Hallitusohjelmassa katse osaamisen perustassa – Tähtäimessä tehokkaampi, työelämän tarpeisiin vastaava osaaminen
Hallitusohjelma on monien koulutuksen ja osaamisen parantamiseen suunnattujen toimien kannalta erittäin hyvä. Harmittavaa on, että korkeakoulujen lisäaloituspaikkojen rahoituksesta ei ole selvää kirjausta. Kerromme artikkelisarjassamme, mikä hallitusohjelmassa on hyvää, mikä huolestuttavaa ja miten korjaisimme.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa koulutususko vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä ja luo edellytyksiä talouden kasvulle. Suuria reformeja ohjelma ei esitä, vaan katse kääntyy osaamisen perustaan sekä siihen, että koulutus vastaa paremmin työelämän tarpeisiin ja vähentää kohtaanto-ongelmaa.
Hallitusohjelmassa hyvää:
Matemaattisen osaamisen kehittymisen kannalta hallitusohjelma on erittäin hyvä. Hallitus kasvattaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Perustaitoja halutaan siis vahvistaa.
Hallitus sitoutuu LUMA-strategian toimeenpanoon, jotta oppilaiden luonnontieteellismatemaattiset valmiudet vahvistuvat. Yksi lisättävistä tunneista tulisi sijoittaa alkuopetukseen toiselle luokalle matematiikan opetukseen.
Keskiöön on nostettu tärkeä kirjaus ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamisesta. Tarkoitus on uudistaa koulutuksen tarjontaa vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin, erityisesti vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden.
Teknologiateollisuuden osaajatarpeesta jo 60 prosenttia kohdistuu korkeakoulutasoiseen osaamiseen, ja korkeakoulutettujen osuus teknologiateollisuuden henkilöstöstä on kasvanut yli kymmenen vuotta. Hallitus sitoutuukin nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Olennainen osa tavoitteen saavuttamista ovat lisäaloituspaikat, joita hallitus tulee lisäämään osaajatarvealoille. Lisäksi on hyvä, että aloituspaikoista entistä suurempi osa pyritään kohdistamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittaville. Hallitus jatkaa myös tarpeellista korkeakoulujen profiloitumisen tukemista, mikä auttaa korkeakoulujen yhteistyön ja työnjaon kehittymistä.
Hallitusohjelmassa huolestuttavaa:
Hallitusohjelmassa ei ole kohdennettu rahoitusta korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. On huomattava, että mitä suurempi osuus nuorista siirtyy opiskelemaan korkeakouluihin, sitä monipuolisemmilla taustaosaamisilla opinnot aloitetaan. Tämä korostaa riittävän resursoinnin tarvetta erityisesti matemaattisesti vaativilla tekniikan aloilla. On vaarana, että ilman riittävää rahoitusta joko tekniikan korkeakoulutettujen määrä jää alan kasvupotentiaaliin nähden liian alhaiseksi tai tekniikan korkeakoulutuksen laatu ei vastaa työelämän tarpeisiin.
Kansainvälisiin opiskelijoihin kohdistuvat muutoskirjaukset on toteutettava harkitusti siten, etteivät ne johda heidän määränsä vähenemiseen. On pidettävä kiinni tavoitteesta, jonka mukaan kansainvälisten opiskelijoiden määrä kolminkertaistetaan.
Teknologiateollisuuden toimintaehdotukset:
- Valitaan kansallisesta LUMA-strategiasta vaikuttavimmat ja skaalautuvimmat ehdotukset ja resursoidaan ne riittävällä rahoituksella.
- Katsotaan maahanmuuttajien koulupolkua kokonaisuutena huomioiden, että maahamme tulee erilaisissa tilanteissa olevia maahanmuuttajia. S2/R2-opetuksen kehittymiseen tulee kiinnittää huomiota ja kehittää englanninkielistä koulupolkua kotimaisten kielten rinnalla.
- Ammatillisen koulutuksen palvelukyky tulee selvittää poliittisten päätösten tueksi. Keväällä julkaistiin tekniikan alan ammatillisen koulutuksen palvelukykyselvitys, ja myös muut toimialat tekevät uusia palvelukykyselvityksiä. Tekniikan koulutuksen laatuun on panostettava ja erityinen huomio kohdennettava tekniikan ammatillista koulutusta seuraavan laajan työttömyyden juurisyiden selvittämiseen ja vaikuttaviin toimenpiteisiin.
Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja ja parannetaan aloituspaikkojen kohdentumista ensimmäistä tutkintoa suorittaville siten, että hallituksen asettama 50 prosentin tavoite saavutetaan varmasti. Priorisoidaan valtion budjetista lisäyksille riittävä rahoitus, jotta koulutuksen määrä ja laatu vastaavat työelämän tarpeita. 50 prosentin tavoitteen saavuttamisen on arvioitu vaativan vähintään 5400 lisäpaikkaa ja rahoituksen korottamista kasvavan opiskelijamäärän mukaisesti siten, että hallituskauden lopulla se olisi 180 miljoonaa euroa nykyistä suurempi.
Rahoitus tulee löytää tavalla, joka ei vaaranna rahoituslain mukaista T&K-rahoituksen kasvua ja lisärahoituksen painopistettä yritysvetoisessa TKI-toiminnassa. Suunnataan uusista paikoista tekniikan ja ICT:n aloille noin 2200 vastaamaan teknologiateollisuuden ja muun yhteiskunnan tarpeisiin. Parannetaan korkeakoulutuksen tehokkuutta toteuttamalla korkeakoulujen digivision palvelut ja edistämällä korkeakoulujen profiloitumista ja työnjakoa.
Valtiontaloutta tasapainottavassa kehyksessä on uskallettava tehdä rohkeita koulutuspoliittisia valintoja sen hyväksi, että Suomi on houkutteleva maa entistä korkeamman arvonlisän liiketoiminnalle. Hallituksen koulutusta ja maahanmuuttoa koskevat päätökset ratkaisevat pitkälti, kuinka luotettavana yritykset voivat pitää osaajien saatavuutta 2030-luvulla. Korkeakoulutuksen liittyvät päätökset heijastuvat osaajien saatavuuteen vielä 2040-luvulle. Suomi on yrityksille houkutteleva sijainti vain, jos yrityksillä on pitkän aikavälin näkymä korkeatasoisen osaavan työvoiman saamisesta.
Lisätietoja:
