Hallituksen syytä tarttua ripeästi Kasvuriihi-raportin ehdotuksiin – Kunnianhimoa voi piirun verran lisätä
Teknologiateollisuus ry kannustaa hallitusta toteuttamaan ripeästi Kasvuriihi-työryhmän ehdotuksia mutta hiukan kunnianhimoa lisäten. Asiantuntijamme arvioivat raportin keskeisiä ehdotuksia Suomen suurimman vientialan näkökulmasta.
Pääministeri Petteri Orpo käynnisti syyskuussa 2024 Kasvuriihi-hankkeen, jonka tavoitteena on löytää uusia keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Hankkeen valmisteluryhmää johtaa työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, ja raportti julkistettiin perjantaina 28. helmikuuta.
Ryhmä on koonnut laajasti eri tahojen ja toimijoiden tekemiä ehdotuksia talouskasvun edistämiseksi. Teknologiayrityksille olennaista on, että suomalaiset puhtaat teknologiat voivat tarjota vaikuttavia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, ja samalla vihreä siirtymä sekä yritysten teknologinen kädenjälki tuovat teknologiayrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kansantalouden näkökulmasta on olennaista, että Suomessa on korkeaa osaamista, tarpeeksi osaajia ja että suomalaiset sekä kansainväliset yritykset päättävät jatkossa investoida enemmän Suomeen ja kasvaa Suomessa.
Asiantuntijamme kommentoivat raportin ehdotuksia Suomen teknologiateollisuudelle olennaisten teemojen mukaisesti:
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
Mitä toimenpiteitä raportti ehdottaa yritysten T&K-investointien kannustamiseksi nykyistä paremmin?
– Valmisteluryhmä ei ehdota yhteisöveron yleistä alentamista, sen sijaan se ehdottaa T&K-toiminnan verovähennykseen tuntuvaa lisäpanostusta. Ratkaisu tukisi yritysrakenteen uudistumista kohti korkean tuottavuuden tietointensiivisiä palveluita ja alentaisi kohdeyritysten efektiivisen yhteisöveroasteen kohti 15 prosentin vähimmäistasoa. T&K-toimintaan liittyviksi kustannuksiksi hyväksytään laajasti yrityksen omat kulut, ostetut palvelut sekä lahjoitukset yliopistoille. Lisäksi yritys, jolla ei ole vielä verotettavaa tuloa, voi saada vähennystä muista tilittämistään veroista. Tämä kannustaa yrityksiä investoimaan vahvasti T&K-toimintaan Suomessa.
Millaisia toimenpiteitä raportti ehdottaa julkisten T&K-toimijoiden ja yritysten välisen yhteistyön tehostamiseksi?
– Raportin mukaan julkisten T&K-toimijoiden toiminnan päällekkäisyydet, rahoittamisen pirstaloituneisuus ja koordinoinnin vaikeudet heikentävät yritysten T&K-toiminnan rahoituksen vaikuttavuutta ja laadun arviointia.
– Julkisen sektorin toimijoiden tulisi tarjota toisiaan täydentäviä toimintoja ja palveluita ja keskittyä sellaisten kohteiden tukemiseen, joissa kansantaloudelliset vaikutukset ovat kaikkein suurimmat. Keskeinen rooli järjestelmän kehittämisessä on uudistetulla tutkimus- ja innovaationeuvostolla (TIN). Työryhmä ehdottaa T&K-tukien ja palvelujen tieteellisen arvioinnin siirtämistä ulkopuoliselle riippumattomalle taholle. Talouspolitiikan arviointineuvostolla on tähän tarvittavaa asiantuntemusta.
– Työryhmän ehdotukset pyrkivät virtaviivaistamaan julkisen sektorin TKI-toimintaa. Toiminnan suoraviivaistaminen on hyvä ajatus, joskaan Teknologiateollisuus ei ole kokenut hankkeiden tieteellisen arvioinnin olleen suuri ongelma nykyisessäkään tilanteessa. TIN:n roolin korostaminen on hyvä asia, mutta elinkeinoelämän edustus TIN:ssä on tällä hetkellä liian pieni. Yritykset vastaavat yli kaksikolmasosaa Suomen TKI:stä, joten yritysten äänen tulee kuulua TIN:n toiminnassa.
