Kasvu syntyy jatkuvasta kehittämisestä – ITA Nordic panostaa robotiikkaan ja automaatioon
ITA Nordic on kasvanut nopeasti yritysostojen ja teknologiainvestointien avulla. Yrityksen kolmessa eri tehtaassa automaatio ja robotiikka ovat arkipäivää, eivät tulevaisuuden visioita. ”Jos ei investoi jatkuvasti, kilpailukyky rapautuu väistämättä”, hallituksen puheenjohtaja Tommi Matikainen sanoo.
Ruokolahtelainen ITA Nordic on kasvanut viime vuosina ripeästi. Noin 120 ihmistä työllistävän yrityksen liikevaihto on noussut viidessä vuodessa 10 miljoonasta noin 27 miljoonaan euroon. Kasvua ovat vauhdittaneet erityisesti yritysostot. Vuonna 2021 ITA Nordic hankki konepajan Närpiöstä, ja alkuvuodesta 2024 yritys laajeni Saloon.
- Perustettu: 1981 (alkuperältään Imatran Työstöasennus)
- Kotipaikka: Ruokolahti
- Pääasiallinen toiminta: Valmistaa vaativia koneistettuja komponentteja alihankkijana muun muassa energia-, kaivos- ja meriteollisuudelle. Yrityksen asiakkaita ovat esimerkiksi ABB, Sandvik ja Wärtsilä.
- Vakituinen henkilöstö: noin 120 henkilöä
- Liikevaihto: noin 27 miljoonaa €
”Yrityskaupat ovat olleet meille luonnollinen tapa kasvaa. Samalla olemme saaneet uutta teknologiaa ja osaamista sekä uusia asiakkuuksia. Närpiön tehdas on kasvanut muutamassa vuodessa neljän miljoonan liikevaihdosta seitsemään, ja Salossa on parhaillaan käynnissä noin kahden miljoonan euron investointi kapasiteetin lisäämiseksi. Investoinnit 2000-luvulla näihin kolmeen tehtaaseen ovat olleet yli 30 miljoonaa euroa”, hallituksen puheenjohtaja Tommi Matikainen kertoo.
Robotit kykenevät jo jopa yksittäiskappaleisiin
ITA Nordic on panostanut yritysostojen lisäksi erityisesti automaatioon ja robotiikkaan.
”Jos ei investoi jatkuvasti, jää väistämättä kehityksestä jälkeen ja kilpailukyky rapautuu. Automaatiojärjestelmien ja robotiikan avulla pystymme tekemään vaativia tuotteita kilpailukykyisesti. Mitä vaativampi kappale, sitä paremmin olemme omalla alueellamme. Roboteilla voi nykyään valmistaa myös lähes yksittäiskappaleita, eli tuotanto on paljon joustavampaa kuin ennen”, Matikainen kertoo.
ITA Nordic on ollut mukana Sandvikin vetämässä Daponet-hankkeessa. Työn tavoitteena on parantaa yritysten kykyä vastata EU-sääntelyyn, kuten digitaalisten tuotepassien vaatimuksiin.
”Olemme ottaneet tässä hankkeessa isoja askeleita. Olemme palkanneet uusia asiantuntijoita sekä kehittäneet digitaalisia kyvykkyyksiämme hallinnossa, datan liikuttamisessa ja tiedonhallinnassa. EU:lta tuleva regulaatio edellyttää, että tuotteiden mukana pystytään toimittamaan entistä enemmän tietoa automaattisesti. Olemme suuryritysten verkostoissa, joten vaatimukset valuvat myös meille.”
Koulutusyhteistyöstä erinomaiset kokemukset
Toimitusjohtaja Tommi Matikaisen mukaan ITA Nordicilla olisi valmiudet lisätä tuotantoa, mutta monien muiden konepajojen tavoin yrityksen on ollut vaikea löytää uusia osaajia.
”Työvoimapula rajoittaa kasvua enemmän kuin kysyntä. Kilpailu hyvistä työntekijöistä on kovaa. Tarvitsisimme tekijöitä, jotka hallitsevat sekä perinteisen koneistuksen että modernin automaation. Tämä yhdistelmä on nykyään harvinainen.”
