EU:n tekoälyn toimintaohjelma tähtää korkealle, mutta data ja ratkaisut saatava paremmin teollisuuden käyttöön
Euroopan unionin 9. huhtikuuta julkaistussa AI Continent Action Plan -toimintaohjelmassa on korkealla tähtääviä avauksia, mutta se tunnistaa – onneksi – myös yritysten käytännön haasteet datan ja tekoälyn hyödyntämisessä. Erityisen tärkeää olisi nyt huolehtia innovaatioiden jalkauttamisesta teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
On hyvä, että komissio on sitoutunut tekoälyn kehittämisen perusedellytyksiin. Komissio lyö pöytään isoja lukuja, kuten 200 miljardia tekoälykehitykseen ja 20 miljardia suuren mittakaavan supertietokoneiden (AI Gigafactories) kehitykseen. Valtaosa gigatehtaiden rahoituksesta pitäisi kuitenkin haalia jäsenvaltioilta ja yrityksiltä.
Positiivista on, että tekoälyinfran panostukset saattavat läikkyä myös muille kriittisten teknologioiden kentille. Ne voisivat esimerkiksi houkutella Eurooppaan ja miksei myös Suomeen paljon kaivattuja puolijohteiden valmistusinvestointeja.
Herättävin luku toimintasuunnitelmassa on 13,5 prosenttia. Se on tekoälyä toiminnassaan hyödyntävien eurooppalaisten yritysten osuus, ja tämän osuuden on noustava reippaasti, mikäli Eurooppa mielii parantaa kilpailukykyään. Tätä varten komissio valmistelee tekoälyn soveltamiseen tähtäävän Apply AI -strategian. Strategian on keskityttävä nähdäksemme kahteen asiaan: teollisuudenalakohtaisten tekoälymallien ja -ratkaisujen yhteiskehitykseen sekä yritysvetoisten tekoälyverkostojen edistämiseen. Jälkimmäisestä hyvän esimerkin tarjoaa Teknologiateollisuuden käynnistämä AI Finland -verkosto.
Tekoälyn hyödyntämiseen tarvitaan dataa, eivätkä datan hyödyntämisen luvut ole Euroopassa tällä hetkellä juuri tekoälyä parempia. Toimintasuunnitelman tavoite avata tietä datan hyödyntämiselle tekoälyn kehittämisessä on kannatettava, mutta se pitäisi asettaa laajempaan kontekstiin. Data jää Euroopassa vajaakäytölle, koska käytännössä kaikissa data-aineistoissa on henkilötietoja. Standardoidut, skaalautuvat ratkaisut ovat teollisuudessa jääneet kehittämättä pitkälti juuri raskaan ja monipolvisen. henkilötietoja koskevan sääntelyn sekä viranomaisten kryptisten tulkintaohjeiden vuoksi.
Komission European Data Union -strategiassa pitäisikin asettaa kunnianhimoinen tavoite selkeille ja skaalautuville keinoille, joilla myös henkilödataa sisältävät data-aineistot saadaan teollisuudessa nopeasti hyötykäyttöön.
Teollisuus tarvitsee selkeät käytännöt tukemaan datan vetämää kasvua, ei erilaisten toimijoiden viidakkoa. Esimerkiksi komission ehdotus uusista Data Labs -laboratorioista AI Factory -superkoneiden yhteyteen ei juuri nyt ole ajankohtainen, sillä tärkeämpää on keskittyä jo olemassa olevien toimijoiden kehittämiseen. Niin tekoälytehtaat, kuten Suomen LUMI AI Factory, kuin EU:n datasäädöksessä tunnistetut data-avaruudet (Data Spaces) ovat vasta käynnistysvaiheessa. Päällekkäisiä ja hajanaisia rakenteita on vältettävä.
Lisätietoja