– Raportissa käsitellään myös datan laajaa hyödyntämistä julkisen toimijan koordinoimana. Ehdotus nostaa esimerkin digitaalisista terveystietorekistereistä, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Tällainen järjestelmä edistäisi alan tutkimusinvestointeja sekä potilaiden tehokkaampaa hoitamista pidemmällä aikavälillä. Suomalaiset rekisteriaineistot tarjoavat poikkeuksellisen vahvan kilpailuedun tutkimuksen teolle monilla aloilla ja valtiovalta voi edistää tämän kilpailuedun hyödyntämistä kansallisella koordinoinnilla.
– Teknologiateollisuuden näkökulmasta tällainen datan hyödyntäminen on viisas toimenpide. Mahdolliset kokeilut tulee toteuttaa voimassa olevien säännösten mukaisesti ja opit tulee jakaa laajasti pilottien ulkopuolelle.
Kannustaako raportti tukemaan innovaatioiden kaupallistumista?
– Verokannustin tukee hyvin kaupallistamista ja kasvua. Mikäli kasvua ja tuottavuutta ei löydy, ei myöskään verokannustimesta ole paljon hyötyä. Ehdotetut kannustimet tukevat myös aloittavia yrityksiä, ja verokannustin on valtiolle edullinen vaihtoehto. Kaikki kasvuyrityksiin kohdistuvat toimet (rahoitusinstrumentit, pääomien kanavointi, pääomasijoitusten verouudistus, pääomamarkkinoiden kehittäminen) tukevat osaltaan innovaatioiden kaupallistamista ja skaalausta.
Investoinnit ja kasvu
Millaisia keinoja raportti esittää kestävän kasvun edistämiseksi?
– Raportin mukaan teollisuuden rakennemuutoksen tukemiseksi Suomen tulee varmistaa hyvä kansainvälinen kilpailuasema ja mahdollisimman korkea jalostusaste teollisuuden puhtaille, vihreille tuotteille. Runsas uusiutuva ja päästötön sähkö tulee olemaan Suomelle merkittävä etu kilpailtaessa puhtaan teollisuuden investoinneista. Uudet puhtaat teknologiat, kuten vihreä teräs ja synteettiset polttoaineet, tarvitsevat merkittävästi uutta puhdasta energiaa. Samanaikaisesti tulee varmistua, että markkinoilla säilyvät kannusteet investoida puhtaaseen, joustavaan ja älykkääseen energiajärjestelmään ja infrastruktuuriin. Sähkömarkkinoita kehitettäessä on tärkeää säilyttää teknologianeutraalius ja markkinaehtoisuus.
-Raportissa on kannatettava ehdotus pysyvästä puhtaan, vihreän siirtymän investointivähennyksestä yhteisöverotukseen.
Kuinka raportti huomioi kannustamisen yritysten ja erityisesti pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymisen tukemiseen?
– Ehdotettu perintö- ja lahjaveron poisto vapauttaisi sukupolvenvaihdostilanteessa varoja yrityksen kehittämiseen ja kasvuun, erityisesti jos sukupolvenvaihdokseen ei ole ehditty varautua pitkäjänteisesti. Kasvuyritysten tukemiseen raportissa on merkittävästi toimenpiteitä, mutta suurelle joukolle hitaammin kasvavia pk-yrityksiä uusia kannustimia ei merkittävästi ole. On syytä muistaa, että haluamme kaikenkokoisten yritysten kasvavan ja uudistuvan.
– Osinkoverouudistus sen sijaan lisännee omistajayrittäjien verorasitusta. Puhtaan vihreän siirtymän investointivähennys puolestaan edistää investointien toteutumista kotimaassa. Business Finlandin innovaatiorahoituksen kehittäminen ja prosessien yksinkertaistaminen on erittäin kannatettavaa, samoin Finnveran kehitys- ja kaupallistamisrahoituksen mahdolliset uudet instrumentit.
Ovatko raportin ehdottamat investointikannustimet ja veromuutokset teknologiateollisuuden näkökulmasta kasvun kannalta olennaisia?
– Elinkeinoelämä on laajalla rintamalla toivonut vaikuttavia, rohkeita veroehdotuksia kasvun saamiseksi käyntiin. Murron raportissa tunnistetaan verokeinojen mahdollisuus kasvun kannusteena ja ehdotukset ovat oikeansuuntaisia mutta valitettavasti tässä kasvulamassa riittämättömiä. Teknologiateollisuus ehdottaa kasvun käyntiin saamiseksi perintö- ja lahjaveron poiston lisäksi merkittäviä kevennyksiä yhteisöverotukseen ja sen yhteydessä osinkoveromallin päivittämistä sekä kevennyksiä ansiotuloverotukseen osaajien houkuttelemiseksi ja työnteon palkitsemiseksi.
