistaminen tulee lisäksi hyvin pian sen toimeenpanon jälkeen, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti teollisuuteen, erityisesti rahoitukseen. Eurooppalaisella tasolla tämä tosiaan puhuttaa. Toisaalta Suomessa on seurattu ulkomaisia yritysostoja jo useita vuosia, eivätkä yritykset ole ilmaisseet huoliaan asian suhteen.

Millä tavoin Teknologiateollisuus suhtautuu EU:n vientivalvonnan sääntelyyn?

– Olemme varovaisia uusien sääntöjen suhteen tässä ylisäännellyssä ajassa. Kun puhutaan kaksoiskäyttötuotteiden vientivalvonnasta, toivomme että EU:n jäsenmaat yhdenmukaistaisivat valvonnan alaisten tuotteiden listojaan sekä valvontatoimintaansa. Emme kannata EU:n toimivallan lisäämistä viennin säätelyssä.

Mitä tavoitteita Teknologiateollisuus asettaa seuraavan Euroopan komission kauppapolitiikalle juuri taloudellisen turvallisuuden näkökulmasta?

– Nyt olisi hyvä aika toteuttaa toimia strategisten globaalien kumppanuuksien muodostamiseksi​​. Kokonaisratkaisujen vienti, uudet yllättävätkin markkinat ja kumppanuudet ovat tarpeen. Uskon vienninedistämisen vahvistamiseen, sillä niin markkinat Japanissa kuin Latinalaisessa Amerikassa perustuvat luottamukseen ja ihmisten kohtaamiseen.

– Taloudellisen turvallisuuden näkökulmasta kauppapolitiikka tarkoittaa investoinneissa oman osaamisen promoamista sekä resilienssin ja kumppanuuksien rakentamista. Suomen suurimpana vientiliittona olemme hyvin kiinnostuneita edesauttamaan globaalien arvoketjujen mutkatonta syntymistä tai ylläpitoa. Niihin perustuu Suomen pitkäaikainen kilpailukyky.

Linkittyykö taloudellinen turvallisuus EU-NATO-yhteistyöhön?

– On ilman muuta selvää, että EU-NATO-yhteistyötä tulee kehittää. EU:n oma turvallisuuskeskustelu lähtee kuitenkin eri tulokulmista keskittyen Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyyn, kauppapolitiikkaan ja TKI-toimintaan. Puhutaan myös turvallisuuden sisämarkkinoista, eli kaupan esteiden ja protektionismin purkamisesta ja eri toimintojen yhdenmukaistamisesta.

Mikä on Teknologiateollisuuden näkemys kaksoiskäyttöteknologioiden tutkimuksen ja kehityksen tukemisesta EU:ssa?

– Nykyiset erilliset välineet ja kaksoiskäyttöpoikkeukset ovat ongelmallisia, koska ne estävät siviili- ja puolustusteknologioiden välisen ”ristipölytyksen”. Suosimme kaksoiskäyttörajoitusten poistamista tutkimus- ja kehitysinstrumenteista, mikä mahdollistaisi teknologioiden täyden potentiaalin hyödyntämistä eri TKI-rahoitusohjelmien kautta. Yhä useammat teknologiat voidaan nähdä kaksoiskäyttöisinä, joten tämäkin konsepti laajenee.

Lisätietoja: