Globaaliin kilpailuun investoinneista on vastattava kasvua tukevalla verotuksella
Investointeja saadaan Suomeen kilpailukykyisellä toimintaympäristöllä. Kun valtiot kilpailevat yksityisistä investoinneista ja teknologisesta uudistumisesta, Suomen on tarjottava yrityksille ennakoitava ja investointeihin kannustava veroympäristö, veroasiantuntija Satu Grekin kirjoittaa.
Kilpailu uusista teollisista investoinneista ja innovaatioista sekä niiden kaupallistamisesta ei ole enää vain yritysten välistä kilpailua, vaan yhä useammin myös valtioiden välistä kilpailua. Valtiot houkuttelevat eri maiden yrityksiä ja investointeja veroeduilla, suorilla tuilla ja muilla kannustimilla.
Suomen on tunnistettava tämä uusi toimintaympäristö. Emme voi olettaa, että investoinnit valitsevat Suomen, vaikka toimintaympäristömme ei olisi riittävän kilpailukykyinen kansainvälisesti.
Kohdennettu kannustin on konkreettinen keino investointien vauhdittamiseksi
Teknologiateollisuus esittääkin kasvun vauhdittamiseksi uutta investointiverokannustinta, joka tukisi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten investointeja ja kasvua. Yritys voisi vähentää verotettavasta tulostaan normaalien poistojen lisäksi 30 prosenttia investointinsa arvosta.
Kannustimen hyöty syntyisi vain investoimalla. Perusajatus on, että investoiva yritys saisi investoinnin käyttöönottovuonna tehdä poistojen lisäksi erillisen lisävähennyksen verotettavasta tulostaan. Käytännössä malli vastaisi investoivalle yritykselle kohdennettua alempaa efektiivistä yhteisöverokantaa.
Kannustin tulisi rakentaa mahdollisimman selkeäksi ja yleisesti sovellettavaksi. Sen piiriin pitää sisällyttää:
- uudet ja käytetyt koneet ja kalusto,
- yrityskäytössä olevat rakennukset ja rakennelmat sekä
- aineettomat investoinnit, kuten ohjelmistot, palvelinkapasiteetti ja teollisoikeudet.
Näin kannustin tukisi sekä tuotannollisia että digitaalisia investointeja ilman toimialarajausta.
Lisävähennyksen määräksi ehdotamme 30 prosenttia investoinnin arvosta ja samalla enintään 30 prosenttia yrityksen veronalaisesta tulosta. Vähennykselle siis asetettaisiin investoidun summan lisäksi yrityksen verotettavaan tuloon suhteutettu enimmäismäärä: Lisävähennys voisi olla enintään 30 prosenttia yrityksen verotettavasta tuloksesta.
- Jos siis investoinnin arvo olisi esimerkiksi 200 000 ja yhtiön verotettava tulos 300 000 euroa, investontiverokannustimen enimmäismäärä olisi 60 000 euroa. Jos taas investoinnin arvo olisi 200 000 mutta yhtiön verotettava tulos 100 000 euroa, olisi investointiverokannustimen enimmäismäärä 30 000 euroa.
- Otetaan toinen esimerkki: Yritys investoi 1 000 000 euroa. Samana vuonna yrityksen verotettava tulo on 2 000 000 euroa. Yhteisövero tästä olisi 18 prosentin verokannalla laskettuna 360 000 euroa. Ehdottamamme lisävähennyksen määrä olisi 300 000 euroa, joten yrityksen verotettava tulo pienenee sen vuoksi 1 700 000 euroon ja yhteisöveroa tulisi maksettavaksi 306 000 euroa. Vaikutus yrityksen maksamaan yhteisöveroon on 54 000 euroa. Tämän säästön yritys voisi käyttää investointinsa rahoittamiseen.
Hallinnollisista syistä lisävähennyksellä voisi olla euromääräinen alaraja. Se voitaisiin lainata esimerkiksi jo käytössä olevasta tutkimus- ja kehitystoiminnan yhdistelmävähennyksestä verotuksessa, jossa alaraja on 5 000 euroa.
Kasvu löytyy usein pk-yrityksistä
Investointikeskustelussa huomio kohdistuu helposti suuriin, miljardiluokan hankkeisiin. Suomen kasvun kannalta vähintään yhtä tärkeä kysymys on kuitenkin se, investoivatko tuhannet pienet ja keskisuuret yritykset.
Moni pk-yritys jää nykyisten kannustimien väliinputoajaksi. Yritys ei välttämättä täytä puhtaan siirtymän suurille teollisuushankkeille tarkoitettujen tukien ehtoja tai sen investointi ei synny tutkimus- ja kehittämismenoista. Yritys voi hankkia uuden tuotantokoneen, automatisoida prosessinsa, rakentaa tuotantotilan tai uudistaa tietojärjestelmänsä. Tällaiset investoinnit nostavat tuottavuutta ja vahvistavat vientikykyä.
Investointiverokannustimesta hyötyisi kannattava pk-yritys, joka maksaa yhteisöveroa Suomeen ja rahoittaa investointejaan ainakin osittain tulorahoituksella. Kannustin ei ole avustus tai valtiontuki. Se olisi Suomessa veroa maksavalle yritykselle tämän omaan investointiin ja kannattavaan toimintaan sidottu veroratkaisu. Kannustin palkitsisi yritystä siitä, että se käyttää voitot uudistumiseen ja kasvuun.
Tulokseen sidottu kannustin tuo verotuloja Suomeen
Kannustin olisi mahdollista toteuttaa kirjanpidosta erillisenä verovähennyksenä siten, ettei kirjanpidon sääntöjä tai verotuksen poistosääntöjä tarvitse muuttaa. Lisävähennystä vaadittaisiin veroilmoituksen jättämisen yhteydessä. Yritys voisi myös jättää sen vaatimatta.
Vähennyksen enimmäismäärä 30 prosenttia kannattaisi sitoa yrityksen verotettavaan tuloon. Tällöin kannustin kohdentuisi voittoa tekeville ja Suomeen yhteisöveroa maksaville yrityksille. Kannustin ei siis voisi viedä yritystä tappiolle. Se ei myöskään hyödyttäisi nollatulosta tai tappiota tekevää yritystä. Lisävähennys tehtäisiin verotettavasta tulosta eikä esimerkiksi suoraan verosta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan investointikannustimen staattinen verotuottomenetys olisi 381 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelma on tehty investointiverokannustimella, jossa yritys saa vähentää verotuksessa 30 prosenttia investoinnin arvosta ja samalla enintään 30 prosenttia verotettavasta tuloksesta.
Etlan arvioiden mukaan ehdotuksemme hyödyttäisi noin 18 000:ta yritystä, kun vähennys kohdistuisi kone- ja laiteinvestointeihin, aineettomiin investointeihin sekä rakennuksiin ja rakennelmiin. Etlan laskelmissa yhteisöverokannaksi on oletettu 18 prosenttia. Staattinen arvio ei sisällä kannustimen synnyttämiä lisäinvestointeja eikä niiden kautta kasvavia verotuloja.
Kasvu syntyy investoinneista
Suomen talouspolitiikassa puhutaan paljon tuottavuudesta, viennistä ja kasvusta. Ne kaikki palautuvat lopulta investointeihin. Ilman uusia koneita, tuotantolinjoja, ohjelmistoja, rakennuksia ja teknologiaa yritykset eivät uudistu eivätkä skaalaudu kansainvälisille markkinoille.
Globaalissa investointikilpailussa ei riitä, että Suomi on mahdollinen investointikohde. Suomen on oltava paras. Päätökset seuraavista investoinneista, tuottavuushyödyistä ja työpaikoista tehdään nyt: halutaanko ne Suomeen vai kilpailijamaihimme?
Lisätietoja
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.