– Suomen tulee pysyä mukana kilpailussa ja tehdä rohkeampia, kansainvälistä huomiota saavia investointikannustimia sekä veromuutoksia pystyäksemme vastaamaan kiristyvään ja todennäköisesti pitkään jatkuvaan valtiontukikilpailuun ja protektionistiseen kauppapolitiikkaan.
– Myönteistä on ehdotus laajentaa merkittävästi T&K-toiminnan verokannusteita, joiden myötä investoivien yritysten efektiivinen veroaste laskisi kohti 15 prosentin tasoa. Kiinnostava on myös mahdollisuus tehdä vähennys muista kuin yhteisöveroista, jos kasvuyritys on tappiollinen. Kasvun, kestävän ja digitalisen siirtymän edellytyksenä ovat panostukset T&K-toimintaan, ja tämä saa raportissa ansaitusti huomiota.
– Raportissa on yhteensä 17 erilaista veroehdotusta, esimerkiksi sijoittamiseen, investoimiseen ja verotusmenettelyn yksinkertaistamiseen liittyen. Kiinnostava ja kasvun kannalta merkittävä ehdotus on pysyvän puhtaan, vihreän siirtymän investointivähennyksen lisääminen nimenomaisesti yhteisöverotukseen. Tällöin kestävään siirtymään investoivien yritysten todellinen yhteisöveroaste laskisi. Kaiken kaikkiaan kasvuraportissa annetaan selkeä viesti efektiivisen yhteisöverotason laskusta kohti 15 prosenttia yrityksille, jotka investoivat kestävään siirtymään ja/tai T&K-toimintaan.
Onko pk-yritysten tarpeita huomioitu raportissa?
– Raportin veroehdotukset pk-yrityksiin liittyen ovat painottuneet perintö- ja lahjaverotuksen poistoon ja korvaamiseen luovutusvoittoverotuksella. Kasvun kannalta tällä olisi vaikutusta varsinkin pk-yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Nykyisin pk-yritykset joutuvat varautumaan sukupolvenvaihdoksen veronmaksuun vuosikausia etukäteen ja jäädyttämään investointirahat perintö- ja lahjaveron maksuun. Vaikka käytössä on sukupolvenvaihdosten yhteydessä kevennetty perintö- ja lahjaverotus, Perheyritysten liiton selvityksen mukaan suomalaisyritykset maksavat Euroopassa tätä veroa viidenneksi eniten.
– Finnveran roolia vahvistetaan pk-yritysten kehitys- ja kaupallistamishankkeiden rahoituksessa, erityisesti uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien investointien tukemisessa sekä kaupallistamisvaiheen rahoituksessa
– Ehdotuksessa on myös kiristyksiä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen. Yrittämisen kannusteista ja yrittäjäriskin palkitsemisesta huolehtiminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Mikäli samassa yhteydessä ei toteuteta yhteisöveron merkittävää alentamista, vaarana on yrittäjyyden kokonaisverorasituksen merkittävä korotus.
– Pian voimaan tuleva puhtaan siirtymän investointien verohyvitys koskee vain yli 50 miljoonan euron investointihankkeita. Jotta myös pk-yritysten kestävän siirtymän investointeja tuetaan, tulee koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen mallia jatkaa ja laajentaa kattamaan myös käytettynä ostetut koneet ja laitteet. Positiivista on, että raportissa ehdotetaan pysyvää verokannustinta kestävän siirtymän investoinneille. Toivottavasti tämä ulottuu myös pienempiin investointeihin ja siten pk-yrityksille.
Suomessa seisoo miljardien edestä investointeja lupajonoissa. Huomioidaanko tämä raportissa?
– Kyllä, raportissa huomioidaan investointien vauhdittaminen poistamalla luvituksen pullonkauloja.
– Ehdotuksissa on tunnistettu hyvin kiireellinen tarve turvata uudelle valtakunnalliselle lupaviranomaiselle riittävät resurssit sekä nopeuttaa valitusten käsittelyä selvittämällä oikeuslaitoksen resursseja ja sijoittumista. Näiden toimien kustannus on vähäinen ja ne ovat toteutettavissa nopeasti.
– Myös puhtaan siirtymän ympäristöluvan konseptin valmistelu yhdessä teollisuuspuistojen kanssa on oikea ja tulevaisuudessa vaikuttava kasvutoimi.
