Pohjoismaisten yritysten on herättävä tekoälyinvestointien uuteen mittaluokkaan
Aloitetaan hyvistä uutisista: pohjoismaiset yritykset ovat alkaneet nähdä tekoälyn strategisena ajurina pelkän tehokkuustyökalun sijaan. Huono uutinen? Vaikka tekoälyn arvo tunnistetaan, investointitaso on liian matala sen laajamittaiseen hyödyntämiseen.
Tekoälyverkosto AI Finlandin ja AMD Silo AI:n Nordic State of AI -kyselytutkimus kartoitti yli 120 pohjoismaisen yrityksen ja julkisen organisaation asiantuntijoiden ja johdon näkemyksiä tekoälyn roolista, tekoälykehityksen painopisteistä, haasteista ja investoinneista.
Vuosittain tehtävä tutkimus julkaistiin nyt neljättä kertaa, ja tulokset kertovat yritysten tekoälykypsyyden parantuneen. Noin 60 prosenttia kyselyn vastaajista kertoo olevansa tyytyväinen tai hyvin tyytyväinen tekoälystä saamiinsa tuloksiin, kun vielä vuosi sitten vastaava luku oli 45 prosenttia. Merkittävin muutos viime vuoteen näkyy siinä, kuinka moni kertoo organisaatiossaan olevan jonkinlainen kehys tekoälyn tulosten arviointiin – luku nousi noin 25 prosentista 40 prosenttiin.
Merkittävimmäksi haasteeksi tekoälyn systemaattisessa skaalaamisessa kyselyyn vastanneet nostavat nyt ensimmäistä kertaa investointien matalan tason. Se ohittaa jopa viime vuosien “kestosuosikin” osaamisvajeen.
Tulos kertoo osaltaan siitä, että organisaatioissa on ymmärretty tarve siirtyä tekoälypiloteista laajempaan käyttöönottoon ja ratkaisujen viemiseen tuotantoon, mikä edellyttää merkittäviä investointeja. Esimerkiksi tekoälyinfrastruktuurin rakentaminen vaatii hyvin erilaisia panostuksia kuin ketterät työkalukokeilut.
On kuitenkin epäselvää, missä määrin yritykset todella ymmärtävät tekoälyyn liittyvät kokonaiskustannukset. Tutkimuksen vastausten perusteella yli puolet yrityksistä aikoo investoida alle 500 000 euroa tekoälyyn seuraavan 12 kuukauden aikana. Pienempien yritysten kohdalla summa on ymmärrettävä, mutta huolestuttavaa on, että myös suurempien yritysten luvut ovat samansuuntaisia.
Päällimmäinen huoli liittyy pohjoismaiseen kilpailukykyyn jatkuvasti kiristyvässä tekoälykehityksessä. Pohjoismaiset yritykset ovat viime vuosikymmeninä menestyneet hyvin uusien teknologioiden käyttöönotossa ja digitaalisissa innovaatioissa. Säilyttääkseen kilpailukykynsä ja luodakseen kilpailuetua yritysten täytyy nyt kyetä hyödyntämään tekoälyaikakauden mahdollisuudet täysmääräisesti – ja tämä edellyttää investointeja teknologiaan, jonka kehitystä ja vaikutuksia emme pysty täysin ennustamaan.
Pohjoismailla on kuitenkin edellytyksiä huipputuloksiin tekoälyn saralla – erityisesti, jos ne tiivistävät yhteistyötään entisestään. Kyselytutkimuksessammekin nousee esiin, että tekoälystä eniten hyötyviä yrityksiä yhdistää se, että ne tekevät laajaa yhteistyötä ja osallistuvat ekosysteemihankkeisiin. Yhteispohjoismaiset tekoälyhankkeet voivat paitsi vauhdittaa investointeja ja innovaatioita, myös houkutella alueelle kansainvälisiä sijoituksia ja huippuosaajia. Kannustammekin yrityksiä etsimään aktiivisesti yhteistyön mahdollisuuksia ja oppimaan toisiltaan tekoälyn täysmääräiseksi hyödyntämiseksi.
AI Finland edistää pohjoismaisen tekoälykeskuksen perustamista yhdessä muiden pohjoismaisten toimijoiden kanssa. Perustettavan tekoälykeskuksen tavoitteena on tiivistää maiden välistä koordinaatiota ja tiedonjakoa sekä tunnistaa, rahoittaa ja fasilitoida pohjoismaisten yritysten välisiä yhteishankkeita tekoälykehityksen ja innovaatioiden vauhdittamiseksi. Voit tutustua hankkeeseen täällä.
Lisätietoja
