Kasvuriihi haastaa hallituksen – Kunnianhimon tasoa on nostettava tuntuvasti
Hallitus kokoontuu huhtikuussa, hallituskauden puolivälissä tekemään päätökset niistä suuremmista toimista, joita sen on tarkoitus toteuttaa loppukauden aikana. Tällä kertaa perinteinen puoliväliriihi on nimetty kasvuriiheksi.
Nimi on osuva, koska hallituksen käsissä oleva haaste on valtava. Ensimmäiset kaksi vuotta tehtiin tärkeitä ja välttämättömiä säästöpäätöksiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nyt on aika iskeä siihen juurisyyhyn, miksi leikkauksia oli välttämätöntä tehdä. Taloudellinen hyvinvointi BKT per capita -mittarilla on Suomessa edelleen alle vuoden 2008 tason. Suomen taloudellinen suoriutuminen on ollut heikoimpien joukossa koko läntisessä maailmassa. Voi siis perustellusti sanoa, että meillä on käsissämme erittäin vakava kasvuhaaste.
Suomen taloudellinen suoriutuminen on ollut heikoimpien joukossa koko läntisessä maailmassa.
Pääministeri Petteri Orpon nimittämä, Risto Murron johtama Kasvuryhmä julkisti raporttinsa helmikuun lopussa. Odotettu raportti sisältää suuren joukon selvästi kasvutoimiksi miellettäviä uudistusehdotuksia. Raportissa on paljon hyvää, mutta loppujen lopuksi sisältö jäi hieman vaisuksi. Voisi hyvin toistaa loppuun käytetyn latteuden: oikeansuuntaista mutta riittämätöntä.
Suomen suurin vientiala teknologiateollisuus on ollut hyvin vaikeassa tilanteessa jo puolentoista vuoden ajan. Vielä vuodenvaihteen tietämillä yritysten tunnelmat olivat varsin mollivoittoisia. Heikko tilanne välittyi valitettavasti myös työllisyyteen, joka heikkeni selvästi vielä muutama kuukausi sitten. Maaliskuinen TeknoBaro toi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan positiivisempaa viestiä: vihdoinkin yritykset kertovat tilanteensa parantuneen ja odotusten muuttuneen selvästi aiempaa optimistisemmaksi. Epävarmuus on toki edelleen hyvin suurta: geo- ja kauppapoliittiset käänteet voivat muuttaa talouden kuvan nopeasti jälleen heikommaksi.
Positiivisesta käänteestä huolimatta yritykset kertovat edelleen heikosta investointinäkymästä tälle vuodelle. Nimenomaan kiinteiden investointien eli koneisiin ja laitteisiin sekä uusiin tehtaisiin tehtävien investointien arvioidaan laskevan edelliseen vuoteen verrattuna. T&K-investointien sen sijaan uskotaan kasvavan.
Suomea on vaivannut oikeastaan koko finanssikriisin jälkeisen ajan heikko investointiaste. Meillä on yksinkertaisesti investoitu liian vähän, niin kilpailijamaihin suhteutettuna kuin pääoman kulumiseen verrattuna.
Kasvun käynnistymiseksi on aivan kriittistä, että investoinnit Suomessa lähtevät kasvuun. Olennaista on myös tunnistaa, että kyse ei ole pelkästään datakeskuksista, vetylaitoksista, energiainvestoinneista, tuulipuistoista jne. Näitä suuria investointeja on jo paljon putkessa – ja hyvä niin. Keskeistä on, että suomalaiset teolliset yritykset alkavat laajasti investoida Suomeen ja Suomessa. Avainasemassa olevia toimijoita kasvun käyntiin saamisessa ovat pk-yritykset.
Keskeistä on, että suomalaiset teolliset yritykset alkavat laajasti investoida Suomeen ja Suomessa.
Jotta kasvu käynnistyisi, tarvitaan rohkeita uudistuksia. Talouspolitiikka on ollut Suomessa perinteisesti varsin turvallisuushakuista ja varovaista. Joskus sitä voisi moittia myös kunnianhimottomaksi. Konservatiivisuudelle on toki hyviä perusteluita: poukkoilevuus ei ole hyväksi bisnekselle. Suomen osalta tilannearvio lienee kuitenkin se, että rohkeutta voisi hyvinkin piirun verran lisätä, menettämättä hyvää vakaata peruslinjaa.
Kannustan hallitusta suhtautumaan Suomen kasvuhaasteeseen vakavasti ja etsimään ratkaisuja, joilla investoinnit saataisiin kasvuun laajalla rintamalla. Verotus on yksi tehokkaimmista ja toimivimmista tavoista vaikuttaa toimintaympäristön houkuttelevuuteen sekä yritysten ja yrittäjien investointihalukkuuteen. Rima on asetettava Murron työryhmän raporttia korkeammalle.
Lisätietoja