– Erityisen kannatettava on ehdotus siitä, että prosesseja uudistettaessa nopeutetaan puhtaan, vihreän siirtymän teollisuushankkeiden ympäristöluvan käsittelyä säätämällä niiden käsittelylle kuuden kuukauden käsittelyaikatakuu. Näin sekä yhden luukun prosessi että puhtaan, vihreän siirtymän sijoittamislupaprosessi käsiteltäisiin samanaikaisesti kuuden kuukauden kuluessa. Tämä on erittäin tärkeää hankkeiden lupavarmuuden ja edelleen rahoituksen kannalta.
Korkea osaaminen ja osaajien saatavuus
Esittääkö raportti tarpeeksi vahvoja toimia Suomen osaamistason nostamiseksi?
– Teknologiateollisuuden näkökulmasta tavoite koulutustason nostamiseksi 50 prosenttiin nuorista aikuisista tulisi saavuttaa mahdollisimman nopeasti. Tavoite itsessään ei ole uusi kasvutoimi, sillä se on ollut kansallisena tavoitteena jo vuodesta 2017.
– On huolestuttavaa, että koulutustason nostamisen osalta todetaan toimeenpanon vaativan edelleen pidempää valmistelua. Koulutustason noston edellyttämiä toimia, eli riittäviä aloituspaikkalisäyksiä ja paikkojen parempaa kohdistumista ensimmäistä tutkintoa suorittaville, on selvitetty jo useampaan otteeseen. Tavoitteen saavuttamisen edellyttämiä politiikkatoimia ei ole tästä huolimatta kyetty tekemään.
– Sen lisäksi, että tavoitellaan ripeästi 50 prosentin koulutustasoa, on jo nyt käynnistettävä lisäksi keskustelu korkeakoulutustavoitteesta kohti vuotta 2040, sillä vuoden 2040 nuorten aikuisten ikäluokasta ensimmäiset alkavat siirtyä korkeakoulutukseen tänä vuonna. Muun muassa Suomen Pankin tekemissä kasvuskenaarioissa nuorten aikuisten koulutustason nosto parantaisi Suomen pitkän aikavälin talouskasvun edellytyksiä selvästi. Teknologiateollisuus tukee tässä hallitusohjelman tavoitetta nostaa Suomen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus OECD:n kärkimaiden tasolle.
Riittävätkö raportin esittämät toimet, jotta Suomeen saadaan riittävästi osaavaa työvoimaa?
– Raportti jää valitettavan tyngäksi työhön johtavan maahanmuuton osalta. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääminen on erittäin hyvä ja tärkeä tavoite, mutta Suomen huoltosuhteen heikkeneminen sekä yritysten osaajapulan torjuminen vaativat vahvempia keinoja. Kuten Risto Murto tiedotustilaisuudessa sanoi: kasvu syntyy ihmisistä.
– Ansiokasta on esitys maahanmuuton prosessien sujuvoittamisesta mm. yhden digitaalisen palveluluukun periaatteella. Tämä on laajasti eri organisaatioiden tavoite, jota tulisi edistää pikimiten jo kuluvan hallituskauden aikana.
-Myös ansiotuloverotukseen tarvittaisiin vähintäänkin kohdennettuja kevennyksiä helpottamaan osaajien saamista Suomeen sekä työnteon palkitsemiseksi.
Digitalisaatio
Edistävätkö raportin esittämät digitalisaatiohankkeet toimintakykyistä infrastruktuuria?
– On ilahduttavaa, että raportti esittää toimia tekoälykehityksen edistämiseksi. Tekoäly on keskeinen digitalisaation hyötyjä kiihdyttävä ajuri, jota tarvitaan niin laajasti yrityksissä ja julkisella sektorilla. On myös hyvä, että sääntely-ympäristön merkitys tunnistetaan tekoälyn käyttöönotossa. Kuten raportissa todetaan, Suomen kannattaa rakentaa EU:n tekoälyasetuksen edellyttämä sääntelyn testiympäristö siten, että siitä muodostuu vetovoimatekijä myös ulkomaisille tekoälykehittäjille.
Entä tuovatko raportin ehdottamat digitalisaatio- ja tekoälypanostukset kilpailuetua suomalaisille yrityksille?
– Kyllä, raportin tekoälypanostukset toisivat kilpailuetua suomalaisille yrityksille. Digitalisaatiota ja datataloutta olisi kuitenkin edistettävä muutenkin kuin tekoälyä soveltamalla. Raportti ei valitettavasti tarjoa tähän ratkaisuja. Olennaista olisi vauhdittaa yritysten investointeja aineettomaan pääomaan, kuten ICT-järjestelmiin ja dataan, sekä niiden edellyttämään osaamiseen.