Pientä helpotusta työvoimapulaan on luvassa yhteistyöstä EduSavon kanssa. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän omistama yhtiö toteuttaa yritysten tarpeisiin räätälöityjä ohjelmia.
”Päätimme kokeilla tällaista. Yhteishankintakoulutukseen avattiin kuusi opiskelijapaikkaa, ja kiinnostus oli yllättävän suurta – hakijoita tuli yli 80. Koulutus on toiminut erinomaisesti, ja näyttää siltä, että suurin osa opiskelijoista työllistyy meille koulutuksen päätyttyä”, Matikainen kertoo.
Opetuksesta vastaavan EduSavon kouluttaja ja opiskelijat ovat päässeet työskentelemään ITA Nordicin tiloissa ja oikeilla koneilla. Matikainen kiittelee kouluttajan pätevyyttä ja sitä, ettei tehtaan omaa henkilöstöä ole tarvinnut sitouttaa opetukseen.
Tehtaat kolmella paikkakunnalla tuovat toimintavarmuutta
ITA Nordicin kolme tehdasta eri puolilla Suomea toimivat itsenäisinä yksikköinä, mutta niiden välillä on tiivis yhteistyö ja työnjako. Hajautettu rakenne on osoittautunut toimivaksi myös riskienhallinnan kannalta.
”Jos jollain paikkakunnalla on ruuhkaa tai vastaavasti kapasiteettia vapaana, pystymme siirtämään töitä joustavasti toiseen yksikköön. Myös osaamista ja resursseja jaetaan yli paikkakuntarajojen”, Matikainen kertoo.
”On hyvä, ettei kaikki toiminta ole samassa hallissa tai samalla puolella Suomea. Näin varaudumme paremmin esimerkiksi mahdollisiin sähkökatkoihin, tietoliikennehäiriöihin ja muihin poikkeustilanteisiin.”
ITA Nordic onkin panostanut investointien ja koulutusyhteistyön rinnalla riskienhallintaan ja toimintavarmuuteen. Matikaisen mukaan riskienhallinta nähdään yrityksessä ennen kaikkea käytännön toimintana, ei paperiharjoituksena. Varavoimaratkaisuja ja tietoturvaa on päivitetty, ja toiminnalle on rakennettu selkeät jatkuvuussuunnitelmat.
”Kun sähköt katkeavat tai yhteydet pettävät, tuotanto ei saa pysähtyä. Siksi olemme panostaneet varmistuksiin ja testanneet järjestelmiä käytännössä.”
Toiveissa kilpailukykyinen verotus ja kannuste investointeihin
Päättäjille toimitusjohtaja Matikaisella on lyhyt ja ytimekäs toive.
”Kilpailukykyinen verotus. Yksi tärkeimmistä asioista olisi vapaampi poisto-oikeus, sillä konepajateollisuus on investointivaltainen ala. Vapaammat poistot auttaisivat säätämään tulosta ja kannustaisivat investoimaan. Viron mallissa vero maksetaan vasta, kun rahaa otetaan yhtiöstä ulos – yritykseen jätetty kehitysraha verotettaisiin kevyemmin. Suunta yhteisöverossa on ollut oikea, ja se tuo kilpailukykyä ja investointeja.”
Tommi Matikaisen vinkit riskienhallintaan
- Panosta tietoturvaan. Tietoturva on keskeinen osa yrityksen riskienhallintaa. Jos haluaa mennä syvemmälle, kannattaa tutustua NIS2-direktiiviin.
- Huolehdi datavalmiuksista. Digitaalisen tiedonsiirron ja -käsittelyn pitää olla kunnossa, jotta tuotanto ja ohjausjärjestelmät toimivat kaikissa tilanteissa.
- Käytä standardeja apuna. ISO 31000 tarjoaa hyvän rungon riskienhallinnan kehittämiseen. Se auttaa tunnistamaan riskit laajasti materiaalien saatavuudesta toimitusketjuihin.
- Testaa ja varmista. Tietoverkkojen toimintaa ei pidä pitää itsestäänselvyytenä. Virhetilanteiden varalle pitää harjoitella säännöllisesti. Palvelimille kannattaa varata oma varavoima ja testata, että tarvittaessa järjestelmät todellakin käynnistyvät uudelleen.
Teksti: Mikko Viljanen / Kuvat: Essi Ruokonen