– Suomella on merkittäviä kasvumahdollisuuksia tekoälyn lisäksi myös muilla kriittisillä teknologiasektoreilla, kuten puolijohteissa, kvanttilaskennassa, konnektiviteetissa, avaruusteknologioissa ja kyberturvallisuudessa. Nämä olisi huomioitava kasvutoimia valmisteltaessa.
– Digitalisaatiopanostukset on kuvattu tekoälyteeman alla, ja konkreettisia lisäpanostuksia onkin esitetty lähinnä tekoälyn osalta. Teknologiateollisuuden yritysten kansainvälinen kilpailukyky perustuu tekoälyn, datan ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Tämä vaatii osaamista, innovaatioita ja digitaalisten ratkaisujen tuomista tuotteisiin, tuotantoon ja toimitusketjuihin. Datan jakamiseen ja jalostamiseen perustuvat älykkäät ja autonomiset järjestelmät ovat yhä vahvemmin liiketoiminnan ytimessä myös perinteisillä teollisuuden aloilla.
Millaisia toimia työryhmä esittää tekoälyn sääntelyyn ja käytön edistämiseksi yrityksissä?
– Tekoälyosaamista halutaan vahvistaa koulutushankkeilla ja yritysten sekä tutkimuslaitosten yhteistyöllä. AI Finland -verkostolle esitetään tässä roolia, mikä on tervetullutta. Samalla halutaan varmistaa pitkäjänteinen rahoitus ja innovaatioiden skaalautuminen. Kilpailukyvyn tukemiseksi esitetään tekoälyekosysteemejä, jotka yhdistävät tutkimuksen, yritykset ja viranomaiset.
– Työryhmä suosittelee Suomea edelläkävijäksi tekoälyn sääntelyssä, joka tukee vastuullista käyttöönottoa ja innovaatioita. Sääntelyä olisi selkeytettävä keskitettyjen tulkintaperiaatteiden avulla, ja yritysten kehitystä edistetään testaamalla sääntelyä käytännössä.
Yhteenveto: Toimet oikeita, kunnianhimoa vielä lisää
Talouskasvu on ollut Suomessa erittäin heikkoa lähes 20 vuoden ajan. Läntisestä maailmasta ei löydy montaa maata, jossa kasvu olisi ollut finanssikriisin jälkeen yhtä hidasta kuin Suomessa. Kasvuhaasteemme on mittaluokaltaan valtava. Kunnianhimoiset ja rohkeat uudistukset ovat Suomelle välttämättömiä.
Teknologiateollisuuden asiantuntijoiden arvion mukaan Kasvuriihi-raportti sisältää oikeita toimia Suomen kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi. Varsinkin pk-yritysten näkökulmasta toimenpiteet ovat kasvuhaasteen mittaluokka huomioiden kuitenkin paikoin riittämättömiä. Lisäksi ehdotuksesta puuttuu merkittävästi investointeja Suomeen lisäävä kannustin, ja näitä toimia tarvitaan lisää. Tarvittavat poliittiset päätökset tulee tehdä viimeistään hallituksen puoliväliriihessä, ja ehdotusten toimeenpanoon on ryhdyttävä ripeästi.
Osaajien houkuttelemiseksi raportista ei löydy lääkkeitä. Suomi tarvitsee nopeasti lisää ulkomaisia asiantuntijoita elinkeinoelämän ja tutkimuksen palvelukseen. Julkisen sektorin tehtävänä on huolehtia asiantuntijoiden sujuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta.
Suomalaiset yritykset kehittävät huippuluokan teknologiaa, tuotteita ja palveluja kestävän kehityksen vauhdittamiseksi, mutta ne kamppailevat markkinoista kansallisia valtiontukia nostavien eurooppalaisten, kiinalaisten ja amerikkalaisten yritysten kanssa.
Epäterveestä kilpailuasetelmasta tuskin päästään lähivuosina eroon. Avainasemassa on siten investointiympäristön parantaminen, jotta saamme houkuteltua Suomeen osaajia sekä kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Se onnistuu muun muassa kasvuun kannustavalla verotuksella, pitämällä huolta korkeasta osaamisen tasosta, houkuttelevalla maakuvalla, pk-yritysten kasvuhalukkuudella, investoinneilla digitaaliseen infraan ja tekoälyyn sekä varmistamalla puhtaan ja edullisen energian saatavuus.
Lisätietoja
